Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Vauvan aika

Adoptio - pitkä tie äidiksi ja isäksi


11.2.2005 Ulla-Marja Kokko, YLE24 /YLE Terveys

Viime vuonna Suomeen adoptoitiin ulkomailta lapsia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Uuden suomalaisen kodin ja vanhemmat sai kaikkiaan 286 lasta. Adoptioluvut ovat olleet jo vuosia kasvussa. Voikin sanoa, että adoptiosta on tullut yhä yleisempi tapa perustaa perhe tai kasvattaa sitä.

kuva: Jyrki Lyytikkä
Adoption tarkoituksena on antaa koti ja vanhemmat niitä tarvitsevalle lapselle. Adoptiovanhemmilta vaaditaan suurta lapsirakkautta, mutta mistään hyväntekeväisyydestä adoptiossa ei ole kyse.

Adoptio vaatii vakaata halua sitoutua peruuttamattomasti lapseen ja siksi sitä edeltää aina pitkä, käytännössä useiden vuosien pituinen, harkinta- ja valmistautumisaika.

Juridisin termein määriteltynä adoptio eli lapseksi ottaminen on toimenpide, jossa vanhemman oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät lapsen biologisilta vanhemmilta adoptiovanhemmille. Lapsi saa adoptioperheessään oikeudellisesti, esimerkiksi perintöasioissa, saman aseman kuin biologinen lapsi.



Vierasadoptio vai perheen sisäinen adoptio?



Adoptiosta puhuttaessa adoptio-termillä tarkoitetaan yleensä vieraan lapsen adoptiota, ns. vierasadoptiota.

Adoption ehkä vähemmän tunnettu muoto on perheen sisäinen adoptio, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa esimerkiksi avioliitossa toinen puoliso ottaa ottolapsekseen puolisonsa lapsen. Tavallisimmin tilanne tulee eteen uusperheissä.

Perheen sisäiseen adoptioon tarvitaan aina lapsen kummankin biologisen vanhemman lupa. Jos lapsi on täyttänyt 12 vuotta, tarvitaan myös hänen suostumuksensa adoptioon.

Suomessa samaa sukupuolta olevilla parisuhteensa rekisteröineillä henkilöillä ei toistaiseksi ole oikeutta perheen sisäiseen adoptioon. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on kuitenkin suositellut lain muuttamista tältä osin muiden Pohjoismaiden tilannetta vastaavaksi.

Lapsettomuus yleisin syy adoptioon



Useimmiten adoptioon päädytään lapsettomuuden takia. Hedelmöityshoidot eivät ole tuottaneet tulosta tai raskaisiin hoitoihin ei ole edes haluttu lähteä. Tällaisia pareja on noin 80 % adoptiovanhemmiksi aikovista.

Mikään edellytys lapsettomuus ei kuitenkaan adoptiolle ole. Jotkut valitsevat adoptiovaihtoehdon suoraan yrittämättä hankkia biologisia lapsia.

Toisaalta monet pariskunnat ryhtyvät adoptiovanhemmiksi saatuaan ensin yhden tai useampia biologisia lapsia. Tällöin syyt adoptioon voivat olla monenlaisia: Raskausaika on voinut olla naisen terveydelle rankka, eikä biologinen lapsi siksi tunnu hyvältä ajatukselta perheen kasvattamiseksi. Yleisin motiivi hankkia adoptiolapsi oman lapsen lisäksi lienee kuitenkin lapsirakkaus ja auttamisen halu.

- Nykyinen perheemme toimii hyvin, mutta meillä on tunne, että perheellämme olisi kapasiteettia antaa vielä enemmän ja tarjota koti useammalle kuin yhdelle lapselle. Mielestäni lapsen ei tarvitse olla biologinen, jotta häntä voisi rakastaa. Maailmassa on paljon lapsia ilman kotia, perustelee nainen pariskunnan aikomusta ottaa adoptiolapsi perheessä jo olevan biologisen tyttären lisäksi.

» Kansainvälisten adoptioiden suosio kasvaa
» Suomen adoptiopalvelulla vaasalaiset juuret
» Kuka voi tulla adoptiovanhemmaksi?
» Adoptiotiellä on monta mutkaa
» Elämää adoptioperheessä

