Yhdella molekyylillä tärkeä rooli tulehduksen säätelyssä
2.4.2006 Turun yliopisto/Radion tiedeuutiset/LE Terveys
Tuore väitöstutkimus tuo uutta tietoa valkosolujen liikkeiden säätelymekanismista. Tutkimuksessa selvitettiin mekanismeja, joilla valkosolut, elimistön omat puolustussolut, pystyvät hakeutumaan juuri niille paikoille, missä niitä tarvitaan tulehduksen sattuessa.
Perjantaina 31.3. Turun yliopistossa väitellyt tutkija Jussi Niemelä on selvittänyt, miten elimistön oman puolustusjärjestelmän säätelymekanismit joskus pettävät. Osoittautui, että eräs solunpinnan molekyyli, jota tavataan sekä valkosoluissa että verisuonistossa, on hyvin tärkeä valkosoluliikenteen säätelijä.
Molekyyli on nimeltään CD73 ja sillä on kaksijakoinen rooli elimistössä: "Toimimalla tarttumismolekyylinä valkosolujen pinnalla tällaisella avain-lukko-periaatteella se pystyy edesauttamaan valkosolujen pääsyä ja hakeutumista kohde-elimiin, esimerkiksi tulehduspaikalle", Niemelä kertoo. "Lisäksi toimimalla verisuonen pinnalla se paitsi toimii tässä tarttumistapahtumassa, se tuottaa myös tällaisella entsymaattisella toiminnalla tulehdusta vähentävää elimistön omaa ainetta, adenosiinia."
Tämä entsyymitoiminta on hyvin tärkeä osa koko molekyylin toimintaa. CD73-molekyylin tuottama adenosiini vähentää tulehdusreaktiota, mutta se myös pystyy vähentämään verisuonten pintakerroksen läpäisevyyttä erilaisille pienille aineille. Se voi muun muassa rajoittaa valkosolujen liikettä verisuonen läpi. Tällä havainnolla on merkitystä joidenkin autoimmuunitautien hoidon kannalta.
Esimerkiksi aivojen pesäkekovettumataudin eli MS-taudin hoidossa käytetty lääke, beetainterferoni, pystyy lisäämään CD73-molekyylin toimintaa ja siten säätelemään verisuonten läpäisevyyttä valkosoluille. Näin lääke auttaa hillitsemään autoimmuunitaudeissa tapahtuvaa valkosolujen hyökkäystä elimistön omia kudoksia vastaan.
Löydös on tärkeä, sillä tähän asti on ollut epäselvää, miten beetainterferonin toiminta säätelee verisuonten läpäisevyyttä: "Jos ajattelemme tulevaisuuden mahdollisia lääkekehityksiä, niin juuri tämä verisuonten toiminnan säätely on varmasti hyvin mielenkiintoinen kohde", tutkija pohtii. Verisuonen läpäisevyyttä tutkimalla voisi tulevaisuudessa olla mahdollista auttaa tietyistä muistakin tulehdustaudeista kuin MS-taudista kärsiviä potilaita.
Autoimmuunitaudeissa, joihin muun muassa reumataudit ja MS-tauti kuuluvat, tulehdus ja oireet johtuvat usein siitä, että elimistön omat puolustussolut hyökkäävät elimistön omia kudoksia vastaan ja aiheuttavat usein vakavia oireita potilaille.
|
