Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Seksuaalisuus

Vammaisen nuoren erityismutkat aikuisuuteen


27.9.2005 Rita Trötschkes

Vammaisen nuoren itsenäistymiseen liittyvät samat murheet ja ilot kuin vammattomallakin: kapinointia, haaveilua, irtiottoa, uusia ystäviä, luvattomia kokeiluja, rakastumista, tulevaisuuden suunnitelmia ja uusien taitojen oppimista, mutta myös kehon kipua, jäykkyyttä ja väsymystä toisella tavalla kuin vammattomalla.


kuva: Rita Trötschkes
Vanhempien käsityksen ja odotukset vaikuttavat voimakkaasti siihen, miten vammainen lapsi kykenee itsenäistymään. Antavatko vanhemmat tilaa vammaisen intimiteetille, itsenäistymiselle ja totuttujen rajojen ylittämiselle?

- Aikuisuuden kynnyksellä vanhemmat ihmettelevät miten vammainen nuori, joka on koko ikänsä tarvinnut apua, muuttuu vastuulliseksi aikuiseksi, sanoo itsekin vaikeasti liikuntavammainen Reija Lampinen, joka työskentelee harvinaisessa toimessa Helsingin kaupungin vammaisasiamiehenä.

Hän luennoi toukokuussa 2005 Tampereella järjestetyssä kansain-välisessä CP-konferenssissa, jonka aiheena oli aikuisuus ja elämänhallinta. Reija Lampinen tuo työssään epäkohtia näkyviksi ja vie vammaisnäkökulmaa sinnekin, missä sitä ei ennestään ole koettu tarpeelliseksi.

Irtautuminen vanhempien hoitosuhteesta



kuva: Fuxia Oy
Tampere-talo

Reija Lampinen kuvailee vammaisen nuoren kasvutilannetta tontiksi, jonne vammainen nuori haluaa rakentaa itsenäisen talon. Vaikka tontille ei ole yleisesti asiaa kaikilla, siellä tallovat vanhemmat, avustajat, kuntouttajat, sosiaali- ja koulutoimen päättäjät.

Vammaisen nuoren voi olla vaikea ottaa vanhempiinsa välimatkaa, sillä jo fyysisen riippuvuus lisää helposti henkistä riippuvuutta. Vaikeasti vammainen nuori ei voi lyödä oveaan kiinni ja haukkua vanhempiaan ystävilleen, sillä yleensä mukana ovat ylimääräiset korvat kuuntelemassa.

- Käytännössä vallankäytön harjoittelu lähtee hyvin pienistä asioista kuten päättämisestä vaatteistaan tai ruokailusta. Ehkä vammainen nuori saa luvan kokeilla kahvin keittämistä ensimmäistä kertaa. Suodatin saa pudota lattialle ja lupa epäonnistua tulee sallia.

Usein itsenäistyvä vammainen nuori vertailee itseään vammattomiin nuoriin, mutta hänen voi olla vaikea päästä kaveripiiriin, jossa purkaa tuntojaan.

- Vammainen nuori ei aina voi kokeilla sellaisia luvattomia asioita, joita muut nuoret tekevät. Hän ei voi käydä äidiltä salaa tupakalla kuten ystävänsä. Diskoonkin pitää mennä yhdessä vanhempien tai avustajan kanssa, kuvailee Reija Lampinen.

Aikuiseksi kasvamisen ja itsenäistymisen edellytyksenä on se, että murrosikäinen uskaltaa vastustaa vanhempiensa elämän näkökulmaa.

- Hyvä avustaja antaa vammaisen nuoren tehdä asioita välillä toisin kuin äiti käskee. Avustajalla ja vammaisella nuorella voi olla yhteinen salaisuus, joka merkitsee intimiteettiä ja itsenäisen elämän testaamista.


Elämänhallinta tarvitaan tietoja ja taitoja



kuva: Rita Trötschkes
- Aikuistuminen ei ole kuntoutumista johonkin, vaan uusien taitojen omaksumista. Jokainen asia, joka tuo vammaisen nuoren lähemmäs keskivertonuorta, on uusien asioiden oppimista. Työelämään pääseminen on todella vaikeaa, sillä tehtäviin pystyminen täytyy osoittaa monta kertaa.

- Voi olla, ettei vammainen pääse edes käyttämään niitä kykyjä, joihin on saanut koulutusta.

- Toisaalta vammaisen haaveita ei ole syytä romuttaa, vaan rohkaista häntä miettimään miten toteuttaa tulevaisuuden unelmia. Rahoittajat määrittelevät aika pitkälle vamman mukaan, mitä vammainen voi opiskella.

- Mahdottomia haaveita ei saa tietenkään pitää yllä. Reija Lampinen kertoo perhekurssilla tapaamasta tytöstä, joka tuli kysymään häneltä miksi Reija istui pyörätuolissa, vaikka oli jo iso. Vanhemmat olivat kertoneet lapselle, että terapian ja jumpan avulla lapsi kävelee isona. - Tietysti olen huolissani, jos vielä vaikeasti liikuntavammainen 15-vuotias kuvittelee, että aikuisena hän kävelee kuntoutuksen avulla.

Vanhemmuus on auttamistehtävä eikä asiantuntijarooli



kuva: Rita Trötschkes
Vuorovaikutustaidot ovat koetuksella murrosikäisen kanssa jo ilman lapsen vammaisuuttakin, mutta vammaisen nuoren kohdalla vanhemmilta vaaditaan jo suurta ihmissuhdeosaamista.

