Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua


27.10.2004 STT/YLE Terveys

Seksuaalisen hyväksikäytön uhrien on vaikeaa saada apua hätäänsä. Uhreista tehdyn väitöstutkimuksen mukaan apua hakeva voi harhailla viranomaiselta toiselle ilman pysyvää hoitosuhdetta.

kuva: Juha-Pekka Inkinen
Yhteiskuntatieteiden maisteri Merja Laitinen on tehnyt Suomessa uraauurtavaa tutkimusta selvittämällä lapsena hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämää heidän omasta näkökulmastaan. Laitisen keräämien kokemuksien mukaan moni uhri on vasta aikuisena lähtenyt hakemaan apua, kun ei ole enää pystynyt elämään kokemansa kanssa.

Avunsaannin mahdollisuudet riippuvat paljon asuinpaikasta. Pienissä maaseutukunnissa ainoa keskusteluterapiaa antava työntekijä voi olla sosiaalityöntekijä. Suurissa kaupungeissa tarjolla on laillistettuja terapeutteja. Näiden kahden ammattiryhmän väliin jää Laitisen mukaan kirjava joukko auttajia.

- Apua haetaan terveyskeskuksesta, mielenterveystoimistosta, kasvatus- ja perheneuvoloista, sosiaalitoimistosta ja päihdeklinikoilta. Uhri voi mennä väärään paikkaan ja kerätä joukon yhden kerran kokemuksia, Laitinen kertoo.

Hyväksikäytön uhreilla voi olla useita ongelmia, jotka johtavat päällekkäisiin hoitosuhteisiin.

- Sen seurauksena hyväksikäytön kokemuksia voidaan eri paikoissa käsitellä eri tavoin. Hoidon ohjaus ei ole kenenkään vastuulla, mikä olisi tärkeää, Laitinen sanoo.


Ryhmistä myös huonoja kokemuksia



Summamutikassa apua etsivä päätyy Laitisen mukaan usein kolmannen sektorin palveluihin, joihin ei auttamisen vastuuta voi kuitenkaan sysätä. Äärimmäisessä hädässä hyväksikäytön uhrit ovat perustaneet myös oman avun ryhmiä. Vertaisryhmien hyvänä puolena on kokemusten jakaminen saman läpikäyneiden ihmisten kanssa.

Erilaisista ryhmäterapioista on Laitisen mukaan kuitenkin saatu suhteessa eniten negatiivisia kokemuksia.

Seksuaalisen hyväksikäytön uhrin auttamiseksi ei ole yhtä mallia.

- Ei voida sanoa, että kun nyt olet hyväksikäytetty, niin tämä menee nyt näin ja näin. Avun tarve lähtee joka kerran ihmisestä, Laitinen korostaa.

Laitinen on vakuuttunut yksilöllisen terapian vaikuttavuudesta. Hoitosuhteet kestävät kuitenkin vuosia, sillä luottamuksellisen suhteen rakentaminen vie aikaa hyväksikäytön uhrilta.

Esteeksi avun saamiselle ovatkin tulleet mielenterveyspuolen säästöt.

- Korvauksia yksilöterapiasta ei nykysäännösten mukaan myönnetä, jos potilas ei oletettavasti parane käymällä hoidossa 1-2 kertaa viikossa enintään kahden vuoden ajan, Laitinen kertoo.


Perheterapia ei auta



Hyväksikäytön aikuisuhreihin verrattuna ei lastenkaan tilanne ole hyvä. Laitisen mukaan päätös alle 16-vuotiaiden yksilöterapian tuen lopettamisesta ja heidän siirtymisestään perheterapiaan on huolestuttava. Perheterapia ei hänen mukaansa
ole oikea paikka lapsen auttamiseen.

- Seksuaalinen hyväksikäyttö nähdään perheterapiassa usein perheen vuorovaikutushäiriönä. Pahimmassa tapauksessa apua saavat kaikki muut, paitsi itse uhri.

Lapsen subjektiivista erityisyyttä tulisi kunnioittaa ja hänen avuntarpeensa tulisi huomioida omana itsenä, ei osana perhettä tai lapsi-vanhempi-suhdetta.

Laitinen haastatteli tutkimukseensa seitsemäätoista naista ja neljää miestä, joita oli käytetty lapsena seksuaalisesti hyväksi läheissuhteessa. Haastatellut ovat ympäri Suomea ja syntymävuodeltaan 1938 ja 1978 välillä. Vain neljän haastatellun kohdalla viranomaiset puuttuivat hyväksikäyttöön, muut hakivat itse aikuisina apua.

Merja Laitisen väitöskirja "Häväistyt ruumiit, rikotut mielet - tutkimus lapsina läheissuhteissa seksuaalisesti hyväksikäytettyjen naisten ja miesten elämästä" tarkastetaan 30.10.2004 Lapin yliopistossa.


Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi