Kuka lohduttaisi Nyytiä? Keskosten kivuista ei välitetä
www.yle.fi/terveys
Tuore suomalaistutkimus paljastaa ikäviä laiminlyöntejä kaikkein pienimpien keskosten kipujen hoidossa. Aikaisemmin ajateltiin, että pieni keskonen ei tunne kipua. Nyt kuitenkin tiedetään, että kipua aistiva hermosto syntyy jo varhain sikiökaudella niin, että jo 20. raskausviikolla sikiöllä on riittävät anatomiset ja fysiologiset valmiudet kokea kipua.
Sikiöiältään 32 viikkoa vanhat keskoset kokevat mahdollisesti jopa voimakkaampaa kipua kuin suuremmat vastasyntyneet ja juuri nämä lapset ovat usein vakavasti sairaita, tarvitsevat toimenpiteitä ja ovat alttiina kivulle.
On todettu, että varhaiskehityksen aikana toistuvilla kipukokemuksilla saattaa olla pitkäaikaisia vaikutuksia yksilön kipusysteemin kehittymiseen, alenevaan kipukynnykseen ja myöhempään käyttäytymiseen.
Tulokset ilmenevät terveydenhuollon lisensiaatti Sirkka-Liisa Halimaan väitöskirjasta, joka tarkastettiin Kuopiossa elokuussa. Tiedot perustuvat kyselyihin ja havaintoihin Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa.
Tulosten mukaan hoitajilla on melko paljon tietoa keskoslapsen kivun arvioinnista ja hoitamisesta. Hoitajat ilmoittivat arvioivansa kipua lapsen käyttäytymisen kuten itkun tai vartalon liikkeiden ja fysiologisten muutosten kuten lapsen ihon värin, verenpaineen, hengityksen sekä happi- ja hiilidioksidiarvojen perusteella. Hoitajien kyselyssä ilmoittama kivun lievittämistä koskeva tieto ei kuitenkaan toteutunut hoitotyössä, vaan kivun lievitysmenetelmiä käytettiin niukasti.
Keskeistä keskoslapsen toimenpiteisiin liittyvän kivun lievittämisessä on kivun hoidolle myönteinen ympäristö, lapsen turvallinen valmistaminen hoito- ja tutkimustoimenpiteisiin, kivun lievittäminen sekä turvallisen olotilan palauttaminen toimenpiteen jälkeen.
Keskoslapsen kivun arviointi on ongelmallista, sillä kivun aiheuttamat reaktiot keskosilla ovat vähäisiä tai saattavat puuttua kokonaan. On tärkeää muistaa, että kipureaktioiden puuttuminen ei viittaa kyvyttömyyteen kokea kipua vaan kyvyttömyyteen ilmaista sitä, toteaa Halimaa väitöskirjassaan.
Halimaa toivoo, että tutkimuksesta syntyisi keskustelua hoitoyhteisössä ja sen tuloksia voitaisi hyödyntää laajemmin pohdittaessa kivun lievittämisen tasoa Suomen terveydenhoidossa.
Tutkimus löytyy Kuopion yliopiston osoitteesta:
|
