Aivohalvauksen ja Alzheimerin taudin riski naisilla suurempi
9.2.2004 YLE Radio1 Tiedeuutiset / American Stroke Association meeting 6.2.2004
Naisten riski saada aivohalvaus elinaikanaan on hieman suurempi kuin miehillä. 55 vuotta täyttäneistä naisista joka viides sai aivohalvauksen loppuelämänsä aikana, samanikäisistä miehistä joka kuudes.
Suunnilleen samat todennäköisyydet olivat Alzheimerin taudin suhteen: yli 55- vuotiailla naisilla riski oli yksi neljästä ja miehillä yksi kuudesta. Tulokset saatiin poikkeuksellisen pitkässä, jopa 40 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa Yhdysvalloissa.
Verenpaineen vaikutus suuri
Verenpaineen vaikutus aivohalvaukseen näkyi selvästi tässä tutkimuksessa. Niillä joilla yläpaine oli yli 140 mmHg tai alapaine yli 90 mmHg, aivohalvauksen todennäköisyys oli yli kaksinkertainen normaalipaineisiin verrattuna. Normaalipaineeksi tässä tutkimuksessa luokiteltiin arvot 120/80 mmHg. Korkea verenpaine on aivohalvauksen suurin riskitekijä, johon elämäntavoilla voidaan vaikuttaa, tutkijat toteavat.
Tutkimuksessa seurattiin liki 5000 ihmistä kahden vuoden välein ns. Framinghamin sydäntutkimuksessa. He muodostuivat joukosta, joka ei ollut saanut aivohalvausta 55 ikävuoteen mennessä ja heitä seurattiin niin kauan kunnes ensimmäinen aivohalvaus ilmeni tai he saivat Alzheimerin taudin tai sitten kuolivat.
Masennus lisää sydäntautienja aivohalvauksen riskiä vanhoilla naisilla
Masennus lisää sekä sydänkohtauksien että aivohalvauksien riskiä vanhoilla naisilla, raportoidaan kahdessa uudessa tutkimuksessa.
Ruotsissa selvitettiin 85-vuotiaiden masennusta ja aivohalvauksia kolmen vuoden seurannassa. Tutkittavia oli kaikkiaan 500. Psykiatrinen tutkimus osoitti masennusoireita joka kuudennella ja masentuneet saivat kolmen vuoden kuluessa aivohalvauksen yli kaksi kertaa useammin kuin ei-masentuneet. Tarkkaan ottaen riski oli kohonnut vain naisilla, joille aivohalvaus tuli 2,7 kertaa useammin. Sen sijaan masennuksesta kärsivillä 85-vuotiailla miehillä aivohalvausriski oli hieman pienempi kuin ei-masentuneilla.
Laajemmassa amerikkalaistutkimuksessa aineisto koostui liki 100 000:sta vanhemmasta naisesta, joita seurattiin keskimäärin neljä vuotta. Masennusoireita oli tässäkin tutkimuksessa joka kuudennella. Masennus lisäsi sydän-verisuonisairauksien riskiä puolella ja kuoleman todennäköisyyttä kolmanneksella, kaikki syyt yhteenlaskien. Tämä koski tutkimuksen alkuhetkellä fyysisesti terveiksi todettuja naisia.
Kummankin tutkimuksen tekijät toivovat jatkossa tutkimuksia, jossa selvitettäisiin pienentäisikö masennuksen hoito fyysisen sairauden todennäköisyyttä.
