Vanhusten päihdeongelmat ovat lisääntyneet
11.10.2004 STT/YLE Terveys
Vanhusten päihdeongelmat ovat lisääntyneet. Eläkeläis- ja vanhusjärjestöille on tullut viime vuosina yhä enemmän yhteydenottoja, jotka liittyvät ikääntyneiden ihmisten päihdeongelmiin.
Päihteitä käyttävien vanhusten määrä on lisääntynyt huomattavasti myös vanhuspsykiatrisilla osastoilla, ja heitä näkyy entistä useammin selviämis-asemilla.
- Signaali on nyt niin voimakas, että jotain on tehtävä, kertoo valtakun-nallisen kristillisten päihdejärjestöjen kattojärjestön Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi.
Hänen mukaansa päihdepalveluihin ohjataan yhä useampia vanhuksia. A-Klinikkasäätiön tiedotuspäällikkö Teuvo Peltoniemi vahvistaa tiedon.
- Päihdehuollon käytännön työssä on ihan eri tavalla ikääntyneitä asiakkaita kuin kymmenen vuotta sitten, hän toteaa.
Ikääntyneiden ihmisten päihdeongelmat kehittyvät yleensä kahdella tapaa. Alkoholi on ollut luontainen osa arkea koko eliniän tai ongelma puhkeaa eläkeikään siirryttäessä. Tällöin elämää hallinnut työ katoaa ja tilalle tuleva tyhjyys ajaa monet kriisivaiheeseen. Myös puolison kuolema, erilaiset sairaudet tai ihmissuhteiden väheneminen voivat laukaista päihdekierteen.
Ikääntyneistä päihdeongelmaisista suuri osa on miehiä. Teuvo Peltoniemi kertoo, että naisten osuus on kuitenkin kasvanut. Sininauhaliiton projektikoordinaattori Eija Kilgast kertoo, että myös ikääntyvien mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Yhä useampi vanhus on masentunut. Tämä altistaa päihteiden käytölle.
Vanhus päihtyy nuorta herkemmin
A-Klinikkasäätiön kehittämispäällikkö Ari Saarto huomauttaa, että viinaveron lasku on lisännyt vanhusten päihdekäyttäytymistä entisestään. Eija Kilgast on samaa mieltä.
- Nyt eläkkeellä saa isomman määrän alkoholia kuin ennen, hän toteaa.
Saarron mukaan suomalaisten hauislihas on "säädetty olutasentoon" eli kaljapullo tyhjenee sangen nopeasti. Nyt juodaan samaan tahtiin myös väkeviä viinoja.
- Nämä ovat kenelle tahansa rankkoja annoksia, saati sitten ikäihmisille. Nuorempana he pystyivät juomaan kolme päivää ja toipumaan yhden. 40 vuoden jälkeen ikä alkaa kuitenkin painaa, jolloin yhden päivän juomisesta toipuminen kestää kolme päivää, hän kuvailee.
Vanheneva elimistö on nuorta herkempi alkoholin vaikutuksille. Sama alkoholiannos aiheuttaa korkeamman veren alkoholipitoisuuden ja suuremman humaltumisen. Myös alkoholin vieroitusoireita esiintyy herkemmin ikääntyneillä ihmisillä.
Vanhuus herkistää myös erilaisille sairauksille, joiden hoito vaatii lääkitystä. Ikääntyneiden ihmisten lääkeannoskoot ovat erilaisia kuin nuoremmilla, minkä vuoksi lääkärikään ei välttämättä osaa annostella lääkkeitä oikein vaan annoskoot saattavat olla liian suuria.
- Ei siinä tarvita suuriakaan määriä alkoholia. Yksikin keskiolutpullo voi olla liikaa, Eija Kilgast toteaa.
Hänen mukaansa alkoholi vaikeuttaa myös asiakkaan muuta hoitoa.
- Esimerkiksi säärihaavojen hoitaminen ei tahdo onnistua, jos asiakas on usein päihtyneenä. Hän liikkuu niin paljon, etteivät haavat pääse parantumaan, Kilgast kuvailee.
Eniten ongelmaisia suurissa kaupungeissa
Aarne Kiviniemen mukaan vanhusten päihdeongelmissa on havaittavissa jonkinasteisia alueellisia eroja. Eniten ongelmaisia on tavattu suurimmista kaupungeista. Niissä asuu yksinäisiä vanhuksia, joiden perhesiteet ovat heikkoja ja sosiaalinen elämä vähäistä. Ainoa kontakti muuhun maailmaan saattaa olla kotihoidon työntekijä.
Vastuu ongelmaan tarttumisesta jääkin usein heidän tai vanhuksen omaisen harteille. Ulkopuolisten on hankala puuttua tilanteeseen, sillä ikääntyneet ihmiset eivät enää käytä työterveyspalveluita.
Ikääntyneiden ihmisten hoitohenkilökuntaa ei kuitenkaan ole koulutettu kohtaamaan päihdeongelmaisia vanhuksia, minkä vuoksi ongelmaa ei välttämättä tunnisteta eikä siihen osata puuttua oikealla tavalla. Havaitunkin ongelman ratkaiseminen on hankalaa, sillä yhteistä hoitavaa tahoa ei ole. Ikääntyneitä ihmisiä ohjataan sekä vanhuspalvelujen että päihdepalvelujen piiriin.
Ari Saarron mukaan vanhusten päihdeongelmat lisääntyvät entisestään tulevaisuudessa, kun niin sanottu märkä sukupolvi ikääntyy. Tällä hän viittaa 1940-luvulla syntyneisiin suomalaisiin, joilla alkoholi on ollut luontainen osa elämää lapsuudesta lähtien.
|