Huumeidenkäyttäjiä hoitavien työntekijöiden tiedoissa ja asenteissa parantamista
11.2.2006 Turun yliopiosto/YLE Terveys
VTM Kristiina Kuussaaren väitöstutkimuksessa selvitettiin sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen työntekijöiden käsityksiä huumeiden käyttäjien hoitopalvelujärjestelmästä. Tutkimus osoittaa, että työntekijöiden suhtautumisessa huumeidenkäyttäjiin on suuria eroja.
Yleisesti huumeidenkäyttäjien hoitoa pidetään tärkeänä, mutta joukkoon mahtuu myös niitä, joille huumeiden käyttö näyttäytyy yksiselitteisesti pahana ja käyttäjien hoito täysin turhana toimintana. Työntekijöiden huumeisiin, hoitokäytäntöihin ja hoitojärjestelmään liittyvissä tiedoissa on selvästi parantamisen varaa. Tutkimustuloksissa korostuu se, että aihetta koskeva koulutus paitsi antaa ajantasaista tietoa myös vaikuttaa työntekijöiden mielipiteisiin ja asenteisiin.
Tutkimuksessa kysyttiin sosiaalitoimen, terveydenhuollon ja nuorisotoimen työntekijöiltä neljällä paikkakunnalla, minkälaisia asiakkaita huumeiden käyttäjät ovat, mitä huumeista tiedetään ja minkälainen käsitys työntekijöillä on olemassa olevasta hoitopalveluiden järjestelmästä. Paikkakunnat olivat Helsinki, Kuopio, Nokia ja Turku. Tutkimus kohdistui sekä perustason että erityistason palveluihin.
Kuussaaren tutkimusaineisto oli kahtalainen. Aineiston varsinaisen ytimen muodosti vuonna 2000 kerätty kyselyaineisto, johon vastasi kaikkiaan 1175 työntekijää. Kyselyaineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä. Tutkimuskuntien hoitopalvelujärjestelmien hahmottamisessa käytettiin lisäksi erilaisia kuntakohtaisia huumausaineiden käyttäjien hoidon järjestämiseen liittyviä asiakirjoja.
Suomessa huumeidenkäyttäjien hoidon kenttä on viime vuosina ollut muutoksen pyörteissä. 1990-luvun jälkipuolella lisääntynyt huumeiden käyttö on asettanut palvelujärjestelmän uusien haasteiden eteen. On kehitetty muun muassa matalan kynnyksen hoitopalveluita ja tarkennettu opioidien käyttäjien lääkkeellisiin hoitoihin liittyviä säädöksiä. Päihdehuollon erityispalveluiden lisäksi huumeiden käyttäjiä on kohdattu enenevässä määrin myös sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa.
|