Alkoholin käytöllä yhteys dementiaan
19.8.2004 Kuopion Yliopisto/YLE Terveys
Kuopion yliopistossa tehty tutkimus tuo lisävaloa alkoholin ja muistihäiriön ja dementian väliseen yhteyteen. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että kohtuullinen alkoholin käyttö voi suojata lievältä muistihäiriöltä mutta ei dementialta.
Tutkimuksessa todetaan, että sekä henkilöillä jotka eivät keski-iässä käyttäneet ollenkaan alkoholia samoin kuin henkilöillä jotka käyttivät alkoholia usein, oli noin kaksinkertainen riski lievään muistihäiriöön myöhäisiällä verrattuna henkilöihin, jotka nauttivat alkoholia silloin tällöin. Samanlaista U:n muotoista yhteyttä ei kuitenkaan havaittu keski-iän alkoholin käytön ja myöhäisiän dementian välillä.
Tutkimuksen mukaan dementian tärkeimmän geneettisen riskitekijän, ApoE4 alleelin, kantajilla on noin 7-kertainen riski sairastua myöhäisiän dementiaan, jos he käyttävät runsaasti alkoholia. Alkoholia silloin tällöin käyttävillä kantajilla riski on noin nelinkertainen raittiisiin kantajiin verrattuna. Sen sijaan niillä ihmisillä, joilla kyseistä alleelia ei ole, ei alkoholin käytöllä ollut merkittävää vaikutusta dementian riskiin.
Aiemmissa tutkimuksissa alkoholin käytön ja muistihäiriön ja dementian välillä ei ole löydetty mitään yhteyttä, mutta eräissä tutkimuksissa on havaittu, että runsas alkoholin käyttö lisäisi dementian riskiä. Myös U:n muotoista yhteyttä alkoholin käytön ja dementian välillä on raportoitu, ts. kohtuukäytöllä olisi suojaava vaikutus kun sitä verrataan absolutismiin ja suurkulutukseen.
Koska dementiaan johtavien aivomuutosten tiedetään alkavan kehittyä todennäköisesti jo 20–30 vuotta ennen dementian toteamista, nimenomaan keski-iän alkoholin käytön tarkastelua voidaan pitää tärkeänä.
Kohtuukäyttö saattaa suojata muistihäiriöltä
Tutkimuksen perusteella vaikuttaa mahdolliselta, että kohtuullinen alkoholin käyttö voi suojata lievältä muistihäiriöltä mutta ei dementialta. Mahdollinen suojaava vaikutus on kuitenkin tulkittava varovaisesti, koska on mahdollista että havaittu yhteys ei johdu alkoholista, vaan kohtuullinen alkoholin käyttö voi olla merkkinä muista suotuista sosiaalisista ja elintapaan liittyvistä tekijöistä (esim. hyvä sosiaalinen verkosto, terveellinen ruokavalio), joiden tiedetään suojaavan muistihäiriöiltä.
Tutkimuksen tärkeä löydös oli, että alkoholilla näyttää olevan haitallisia vaikutuksia aivoihin ja muistiin.
Kyseessä oleva tutkimus on osa laajempaa tutkimushanketta, jonka tarkoitus on selvittää väestöpohjaisessa seurantatutkimusaineistossa, kuinka keski-iän elintapatekijät ovat yhteydessä muistin heikentymiseen, dementoitumiseen ja näihin liittyviin aivomuutoksiin. Tutkimus on yhteistyöhanke Kuopion yliopiston neurologian klinikan ja kansanterveystieteen- ja yleislääketieteen laitoksen sekä Kansanterveyslaitoksen välillä. Tutkimusaineisto perustuu Pohjois-Karjala -projektin ja FINMONICA-tutkimuksen yhteydessä vuosina 1972 - 1987 tutkittuihin laajoihin väestöpohjaisiin otoksiin.
Kyseessä on ensimmäinen laaja, molemmat sukupuolet käsittävä, pitkän seuranta-ajan tutkimus, joka on selvitellyt keski-iän alkoholin käytön merkitystä sekä myöhäisiän lievän muistihäiriön että dementian kehittymiselle ottaen huomioon geneettisen alttiuden. Havaittu yhteys tuo lisätietoa alkoholin ja muistihäiriöiden välisestä yhteydestä, joka vaikuttaa olevan monimutkaisempi kuin aikaisemmin on ajateltu. Tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan geneettiset ja ympäristötekijät vaikuttavat usein yhdessä dementian kehittymiseen.
|
