Suolanhimo ei ole kohtalo
3.3.2008 YLE Terveys
Suolamieltymykset ovat helpommin muokattavissa esimerkiksi ravitsemuskoulutuksen avulla kuin mieltymys makeaan, kertoo tuore väitöskirja. Mieltymys suolaiseen makuun on pääosin ympäristön määräämää, kun taas mieltymys makeaan ruokaan kulkee perimässä.
Lapsuuden perheympäristö ei väitöstyön mukaan yllättäen vaikuta ruokien käyttöön, vaikka lähes kaikki koehenkilöt olivat vastikään muuttaneet pois vanhempiensa luota. Tutkimus osoitti, että noin 40 prosenttia eroista ruokien käytössä selittyi perinnöllisillä tekijöillä.
FM Kaisu Keskitalon väitöskirjatutkimukseen osallistui yhteensä yli 5 000 vapaaehtoista koehenkilöä, jotka tekivät makutestejä ja/tai täyttivät syömiskäyttäytymiskyselyitä.
Sekä perhetutkimus että kaksostutkimukset osoittivat, että noin puolet eroista mieltymyksissä makeaan johtui geneettisistä tekijöistä. Tutkimuksessa löydettiin kromosomissa 16 sijaitseva geneettinen tekijä, joka vaikutti makeiden ruokien käytön tiheyteen.
Kaksostutkimuksella saatiin myös selville, että ruokakäyttäytyminen kuten kontrolloimaton syöminen tai tunnesyöminen ovat yhteydessä lihavuuden ja rasvaisten ruokien käytön kanssa. Yhteys ruokavalion ja lihavuuden välillä kulkee siis ruokakäyttäytymismallien kautta.
FM Kaisu Keskitalo väittelee 7.3.2008 kello 12 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "A matter of taste: genetic and environmental influences on responses to sweetness". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa EE-talo, Walter-sali, Agnes Sjöbergin katu 2. Vastaväittäjänä on Dr. Danielle Reed, Monell Chemical Senses Center, ja kustoksena professori Lea Hyvönen.
|
