Maitohappobakteerit voivat helpottaa vauvan atooppista ihottumaa
1.11.2005 Helsingin yliopisto/YLE Terveys
- vaikutus on kuitenkin yksilöllinen
Lactobacillus GG -maitohappobakteereilla näyttää olevan atooppista ihottumaa lievästi korjaava vaikutus, mutta vaikutukset voivat riippua potilaan eri tyyppisistä immunologisista taustoista, osoittaa Helsingin
yliopistossa valmistunut väitöstutkimus.
Aikaisemmat tutkimukset viittaavat siihen, että maitohappobakteerit
lievittävät atooppisen ihottuman oireita lapsilla. Probioottisten
bakteereiden vaikutukset immuunipuolustukseen ovat kuitenkin heikosti tunnettuja. LL Mirva Viljasen väitöstutkimuksessa selvitettiin probioottisten bakteereiden vaikutusta atooppisen ihottuman oireisiin ja immunologisiin vasteisiin vauvoilla.
Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin Lactobacillus GG- maitohappobakteerin, neljän eri probioottisen bakteerin yhdistelmän ja lumevalmisteen tehoa atooppiseen ihottumaan alle yksivuotiailla lapsilla, joilla epäiltiin lehmänmaitoallergiaa.
Tutkimukseen osallistui 230 vauvaa, joille aloitettiin maidoton ruokavalio maitoallergiaepäilyn vuoksi.
Vauvat saivat probioottia tai lumevalmistetta neljän viikon ajan, ja
lisäksi äiti hoiti vauvan ihoa tarvittaessa perusvoiteilla ja miedoilla kortisonivoiteilla. Neljän viikon kuluttua tutkijalääkäri arvioi uudelleen ihottuman laajuuden ja vaikeuden. Kuukauden kuluttua tutkimushoidon lopettamisesta, tehtiin kaksoissokkoutettu maitoaltistus, jonka avulla maitoallergia varmistettiin tai suljettiin pois. Noin puolet lapsista
osoittautui maitoallergisiksi.
IgE-välitteisessä atooppisessa ihottumassa Lactobacillus GG lievitti
oireita lumetta paremmin, kun taas probioottisen yhdistevalmisteen teho ei eronnut lumevalmisteen tehosta. Sen sijaan kummallakaan probioottisella valmisteella ei ollut merkittävää tehoa sellaisessa ihottumassa, jossa IgE-vasta-aineet eivät olleet koholla.
Lehmänmaidolle allergisten vauvojen veren valkosolujen kyky tuottaa
immuunivastetta allergiasta pois ohjaavaa sytokiinia, IFN-gammaa, oli tutkimuksen alussa pienempi kuin ei-maitoallergisilla lapsilla.
IgE-välitteistä atooppista ihottumaa tai lehmänmaitoallergiaa
sairastavilla lapsilla IFN-gamman pitoisuus suureni Lactobacillus GG
-hoidon myötä, mikä saattaa selittää Lactobacillus GG:n myönteistä
vaikutusta IgE-välitteisessä ihottumassa.
Lactobacillus GG suurensi myös IL-6-sytokiinin pitoisuutta veressä ja aiheutti CRP:n lievää nousua IgE-välitteisessä ihottumassa, mikä viittaa luontaisen immuniteetin aktivoitumiseen. Tämän seurauksena allergiavaste vähenee ja atooppinen ihottuma lievenee.
Maitoaltistuksen jälkeen ulosteen IgA-vasta-aineiden taso oli korkeampi Lactobacillus GG:tä saaneilla vauvoilla kuin lumetta saaneilla.
Ulosteen IgA kuvaa suoliston kypsyyttä ja paikallisen stimulaation voimakkuutta. Solujen suurentunut IFN-gammaeritys, veren lisääntynyt IL-6 pitoisuus sekä ulosteen IgA pitoisuuden suureneminen olivat yhteydessä atooppisen ihottuman paranemiseen.
Probioottisen yhdistelmävalmisteen immunologiset vaikutukset erosivat Lactobacillus GG:n vaikutuksista. Yhdistelmävalmiste kiihdytti IL-10-sytokiinin muodostusta. Sietokyky ruoalle kehittyy osittain IL-10:n vaikutuksesta, mutta hiirimallissa IL-10 on myös pahentanut ihottuman oireita. Yhdistelmävalmiste myös lisäsi lehmänmaitoallergisten vauvojen valkosolujen kykyä tuottaa IL-4-sytokiiniä, jonka vaikutus vahvistaa allergista immuunivastetta. Nämä immunologiset muutokset saattavat osaltaan selittää yhdistelmävalmisteen heikommat kliiniset vaikutukset
Lactobacillus GG:hen verrattuna.
"Maitohappobakteereilla (Lactobacillus GG) näyttää olevan atooppista
ihottumaa lievästi korjaava vaikutus, mutta vaikutukset voivat riippua potilaan eri tyyppisistä immunologisista taustoista eikä yhden probiootin vaikutusten perusteella ei voi ennustaa toisenlaisen valmisteen tehoa.
Erilaisten bakteerikantojen yhdistäminen saattaa lisätä hoidon tehoa mutta myös huonontaa sitä", Viljanen summaa tutkimuksensa tuloksia.
|