Sivukartta

Kofeiini lisää keskenmenon riskiä
Koliikkia helpottavat toimenpiteet Vauva-lehden kyselyn mukaan
Vyöhyketerapiasta apua koliikkiin
Isät yhä tutumpi näky neuvoloissa
Kätkytkuolemien arvoitus ratkaistu?
Vastasyntyneiden tuberkuloosirokotuksista luovutaan
Isät eivät viihdy vanhempainvapaalla
Käyttääkö isä vanhempainvapaata lain kannustuksesta?
Vanhempien parisuhde on lasten koti
Imetystukipuhelimen toiminta vaakalaudalla
Lihavista vauvoista tulee lihavia aikuisia
HIV-positiivisen äidin tukeen ja hoitamiseen kannattaa panostaa
Amoksilliini-antibiootti aiheuttaa hammaskiilteen vaurioita
Yhdessä nukkuminen edistää vauvan kehitystä
Mitä sensitiivisempi äiti, sitä tyytyväisempi vauva
Kissa on harvoin terveysriski raskaana olevalle
Adoptio - pitkä tie äidiksi ja isäksi
Uusi rokotusohjelma käyttöön
Synnytysintoa yritetään lisätä
Imetyssuositukset uudistuivat
Synnytyspelon voi voittaa
Akupunktiosta apu raskauspahoinvointiin
Raskauspahoinvoinnin kestää hyvällä motiivilla
Imetysneuvoja kannattaa suosia
Arjen oopperaa
Vauvoja syntyy enemmän kuin vuosiin
Synnytysten keskittämisestä hyviä kokemuksia
Vesisynnytys helpottaa synnyttävien äitien oloa
Akuutti: Muksun mukana
Äitiyspakkausta tarvitaan
Ristiriitaista tietoa lasten rokotteiden ja autistmin yhteyksistä

TUTKITTUA ARKISTO: Vauvan aika

Imettäminen ei suojaa lasta lihavuudelta
Kalaa syövä äiti on hyväksi sikiön kehitykselle
Rytmihäiriögeenit vastuussa osasta kätkytkuolemista
Rintamaito voi suojata aikuisiän diabetekselta
Pelokkuudesta eroon äidin avulla
Äidin ja vauvan vuorovaikutus vaikuttaa lapsen kehitykseen
Imetys suojaa vauvoja ykköstyypin diabetekseltä
Vastasyntyneen virustartunta saattaa selittää osan CP-vammojen synnystä
SSRI-lääkkeitä tulisi raskauden aikana käyttää vain hyvin harkitusti
Maitohappobakteerit voivat helpottaa vauvan atooppista ihottumaa
Pitkään imetetylle täyttävämpää maitoa
Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa lapsen allergian kehittymiseen
Rokotukset eivät lisää muita infektioita lapsilla
Probiootit saattavat vähentää vauvojen korvatulehduksia ja hengitystieinfektioita
Naisten ympärileikkaus lisää lapsettomuutta
Tuoreen isän masennus vaikuttaa lapsen kehitykseen
Kontaktit muihin vauvoihin vähentävät lasten syöpätapauksia
Myös isän iäkkyys lisää keskenmenoriskiä
Putkien asentaminen tulehtuneisiin korviin ei haittaa lasten kuulon kehittymistä
Alkoholi sotkee imetyshormoneja
Hoito säästää vauvat HI-virukselta
Imeväisikäiset saavat lisäruokaa suositeltua aiemmin
Britanniassa ehdotetaan mahdollisuutta lapsen sukupuolen valintaan
Äidin raskauden aikainen tupakointi lisää vikoja sikiön perimässä
Vaihtoehtoina lapsien saaminen nuorina tai pitkä ikä
Äiti ja vauva herkkiä toistensa äänille
Sikiöaikaiset ultraäänitutkimukset vaarattomia lapsen kehitykselle
Tutti ja tuttipullo lisäävät purentavikoja
Aerosoleista haittaa lapsille ja äideille?
Onnistunut munasarjan siirto tuotti terveen vauvan
Keskosilla ja nuorille äideille syntyneillä suurempi itsemurhariski
Leptiini tärkeää naisten terveydelle
Vuorokausirytmi vaikuttaa hedelmällisyyteen
Vauvat erottavat kielet toisistaan
Vauva syntyi 21 vuotta aiemmin syväjäähdytettyjen siittiöiden avulla
Raskausajan hammasröntgenkuvaus lisää riskiä synnyttää alipainoinen lapsi
Kohtuullinenkin alkoholin käyttö raskauden aikana vaikuttaa lapseen
Keskoslasten aivovauriot johtuvat enemmän tulehduksista kuin synnytyksestä
Sikiöaikainen äidin ravinto vaikuttaa perillisen elinikään
Koeputkilapsilla vaikeuksia syntyessään
Ihminen oppii ja muistaa jo sikiönä
Lapsuuden ripuli voi heikentää älykkyyttä
Kansantaudit näkyvät jo varhaisiässä
Pään alueen säteilytys heikentää älyllisiä toimintoja lapsilla
Lapsettomuuden ja toistuvien keskenmenojen syy saataa piillä kohdun limakalvoilla
Lukivaikeuksista merkkejä jo vauvana
Vauvat syntyvät aiempaa pienempinä
PCB:lle altistuneet saavat poikia?
Sikiöllä luultua kehittyneempi kuulo
Kuka lohduttaisi Nyytiä? Keskosten kivuista ei välitetä
D-vitamiinin saanti imeväisiässä suojaa nuoruustyypin diabetekselta
Tympanometria uudistaa korvatulehdusten tutkimista
Aids-lääkitys suojaa vastasyntyneitä
Rintaruokinnalla ei vaikutusta älykkyyteen - Tutkimus hölynpölyä
Masennuslääke voi vaikuttaa sikiön kehitykseen
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi