Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Tutkittua: Aivotoiminta ja dementia

Selkeä työjärjestys auttaa muistamaan


10.11.2006 Radion tiedeuutiset/Helsingin yliopisto/YLE Terveys

Tietokoneella työskentelevän ympäristöä voidaan muokata siten, että työntekijä selviää aiempaa paremmin toistuvista keskeytyksistä. Muistamista tukee selkeä työjärjestys ja mahdollisuus ennakoida keskeytykset. Jos työympäristö on hallittu, työntekijät harjaantuvat muistamisen mestareiksi keskeytyksistä huolimatta väittää Antti Oulasvirta 10.11.2006 tarkastetussa väitöstutkimuksessaan.




"Haluan väitöstutkimuksestani nostaa esille, että järkevästi työtä organisoimalla ja pitämällä asiat järjestyksessä, ihmiset pystyvät harjaantumaan omassa työssään niin, että he kärsivät keskeytyksistä vähemmän. Psykologeille viesti on se, että pitkäkestoisen muistin hyödyntäminen on aivan keskeistä siinä, että ihmiset selviävät keskeytyksistä ilman haittavaikutuksia", Oulasvirta kertoo tutkimustuloksistaan.

Toimistotyöntekijän huomiota vaativat useat yhtäaikaiset ärsykkeet. Päätehtävä toistuvasti keskeytyy sähköpostin lukuun tai netin selailuun. Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT:n tutkija Antti Oulasvirta keskeytti tutkimuksessaan useiden koehenkilöiden työskentelyn ja seurasi, millaisia muistijälkiä heille jää: "Aikaisemmat keskeytysten vaikutuksia selvittelevät tutkimukset ovat pohjautuneet siihen ajatukseen, että ihmisen työmuisti on rajallinen kapasiteetiltaan. Ja silloin keskeytykset näyttäytyvät sillä tavalla, että ne pyyhkii rajallisen kapasiteetin työmuistin sisällön ja tätä kautta aiheuttaa unohtamista. Mutta on kuitenkin erittäin voimakkaita oppimisefektejä, jotka osoittavat, että ihmiset pystyvät oppimalla tietosisältöä omasta aihealueestaan, pääsemään yli keskeytyksistä käytännössä ilman mitään muistikustannuksia."

Tutkija Antti Oulasvirta on huomannut tutkimuksissaan, että kiirehtiminen häiritsee muistamista: "Olen omissa kokeissani osoittanut, että jos ihmisillä on kiire suorittaessaan keskeytettyä tehtävää, niin silloin keskeytysten haittavaikutukset muistille ovat erittäin paljon suuremmat. Eli kaikenlainen kiirehtiminen aiheuttaa sen, että keskeytykset haittaa työskentelyä yhä enemmän. Ei kannata kiirehtiä, jos keskeytetään. On myös tutkimuksissa osoitettu, että keskeytykset ovat yksi stressiä aiheuttava tekijä, varsinkin silloin, kun ne ovat kontrolloimattomia keskeytetylle henkilölle."

Kokemus omasta työstä auttaa ennakoimaan keskeytyksiä ja kehittämään muistitaitoja, joilla he pystyvät selviämään keskeytyksistä ilman haittavaikutuksia, Oulasvirta pohtii. Tutkijan mukaan hänen väitöstutkimus vie omalta osaltaan psykologiaa eteenpäin: "Tämä tutkimus on osoittanut, että työn keskeytysten vaikutuksien tutkimukseen voidaan soveltaa erästä psykologian viime aikoina kehitettyä teoriaa."

Oulasvirran suunnitelmissa on kirjoittaa tutkimustuloksistaan kansantajuisia opastuksia, joissa hän kuvaa, millaiset käytännöt työelämässä auttavat ihmisiä kehittämään omia muistitaitoja työssä ja selviämään toistuvista keskeytyksistä aiempaa paremmin.

Sivukartta

Tutkimus aivohalvauksen aiheuttaman solutuhon syiden jäljillä
Selkeä työjärjestys auttaa muistamaan
Testosteronin vähyys yhteydessä ikämiesten kaatuiluun
Painonlasku edeltää Alzheimerin taudin ilmaantumista
Vasemmalla ja oikealla väliä aivoinfarktissa
Hoitoketjun uudelleenjärjestely nopeuttaa liuotushoitoon pääsyä
Lieväkin aivovamma altistaa psykiatrisille sairauksille
Kannattaa nukkua yön yli
Vahingonilo näkyy aivoissa
Kofeiini tehostaa lähimuistia
Naisten aivot kokevat huumorin toisin kuin miesten aivot
Ihmisen aivot kehittyvät edelleen
Proteiinista mahdollinen hoitokeino hermostosairauksiin
Asuinpaikalla mahdollisesti vaikutusta aivokasvainriskiin
Kasvien näkeminen lisää laitosvanhusten terveyttä
Kännykän käytön ja aivokasvainten välillä ei yhteyttä
Asperiini ja varfariini yhtä tehokkaita estämään aivohalvauksia
Aivot tiedottavat aminohappojen puutteesta
Miniasperiini vähentää naisilla aivoinfarkteja mutta ei sydänkohtauksia
Naisten ja miesten aivot aktivoituvat eri tavoin paitsi nikotiinin vaikutuksen alaisena
Hormonikorvaushoito lisää aivohalvausriskiä
Fyysisen toiminnan ylläpitäminen estää älyllistä rappeutumista
Älyllisesti haastava työ pienentää dementian riskiä
Aivoinfarktin hoitoa kehitetty menestyksellisesti
Sokeus, kuuloaisti ja aivoalueiden erikoistuminen
Allergeenit ja yliherkkyyden kehittyminen
MS-taudin mekanismista uusia löytöjä
Reippailu vähentää dementiariskiä
Omega-3-rasvahappolisä estää Alzheimerin tautia
Hoitamaton dementia tulee kalleimmaksi
Alkoholin käytöllä yhteys dementiaan
Liika television katselu aiheuttaa uniongelmia
Aivojen serotoniinipitoisuutta säätelevä entsyymi löydettiin hiireltä
Kaksikielisyys pitää aivot virkeinä vanhana
Liikunta edistää aivojen hermosolujen kasvua
Parkinson-lääke tehokas levottomien jalkojen hoidossa
Aivovaltimopullistumataudin geeni on paikannettu
Aivohalvauksen ja Alzheimerin taudin riski naisilla suurempi
Vanheneville miehille testosteronipillereitä torjumaan sairauksia?
Onko migreenillä ja aivoinfarktilla yhteyttä?
Syvän unen vaihe on muistiinpainamisen välttämätön osa
Muistitehtävillä harjoittelu muuttaa aikuisten aivoja
Alzheimerin taudin varhaisvaiheesta löytyy merkkejä aivoista
Ympäristö vaikuttaa eniten vanhusten Alzheimerin taudissa
Aivotoiminta ja dementia: aikaisemmat tutkimukset

ARKISTO: Terveystutkimukset aiheittain

Aivotoiminta ja dementia
Allergiat
Diabetes
Kolesteroli
Lapset
Lisäaineet ja ympäristömyrkyt
Mielenterveys
Ravinto ja vitamiinit
Sydän- ja verisuonitaudit
Syöpä
Vauvan aika
Muu tutkimus
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi