Stressi ja unihäiriöt - aivojen viholliset
17.3.2005 Aamu-tv/Radio Peili/YLE Terveys
Hyvinvoivat aivot ovat levänneet, stressittömät ja luovat. Tuloksia ja tehokkuutta vaativassa maailmassa aivot joutuvat usein kuitenkin koville, mistä kertoo omaa karua kieltään muun muassa se, että noin puolet työikäisistä suomalaisista kokee jossain vaiheessa vakavaa työuupumusta. Aamu-TV:n haastatteleman professori Seppo Soinilan mielestä tärkeintä on ongelman tiedostaminen ja siitä puhuminen sekä ennen kaikkea sen asian oivaltaminen, ettei työuupumus ole yksilön vaan koko työyhteisön sairaus.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n teettämän kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä suomalaisesta uskoo työpaikkojen ylikierrosten polttavan ihmiset ennenaikaisesti loppuun. Seppo Soinila näkee, että työuupumus ja työssä loppuun palaminen ovat tulevaisuudessa vielä kasvava ongelma, sillä työtehtävät muuttuvat entistä enemmän aivoja kuormittaviksi.
Soinilan mielestä työhön liittyvän stressin ehkäiseminen on haaste nimenomaan esimiehille. Esimiehillä hän ei kuitenkaan tarkoita pelkästään firman pääjohtajaa, vaan kaikkia niitä henkilöitä, jotka vastaavat vaikka pienenkin yksikön toiminnasta. Hänen mielestään on tärkeää, että ongelma ja sen luonne tiedostetaan työyhteisössä kaikilla tasoilla.
– Työtapojen, määrien ja toimenkuvien konkreettisesta muuttamisesta täytyy keskustella. Usein ihanteeseen ei ehkä päästä, mutta jo se, että asiasta keskustellaan asianomaisten kanssa, parantaa usein stressinsietokykyä, näkee Soinila.
Hyvä, paha stressi
Ainoastaan pari sukupolvea sitten työ oli usein fyysisesti hyvin raskasta. Nyt fyysisen rasituksen osuus työssä on hyvin pieni, mutta stressi ei ole silti kadonnut mihinkään. Stressireaktiot ovatkin samat riippumatta siitä, johtuvatko ne fyysisestä vai psyykkisestä rasituksesta.
Myös ihmisten stressinsietokyvyssä on eroja. Jos ihminen on motivoitunut työhönsä, hän kestää huomattavan paljon suurempia stressimääriä kuin työntekijä, joka laitetaan hänen suorituskykynsä ylittävään, pakkotahtiseen työhön. Epämotivoituneella työntekijällä pienikin stressi voi aiheuttaa oireita.
Kaikki stressi ei kuitenkaan ole vahingollista eikä heikennä ihmisen työkykyä. Alun perin stressi on kehittynyt lähinnä ihmisen suojaksi vaikeissa olosuhteissa. – Ihmisen historiassa stressi on pelastanut luolamiehen karhun kynsistä. Meidän elinolomme ovat vain muuttuneet noista ajoista niin suuresti, että stressin luonne on kääntynyt ikään kuin päälaelleen. Voidaan hyvin kuitenkin nähdä, että stressi on positiivinen asia tietyissä rajoissa, kunhan sitä seuraa riittävä lepovaihe, näkee Soinila.
Stressin rinnalla toinen aivoja rasittava yhteiskunnallinen ongelma on riittämätön tai huonolaatuinen uni. Unen puute aiheuttaa muun muassa muistihäiriöitä, mielialan laskua ja masennusta. Väsyneet aivot eivät jaksa kiinnostua asioista eivätkä opi uutta. Yksinkertaisesti, väsyneitä aivoja ei jakseta käyttää. Aivojen rasittaminen - ”jumppaaminen” - on kuitenkin tärkeää, sillä se ehkäisee esimerkiksi dementiaa.
|
