Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä


30.8.2005 Rita Trötschkes

Vuosisatoja on ajateltu, että puutarhanhoito ja luonnon katseleminen ovat hyväksi ihmismielelle. Kun hoidat luontoa, luonto hoitaa sinua, sanotaan. Monet seikat osoittavat, että nykyihminen on etääntynyt luonnosta, jonka kuitenkin tulisi olla elvyttävä voimavara jokaiselle. Ekopsykologia on psykologian kiistanalainenkin, uudempi sovellusala, jonka tavoitteena on palauttaa ihmisen ja luonnon välinen yhteys.

Psykologi Kirsi Salonen asuu kuten opettaa. Vesilahdella sijaitsevaa Hyvän Mielen Tilaa ympäröi upea maalaismaisema. Kanat, kissat, koira saavat liikkua vapaasti ja vuohille ja hevosille on aitauksensa.

Hän on maalaistyttö sydänjuuria myöden, eikä kaupunkiympäristö ei saa kovin hyvää arvosanaa häneltä.

- Kaupunkiympäristö on jonkun jo suunnittelema ja rakentama ja virikkeet ovat jonkun keksimiä. Siellä voi toki leikkiä vaatetuksella ja rooleilla, mutta omat tarpeet saattavat kadota kaupungissa.

Hänen uusi kirjansa Mieli ja maisemat kertoo mitä eko- ja ympäristöpsykologia ovat ja miten niiden avulla voidaan edistää terveyttä.

- Luontoyhteyteen kuuluvat ihmisen sisäinen luonto, fyysinen ympäristö ja ihmiset ja eläimet, sillä ihminen on osa luontoa jo evolutionaarisen näkemyksen mukaan. Myönteiset kokemukset luonnosta ovat ainoa keino, joka saa ihmisen toimimaan myös vastuullisesti ympäristössään.

Haastattelujen kuunteluun tarvittavan, ilmaisen Real One Playerin saat ladattua täältä.

(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Real One Player


Kun luontoyhteys häiriintyy



Ihminen saattaa joutua elämänsä aikana hyvinkin kauaksi omasta luonnostaan, ja tämä saattaa näkyä erilaisina fyysisinä ja psyykkisinä häiriöinä.



Vasta kriisi pysäyttää.
Kesto 44 sekuntia.

kuva: Kirsi Salonen
Monilla ei ole nykyään tervettä luontosuhdetta, vaan biologiset perusasiat ovat häiriintyneet: ei tiedetä milloin pitää syödä, milloin lopettaa syöminen, milloin levätä ja milloin nukkua.

- Syömishäiriöt ja uupumus kertovat siitä, että toimitaan itseään vastaan. Toiset löytävät vasta kriisin kautta luontoyhteyden arvon, sanoo Kirsi Salonen.

Luonto elvyttää rasittunutta kehoa



Luontoympäristön myönteiset vaikutukset tapahtuvat nanosekunneissa fysiologisella tasolla jopa niissäkin kaupunkilaisissa, jotka sanovat kärsivänsä kärpäsistä ja hyttysistä ja tylsistyvänsä luonnossa.

Ympäristöpsykologian kokeelliset tutkimukset todistavat, että luontonäkymä laskee verenpainetta, auttaa rauhoittumaan ja parantaa mielialaa. Jopa valokuvan katseleminen auttaa.

Luontoyhteyden palautuminen voi alkaa myös sisätiloissa. Mieltä voi aktivoida kasvein, luontokuvin, linnunäänin avoimesta ikkunasta, silloin kun kävelylenkki luontoon ei ole mahdollista.


Miksi luonto elvyttää kaupunkiympäristöä paremmin?
Kesto 2 minuuttia, 51 sekuntia.

Luonto on lääke



kuva: Kirsi Salonen
Kirsi Salonen ehdottaa, että työkokoukset tulisi pitää luonnon helmassa toimistohuoneen sijasta.

Tutkimukset osoittavat, että luonto vapauttaa työpaineet nopeasti ja tehtävät onnistuvat taas paremmin. Elpymistä tapahtuu mielialassa ja tiedonkäsittelykyvyssä.


Kävely luonnossa elvyttää työrasituksen jälkeen
Kesto 49 sekuntia.

- Jos luonto olisi pakattu pillerimuotoon, lääkärit suosittelisivat lääkettä kaikille. Lääkettä myytäisiin onnellisuuspillerina ja tehokkaana mielialalääkkeenä, ehdottaa Kirsi Salonen.

- Ajatella, miten luontopilleri auttaisi kaikkia laitoshoidossa olevia! Terveydenhoidon tulisi hyödyntää luonnon hyvää tekevää vaikutusta enemmän. Nyt sairaille annetaan mieluummin lääkkeitä kuin viedään heidät luontoon.



Luonnolla ei voi rahastaa
Kesto 46 sekuntia.

Luonto mielenterveystyössä



Istumme maalaispihan katetulla patiolla, josta näkyy metsää ja peltoaukemaa silmän kantamattomiin. Rankan sateen tauottua maalaismaisema näyttää entistä vihreämmältä ja houkuttelevammalta ympärillämme. Kissa Roosa-Maria tulee kehnäämään huomiota ja ajoittain Elli-koira käy tarkistamassa, että olemme tallella.

Kirsi Salonen kertoo kehittäneensä eko- ja ympäristöpsykologisia menetelmiä terapiassa, työnohjauksessa, koulutuksessa ja ryhmänohjauksessa. Vaikka hän ei kysy terapiassa ja hypnoosissa potilaidensa luontosuhdetta, myönteiset lapsuusmaiset nousevat usein esiin.



Luontokokemukset ovat pysyviä ja myönteisiä.
Kesto 50 sekuntia.


Valokuvat kertovat solmujen aukeamisesta.
Kesto 49 sekuntia.

Luontokokemus rentoutumisessa ja hypnoosissa



Kuva: Kirsi Salonen
Rentoutus- tai hypnoositapaamisissa Kirsi Salonen johdattaa potilaansa sisä- tai ulkotiloissa olevaan mielipaikkaansa.

Lähes kaikki potilaat valitsevat luonto- ympäristön, joka mahdollistaa parhaiten myönteisen omana itsenä olemisen kokemuksen, ja sitä kautta toimivan terapiatyöskentelyn.




Mielikuvilla mielipaikkaan
Kesto 1 minuutti, 28 sekuntia.

- Omaa mielipaikkaani käytin sairaalassa rentouttaakseni itseni ratsastusonnettomuuden jälkeen. Lääkäri halusi nostaa luiden päät paikoilleen ilman leikkausta. Lääkäri arveli, että rentoutuneena kipu ei olisi niin kova. Niinpä upotin käteni mielikuvissa jääkylmään lampeen. Lääkäri ihmetteli, miten käsi voi olla niin rento!



Ekopsykologia on nuori tieteen ala



Muualla maailmassa ekopsykologia on yliopiston oppiaine, mutta ei Suomessa. Meillä se on kiistanalainen ala, sillä siihen liittyy selkeä arvomaailma: luontoympäristö on hyväksi. Ympäristöpsykologia pyrkii olemaan neutraalimpi tieteenala, se tutkii ihmisen ja ympäristön vuorovaikutusta.



Ekopsykologia on kiistanalainen ala.
Kesto 1 minuutti, 23 sekuntia.


Lisää aiheesta
  »  Elpymisen neljä elementtiä


Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
» Elpymisen neljä elementtiä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi