Sukuelinten silpominen loukkaa naisten oikeuksia
3.4.2007 YLE Terveys
Vuosittain silvotaan noin 2 miljoona naista. Suurin osa heistä on kotoisin Afrikan maista. Mikään uskonto ei edellytä naisten sukuelinten silpomista, vaan käytäntö perustuu kulttuuriin.
Sukuelinten silpomisen vastustaminen ei ole mikään uusi asia. Suomen World Vision on tehnyt silpomisen karsimistyötä jo 7 vuotta.
Somaliassa tehtiin jo 1970-luvulla aktiivista työtä silpomista vastaan. Jatkuva valistus, myönteiset vaihtoehdot ja miesten tuki ovat oleellisia asioita muutokselle. Silpomista ei lopeteta pelkästään lainsäädännön tai valvonnan avulla.
kuva: Nuori somalinainen, joka on käynyt korjausleikkauksessa silpomisen aiheuttamien repeämien jälkeen.
Silpomisperinnettä karsitaan koko ajan
Yleisintä silpominen on Afrikassa Sudanissa, Chadissa, Sierra Leonessa tai Djiboutissa. Jonkin verran silpomista suoritetaan myös Aasiassa ja joissakin Lähi-idän maissa.
- Tavalliset afrikkalaiset miehet ovat viime vuosina olleet aktiivisesti mukana silpomisen vastaisessa työssä, sanoo Suomen World Visionin erityisasiantuntija Ulla Tervo.
- Miesten tuki on ensiarvoisen tärkeää, jotta muutosta tapahtuu.
Myös vertaiskeskustelu ja opettajien johdolla tehtävä valistustyö ovat kantaneet hedelmää, iloitsee Ulla Tervo.
Lisätietoa kristillis-humanitäärisestä järjestöstä
Myös islaminuskoiset johtajat ovat ihmisoikeusjärjestö No Peace without Justicen mukaan näyttävästi osallistuneet silpomisen vastaiseen kampanjaan mm. Keniassa.
- Merkkejä muutoksesta alkaa näkyä paikallisten toimien ansiosta. Kenialla on kansallinen toimintasuunnitelma silpomisen poistamiseksi vuoteen 2019 mennessä. Kylistä on löytynyt uusia roolimalleja ja vertaisryhmiä, jotka tukevat vaihtoehtoisen valinnan tehneitä nuoria.
Silpominen on laaja ilmiö
- Alunperin silpomisen tavoitteena oli naisten seksuaalisuuden hallitseminen ja tyttöjen koskemattomuuden säilyttäminen avioliittoon saakka.
Kivuliaalla operaatiolla on vakavia fyysisiä ja psyykkisiä seurauksia. Niistä yleisimpiä ovat verenhukka, tulehdukset ja pitkittyneet synntykset, luettelee Ulla Tervo.
kuva: vaihtoehtoinen rituaalijuhla
Silpomisen perusteiksi mainitaan avioliittokelpoisuuden varmistaminen, heimoyhtenäisyyden takaaminen, aikuistumisrituaali tytöille, isän aseman parantaminen yhteisössä, sukuelinten ulkomuodon parantaminen, henkilökohtaisen hygienian lisääminen, seksuaalisuuden hillitseminen ja neitsyyden säilyttäminen.
- Silpomisen jälkeen tyttöjä pidetään aikuisina ja he usein avioituvat pian toimenpiteen jälkeen. Sitten nuoret vaimot keskeyttävät yleensä koulunkäyntinsä, muistuttaa Ulla Tervo.
- Sukupuolisella silpomisella ja varhaisilla avioliitoilla on kuitenkin monia haitallisia vaikutuksia tyttöjen ja naisten elämään ja omaehtoiseen kehitykseen.
Afrikkalainen käytäntö on vanha perinne
Keniassa silpominen liittyy aikuistumisriittiin. Noin 80 % Luoteis-Keniassa asuvan sabaot-kansan naisista ja pokoti-naisista 90 % on silvottu. Suurin juhlallisuuksin leikattu tyttö siirtyy lapsesta aikuiseksi, saa lahjoja ja on päivän huomion kohteena.
Juhlien jälkeen hän on kunniallinen kansalainen ja valmis avioitumaan toisin kuin leikkaamaton tyttö, jota vielä aikuisenakin saatetaan kutsua vauvaksi. Leikkaamattomasta tytöstä vanhemmat saavat pienemmän morsiusmaksun kuin leikatusta.
kuva: perinnetanssijoita, jotka nyt laulavat silpomista vastustavia lauluja
Aikuistumisriitin läpikäynyt tyttö on saman tien valmis naitettavaksi ja niin on köyhässä perheessä tuntuvien tulojen lisäksi yksi suu vähemmän ruokittavana.
Kehitysyhteistyöjärjestö muutostyössä
Suomen World Visionin hankkeen tavoitteena on kannustaa tyttöjen koulunkäyntiä, antaa tukea koulumaksuihin sekä opastaa ammatilliseen koulutukseen.
Hanke aloitettiin paikallisten toivomuksesta ja siinä on alusta lähtien ollut mukana laaja joukko paikallisia vaikuttajia.
kuva: vaihtoehtoisen aikuistumisjuhlan kulkue Keniassa
Pitkällä aikavälillä sukupuolisen silpomisen ja varhaisten avioliittojen väheneminen ja koulunkäynnin lisääntyminen johtavat myös naisten, ja sitä kautta kokonaisten yhteisöjen, hyvinvoinnin lisääntymiseen. Tähän mennessä 1270 tyttöä ja 350 poikaa on kieltäytynyt silpomisesta ja osallistunut vaihtoehtoisiin aikuistumisjuhlallisuuksiin, hän sanoo.
- Näihin aikuistumisjuhliin liittyy mm. keskustelua naisen elämän oikeuksista, seksuaaliterveydestä ja synnytyksestä, sanoo Ulla Tervo.
- Viimeksi kenialaiset kansalaisjärjestöt kertoivat, että paikalliset perinnetanssijat ovat muuttaneet mieltään eivätkä enää kehota tekemään silpomisrituaalia.
Onko tarjottu vaihtoehto oikeasti parempi?
- Hyväksynnän saavuttamiseksi on noudatettava yhteisiä perinteitä ja arvoja. Tätä taustaa vasten voi ymmärtää, että yhteisöllisen ihmiskäsityksen kulttuurissa kasvanut äiti voi suostua uhraamaan jopa oman tyttärensä fyysisen terveyden yhteiskunnallisen hyväksynnän saavuttamiseksi, vaikka itse olisi tietoinen riskeistä.
kuva: Christine Lourien, 43, Kenia, on synnyttänyt 8 lasta eikä halua tyttäriänsä silvottavan.
Länsimainen individualismi ei aina tarjoa eväitä toisenlaisten kulttuurien ymmärtämiseen. Emme tule ajatelleeksi, että jossakin kulttuurissa terveys voi tarkoittaa yhteisön hyväksyttynä jäsenenä olemista.
- Yhteisöllisyydellä saattaa olla raskaat seuraamukset vanhasta
perinnäistavasta luopuneelle: Tyttö ja koko suku suljetaan yhteisön
ulkopuolelle ja he joutuvat pilkan ja halveksunnan kohteeksi.
YK kieltää silpomisen ja pakkoavioliitot
Suomen World Visionin erityisasiantuntija Ulla Tervo osallistui 7.3.2007 YK:n seurantakokoukseen, jonka loppulausuma toteaa, että tyttöihin kohdistuva silpominen ja lapsiavioliitot on kiellettävä.
Maailmanlaajuisen sukuelinten silpomisen vastustamisen perusteena
voidaan pitää YK:n Ihmisoikeuksien julistusta ja Kaikkinaisen naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamista koskevaa sopimusta (1979).
Kolmas peruste on Lasten oikeuksien yleissopimus (1990). Vaikka kansainväliset ihmisoikeussopimukset luovat oikeusjärjestelmien kehyksen, kehitysmaissa viralliset perusoikeudet korvautuvat vanhoilla perinteillä.
|
