Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
17.8. STT/YLE Terveys
Helsingin yliopistossa valmistuneen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan hoitamatonta keliakiaa sairastavilla nuorilla esiintyy keskimääräistä enemmän masennusta ja vakavia käytöshäiriöitä.
Hoitamatonta keliakiaa sairastavista nuorista 67 prosenttia kärsi väsymyksestä, 48 prosenttia ärtyneisyydestä ja 42 prosenttia keskittymisvaikeuksista. Terveen verrokkiryhmän vastaavat osuudet jäivät kaikki alle 7 prosentin. Myös masennukseen ja vakaviin käytöshäiriöihin kuten äkkipikaisuuteen ja maltin menettämiseen löytyi vastaava yhteys.
- Nämä ovat aika huimia lukuja, koska keliakiaan ei ole liitetty tämän tapaisia oireita. Yleensä oireet ovat vatsakipuja, anemiaa, ripulia ja hammaskiillevaurioita, kertoo tutkimuksen tehnyt lääketieteen lisensiaatti, psykoterapeutti Päivi Pynnönen.
Gluteenin välttäminen ehdotonta
Pynnönen kertoo, että aikaisemmin on tutkittu aikuisten hoitamattoman keliakian yhteyttä masennusoireisiin. Näissä tutkimuksissa jopa 50-60 prosenttia hoitamattomista keliaakikoista on saattanut kärsiä psyykkisistä oireista. Tutkimuksessa selvitettiin myös keliakian esiintymistä nuorisopsykiatriseen hoitoon ohjatuissa potilaissa. Keliakia todettiin vain yhdellä 140:stä hoitoon ohjatusta nuoresta.
Keliakia on sairaus, jossa gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja suolinukan vaurioitumisen. Ainoa hoitokeino on koko elämän kestävä gluteeniton dieetti. Keliakiaa sairastava ei voi syödä elintarvikkeita, joissa on vehnää, ruista tai ohraa.
Psyykkinen oireilu paranee äkkiä
Pynnösen tutkimuksessa keliakiaan yhdistettävät masennushäiriöt paranivat suurimmalla osalla gluteenittoman dieetin myötä parhaimmillaan muutamissa päivissä.
- Sitä on vaikea selittää. Keliakiaan liittyvä ohutsuolen tulehdus ei parannu niin nopeasti. Toivon, että mekanismi voidaan joskus selvittää, kertoo Pynnönen.
Pynnönen näkee tutkimuksen tuloksella olevan merkitystä käytännön nuorisopsykiatriassa.
- Joihinkin somaattisiin eli fyysisiin sairauksiin liittyy lisääntynyt alttius sairastua masennukseen tai oirehtia masennusoirein, mutta keliakiaa ei ole näihin laskettu. Sen olisi hyvä olla sillä listalla, koska tämä oirehtiminen on näin yleistä, Pynnönen sanoo.
Keliakian kannalta katsottuna Pynnönen mainitsee seulonnan. Voitaisiin esimerkiksi pohtia, kannattaisiko käytöshäiriöin oirehtivat nuoret seuloa, jos muita oireita ei ole, mutta vasta-aineet ovat kohollaan.
Keliakian ja masennuksen välinen yhteys ei tutkimuksessa vielä selvinnyt.
|