Tunnetaitavista tulevaisuuden eliitti?
Heta Muurinen
Norjalaisen rikoskirjailija Anne Holtin kauhukuva on tulevaisuus, jossa luokkaerot määräytyvät ihmissuhdetaitojen mukaan. Anne Holt esiintyi Tekijänoikeus rikokseen -ohjelmasarjassa TV1:ssä lokakuussa.
Holt kirjoittaa rikosromaaneja osaksi siksi, että niiden avulla on hyvä kuvata yhteiskuntaa, jossa elämme. Hänen päähenkilönsä rikostarkastaja Hanne Wilhelmsen on hyvä esimerkki ihmisestä, joka ei kykene antautumaan kokonaan todelliseen, kypsään ihmissuhteeseen. Hän ei kykene sitoutumaan, ja pakenee aina. "Se on pelottava piirre ihmisessä," Anne Holt toteaa.
Hanne Wilhelmsen, sankari vailla lapsuutta
Holt rakensi hahmon, jonka iäkkäät vanhemmat eivät kyenneet tarjoamaan lapselleen sitä huomiota, jota tämä olisi tarvinnut. Hanne jäi syrjään. Aikuisena kirjojen sankarihahmona hän kantaa tätä haavaa. Holtin päähenkilöllä ei ole oikeaa lapsuutta.
"Tarve tulla nähdyksi on yleisinhimillinen. Koko elinympäristön ja varsinkin lapsen tärkeimpien ihmisten tulisi nähdä hänet kokonaisena, kokonaan sellaisena kuin hän on. Jos hän ei tule nähdyksi, voi tuloksena olla valtavia haavoja, joita esimerkiksi Hanne Wilhelmsenilla on", kirjailija Holt selittää.
Hanne Wilhelmsen on kaunis ja menestyvä, siis näkyvä, mutta ainoastaan valepukuisena, ammattiroolissaan. Hänelle näkyvyyden antaa toimintaympäristö sekä hänen neuvokkuutensa ja kyvykkyytensä ratkaista rikoksia. Mutta rikosromaanien sankarittaren ihmisyys, todellinen olemus, ei tule esiin. Hän peittää haavoittuneisuutensa erilaisilla rooleilla.
Vaikka suuri osa Hannen kyvyistä selittyy ammattitaidolla, pohjimmiltaan ne johtuvat vahvasta intuitiosta. Se on tiedostamattoman tapa työstää tietoisuuden unohtamaa tietoa. Hannen haava tekee hänet paremmaksi vaistoamaan rikollisten, toisten haavoittuneiden yksilöiden, ajatuksia.
Isättömyys uhka tulevaisuudessa
"Kaikki kirjani käsittelevät isättömyyttä. Osittain, koska käytännössä Hanne on orpo, osittain koska isän ja lapsen välinen suhde on tärkeä teema: kuvaan niitä, joilla ei mene hyvin tässä yhteiskunnassa."
Anne Holt pelkää uudenlaista yhteiskunnallista kahtia jakoa. "Yritän kuvata, kuinka tärkeä isä on. Isän rooli on pienenemässä, ja tämä ilmiö saattaa johtaa uudenlaisiin luokkaeroihin tulevaisuudessa."
Miten ihmeessä?
Olemme menossa kohti tunteiden luokkajakoa: tulee olemaan ihmisiä, joilla on ollut hyvä lapsuus sekä ehjä tunteiden ydinmekanismi ja niitä, joilla näin ei ole. Jako ei siis ole välttämättä taloudellinen, mutta silti huolestuttava. Tätä ilmiötä olen tutkinut viimeisessä kirjassani."
Holt korostaa, että syrjäytyvä ryhmä on vähemmistössä. "Suurimmalla osalla ihmisistä, jotka nyt kasvavat aikuisiksi, on hyvä pohjakasvatus. Mutta heidän lisäkseen on niitä, jotka ovat jääneet ulkopuolelle. Heitä kuvaan kirjoissani. Nämä ihmiset, jotka ovat jääneet vaille kestävien tunnesiteiden luomiseen vaadittavaa harjoitusta, voivat todella mennä pahasti vikaan."
Huono isä on parempi kuin ei isää
Yhä useammat eroavat siitäkin huolimatta, että heillä on lapsia. Valitettava tosiasia on, että lapsi joutuu usein "jakautumaan kahtia" tai valitsemaan puolensa vanhempiensa välissä. Samalla hän jää syrjään, eikä näy enää kokonaisena.
Holt kertoo avioerojuttuja hoitavasta asianajajaystävästään, joka toivoo asiakkaittensa ymmärtävän, että huono isä on aina parempi vaihtoehto kuin isättömyys.
"Uskon toki, että suurin osa isistä toimii erinomaisesti, ja että heidän lapsistaan kasvaa upeita ihmisiä. Kuitenkin toivoisin, että yhteiskunnassa nähtäisiin, miten yhä useammin isien merkitys vähenee."
Harjoitusta rakastamiseen
"Toisten ihmisten kanssa olemiseen liittyy riskejä. Voi tulla haavoitetuksi. Kaikkein riskialtteinta elämässämme on rakastaminen."
Harjoittelu voi kuitenkin auttaa epäonnistumisen pelkoon. "Parasta on, jos lapsi voi harjoitella ihmissuhdetaitoja mahdollisimman paljon ja varhain. Tällöin hänellä on aikuisena tarvittavat taidot valmiina."
"Nykyisin ydinperheen aikakautena lapset voivat yhä vähemmän hioa kontaktejaan isovanhempiinsa ja muihin vähän kaukaisempiin sukulaisiinsa, joten myös tunnesiteiden luomisen harjoitusta tulee vähemmän. Tästä ei lopulta kärsi pelkästään yksilö itse, vaan koko yhteiskunta."
 |
|
|
|
|
|
|
Anne Holt
Synt. 1958
Kotipaikka: Oslo
Esikoisromaani: Sokea jumalatar 1993
Kirjoittanut seitsemän rikosromaania
|
|
|
|
|
|
