Äidin ja vauvan vuorovaikutus vaikuttaa lapsen kehitykseen
7.5.2006 Tampereen yliopisto/Radion tiedeuutiset/YLE Terveys
Varhainen äidin ja vauvan vuorovaikutus ohjaa lapsen kehitystä, osoittaa uusi väitöstutkimus. Mahdollisia ongelmia äidin ja vauvan kanssakäymisessä tulisi havaita hyvissä ajoin, jotta apua voitaisiin tarjota jo ennaltaehkäisevästi.
Jo kahden kuukauden ikäisenä vauva on aktiivinen osapuoli vuorovaikutussuhteissa. Jo silloin äidin ja vauvan välinen vuorovaikutus ennustaa lapsen hyvinvointia ja kehitystä seuraavan kahden vuoden aikana.
"Vauvan kanssa vuorovaikutuksessa oleminen ja hänen kanssaan toimiminen on tosi tärkeä asia vauvan kannalta", korostaa Mirjami Mäntymaa, joka on tehnyt aiheesta lastenpsykiatrian alaan kuuluvan väitöskirjan. Tutkija uskoo, että äidit intuitiivisesti tiedostavatkin tämän, mutta on myös tärkeää osoittaa asia tieteellisesti.
Mäntymaa havaitsi tutkimuksissaan, että äidin tunne-elämä ja ihmissuhteet vaikuttavat lapsen kehitykseen. Äidin lievät tai keskivaikeat mielenterveysongelmat eivät vielä sinänsä heikennä vuorovaikutusta lapsen kanssa, mutta pitkään jatkuneet ongelmat voivat vaikuttaa kanssakäymiseen lapsen kanssa.
Tutkijan mielestä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ongelmien aikaiseen havaitsemiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn: "Näkisin, että on hyvin tärkeää terveydenhuollon ammattilaisille tunnistaa nämä ongelmat mahdollisimman varhain", tutkija sanoo. Tähän kuuluu esimerkiksi synnytyksen jälkeisen masennuksen seuraaminen, mutta myös äidit itse voivat hakea apua, mikäli huomaavat sitä tarvitsevansa: "He voisivat hakea apua mahdollisimman aikaisin, jolloin ehkä nämä ongelmat vuorovaikutukseen voisivat jäädä pienemmiksi."
Väitöstutkimus toi myös uuden näkökulman siihen, miksi toiset lapset päiväkodeissa sairastelevat enemmän kuin muut. Aikaisemmista tutkimuksista tiedetään, että päiväkodeissa lapset sairastelevat enemmän kuin kotihoidossa tai perhepäivähoidossa: "Pulmat varhaisessa vuorovaikutuksessa silloin kun lapsi oli kahden kuukauden ikäinen lisäsi riskiä siihen, että lapset sairastelivat tällaisia toistuvia infektiotauteja kahden ensimmäisen vuoden aikana ja erityisesti se näkyy päiväkotilapsilla", kuvaa tutkija tuloksia.
Mäntymaa huomauttaa, että tämä ei tarkoita sitä, että sairastelevalla lapsella olisi automaattisesti huono vuorovaikutussuhde äitinsä kanssa. "Mutta se tuo ehkä siihen sellaisen näkökulman, että tämmöiset vuorovaikutukseen liittyvät asiat ovat hyvin tärkeitä myös lapsen stressinsäätelyn kehittymisen kannalta", Mäntymaa perustelee. "Lapset, joilla on ollut vaikeuksia näissä vuorovaikutustilanteissa, niin heillä ehkä se stressinhallintakyky on kehittynyt vähän huonommin kuin toisilla lapsilla, jolloin he ovat alttiimpia ehkä sairasteluihinkin."
|