Vanhempien tulee luottaa lapsensa osaamiseen ja antaa nuoren esimerkiksi omatoimisesti solmia ystävyyssuhteensa.

-Jos vanhemmat antavat vammaiselle nuorelle viestiä, että tämä pärjää, lähtökohta itsenäiseen elämään on hyvä. Vammaiselta nuorelta on hyvä vaatia joitakin asioita yli sen mitä on totuttu, jotta hän uskaltaa ottaa riskin. Vammasta huolimatta nuorella pitää olla myös vastuu sanomisistaan ja tekemisistään.

Apuvälineillä täyttää elämää



Rita Trötschkes
Koska 80 %:lla CP-vammaisista on puhehäiriö tai kommunikaatio-vaikeuksia, on puhetta tukeva ja puhetta korvaava apuväline ensiarvoisen tärkeä. Sosiaaliset taidot, vuorovaikutus on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen kuntouttaminen.

Valitettavasti moni vammainen joutuu odottamaan kauan päätöstä siitä, myönnetäänkö tietokonetta ollenkaan. Sosiaaliset taidot, vuorovaikutus on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinen kuntouttaminen. Pyörätuolin myönnetään nykyään jo itsestäänselvyytenä, mutta kommunikaatiota edistävää tietotekniikan tarvetta harkitaan pitkään.

- Päätöksen tekijät miettivät sitä, että hyötyykö vammainen tietokoneesta varmasti, sillä yhteiskunnan investointi ei saa mennä hukkaan, sanoo Reija Lampinen.


Kun seksuaalisuus näyttää neutrilta



kuva: Rita Trötschkes
Monen vammaisen seksuaalisuus lähtee siitä, että haluaa miellyttää jotain tiettyä henkilöä. Toisaalta vaikeasti vammainen saattaa olla täysin välinpitämätön ulkonäkönsä suhteen, sanoo Reija Lampinen.

- Ihmettelen usein, miksi meillä tehdään vessoja miehille, naisille ja vammaisille. Miksi ei voi olla inva-vessoja miehille sekä inva-vessoja naisille? Miksi seminaareissa naisten vessaan on kilometrien jono, mutta kukaan ei mene inva-vessaan, joka on sukupuoleton?

Vammaisen seksuaalikasvatus on suhteellisen hyvällä mallilla, mutta vammaisen seksiin tarvittavia apuvälineitä ei ole kehitelty vieläkään tarpeeksi.

Vammainen nuori saattaa miettiä, tulisiko aviosiipan olla ei-vammainen vai valikoituuko aviosiipaksi ei-vammainen sen vuoksi, että hänestä saa samalla avustajan. Kahden vaikeasti vammaisen liitto tuo taas omanlaisia paineita.

Erityiskoulua käyvät vammaiset nuoret saavat seksivalistusta paremmin kuin integroidussa yleisopetuksessa oleva, missä erityiskysymyksiä ei ehkä oteta esille.

- Myös vanhempien tulisi tutustua vammaisille nuorille tarkoitettuun seksivalistukseen. Vanhempien tehtävä on tukea nuorta löytämään itse läheiset ihmissuhteensa.

CP-konferenssissa sanottua



CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo: Suomessa syntyy vuosittain 130- 140 lasta, joilla todetaan CP-vamma. Suomessa on hyvä vammaispalvelulaki ja kuntoutusasiat on järjestetty hyvin verrattuna moneen muuhun maahan.

Kun vammainen nuori täyttää 16 vuotta, hän siirtyy normaalin perusterveydenhuollon piiriin, joka tekee jatkossa kuntoutussuunnitelman ja päätökset.

Perusterveydenhuollon puolella olevat ns. hoitavien lääkäreiden asiantuntemus ei useinkaan ylety CP-vammaisuuteen.

Sivukartta

Raiskauksia paljastunut alkuvuonna ennätysmäärä
Sukuelinten silpominen loukkaa naisten oikeuksia
Porno tullut lasten arkeen
Nuoret kaipaavat sukupuoliasioihin tukea ja tietoa
Naiset haluavat puhetta seksiin
Suuseksi levittää herpestä
Hyväksyykö maaseutu homot kaupunkia helpommin?
Nuoret eivät osaa turvaseksiä
Seksi tuttujen kesken turvallisempaa
Vammaisen nuoren erityismutkat aikuisuuteen
Marjaanan askel aikuisuuteen
E-pillereiden syönti heikentää naisten hajuaistia miehen hielle
Jokapäiväinen mediaseksimme
Median seksi saattaa aikaistaa ensimmäistä yhdyntää
Naisen kyky saada orgasmi on geneettinen
Löydä seksuaalisuutesi sairauden jälkeen
Seksuaalivähemmistöihin kuuluvaa kiusataan työssä
Miesten hormonaalinen ehkäisy edistyy hitaasti
Naiset ja miehet reagoivat eri lailla seksuaalisiin kuviin
Raiskaustuomiot muuttuvat usein hovioikeuksissa
Oletko hetero?
Mitä on henkinen karvankasvu?
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Seksuaaliterveysklinikan nettipalvelu
Kustannustehokas seksi on väärä malli lapselle
Kerro, kerro kuvastin
Seksiriippuvuus vaatii hoitoa
Seurustelutaitoja vai soidinmenoja?
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi