Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Liiku ja voi hyvin

Iän ei tarvitse olla tanssijan kahle


Rita Trötschkes

Tanssijat lopettavat uransa keskinmäärin 35-vuotiaina, sillä suorituskyky alkaa treeneistä huolimatta laskea. Monet koreografit ihannoivat maksimaalista suorituskykyä ja nuoruutta. Tanssitaiteen tohtori Riitta Pasanen-Willberg ajattelee toisin. Hänen mielestään tanssijoiden ei ole syytä lopettaa uraansa, sillä ikä tuo ilmaisuun ulottuvuuksia.

Haastattelujen kuunteluun tarvittavan, ilmaisen Real One Playerin saat ladattua täältä.
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Real One Player


kuva: Sakari Viita
Riitta Pasanen-Willberg osallistuu opetus- ja tutkimustyönsä kautta kiihkeään keskusteluun, jota käydään vanhenemisesta ja ikärasismista niin tanssin kentällä kuin yleensäkin.

Muutama vuosi sitten hän teki ensimmäisen taiteellispainotteisen väitöskirjan Teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitokselle.

Kirjassa "Vanhenevan tanssijan problematiikasta dialogisuuteen" on väitöskirjan kirjallisesta osuudesta otteita.

kuvaaja: Sakari Viita (Riitta Vainio, Naisen kyynär, 1994)


» Väitöskirjan lähtökohtana omat kokemukset
kesto 1'49



» Miksi vanhenevaa tanssijaa verrataan nuoreen?
kesto 0'51

kuva: Kari Hakli


Riitta Pasanen-Willberg on ehtinyt tehdä paljon asioita modernin tanssin alalla. Aluksi hän oli tanssija ja koreografi, nykyään hän toimii koreografina, tutkijana ja tuntiopettajana Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa. Hän myös suunnittelee tanssin ammatillista täydennyskoulutusta Teatterikorkeakoulun aikuiskoulutusyksikössä. Tanssiminen on hänelle elämäntapa ja työnkuva on niin monipuolinen, ettei harrastuksia tarvita.

Koska oma esiintyminen ei ole enää tärkeintä, siirtyi hän tanssija-koreografista koreografiksi. Taiteen tekemisen vuorovaikutus ja sisällön kanssa työskentely tuntuvat merkittäviltä vaihtoehdoilta.

kuvaaja: Kari Hakli (Riitta Pasanen-Willberg, Ismo-Pekka Heikinheimo, Horse Songs, 1998)



Vaikka suorituskyky muuttuu, tanssin arvo ei laske



kuva: Kari Hakli
kuvaaja: Kari Hakli (Kahdeksan jokea 1997, Sinikka Gripenberg, koregrafi: Riitta Pasanen-Willberg)

Yhteinen ominaisuus vanhenevilla tanssijoilla on halu liikkua.

-Yli 45-vuotiaat tanssijat treenaavat omilla ehdoillaan. Tanssijat tuottavat itse liikemateriaalia, jolloin näkemys prosessista kasvaa. Yleisö on ollut ihastuksissaan: "ihanaa, ettei tarvitse aina nähdä nuoria lapsia", kuvailee Riitta Pasanen-Willberg esitystensä vastaanottoa.

Nykytanssijoiden soisi hyödyntävän iän tuomaa kokemusta ja tulkintaa kuten flamenco-tanssijat tekevät. Myös aika on tärkeää. Riitta Pasanen-Willberg sanoo pohtineensa paljon ajan käyttöä tehdessään väitöskirjaa. Ihmiset tarvitsevat eri tavoin aikaa. Ajan avulla ehtii tutkia liikettä, sillä ulkoa opituista liikkeistä ei välttämättä ymmärrä mitään.


Helsingin Sanomien artikkelissa (29.4.1996) kysyttiin miten paljon Riitta Vainio, 60 ja Sinikka Gripenberg, 58 tanssisivat, jos Riitta Pasanen-Willberg ei olisi keksinyt tutkimusaihettaan, vanhenevan tanssijan liikkeen tutkimusta.



» Ikärasismi on muuttunut tutkimuksen vaikutuksesta
kesto 1'53


Joka tanssijan problematiikkaa



kuvaaja: Sakari Viika
Usein tanssijan aktiiviuran lopettamispäätöksen syynä on loukkaantuminen tai kuluminen. Tanssijat perustavat myös perheitä, nauraa Riitta Pasanen-Willberg ja kertoo äitiyslomansa aikoinaan herättäneen pienen pakokauhun siitä, että putoaa tanssikuvioista.

Riitta Pasanen-Willberg treenasi täysillä vielä 43-vuotiaana, vaikka monet lopettavat aikaisemmin. Nivelet, selkäranka ja luusto rasittuvat eniten. Lihakset ovat ikään kuin "helpommin hoidettavissa" kuin muut kehon osat.

- Tanssijoiden vammat ovat kehon tulehdustiloja. Rasitusvammaisen on syytä miettiä, kannattaako tanssimista jatkaa kipulääkkeiden avulla. Kipu saattaa turtua, mutta seurauksen voi olla kuluma, joka johtuu väärästä liikeradasta.


kuvaaja Sakari Viita (Riitta Pasanen-Willberg, Leena Porri, Raisa Vennamo, Katariina Vähäkallio, Riitta Vainio Naisen kyynär, 1994)


» Rasitusvammoja voi ehkäistä
kesto 1'24




Tanssin moninainen tulkinta



kuvaaja: Kari Hakli
Opiskeltuaan modernia tanssia ensin Suomessa Riitta Pasanen-Willberg lähti Amsterdamiin, missä hän kohtasi aivan uuden tanssimaailman. Hän tutustui muodottomilta näyttäviin tanssiliikkeisiin ja eri-ikäisiin, mm. vanheneviin tanssijoihin.

Koulu oli kohtauspaikka, jossa yhdistyivät perinteiset eurooppalaiset ja uudet tanssin virtaukset. Lisäksi hän näki uusia tapoja harjoitella tanssia ja rakentaa koregrafiaa.

Opiskelu- ja työjakso Hollannissa vuosina 1979-1986 vaikutti tutkimustyön pohdintoihin. Uudenlainen tanssimaailma herätti kysymyksiä myös siitä, mitä tanssi ylipäätään on.

kuvaaja: Kari Hakli (Maija Hänninen, Teemu Kyytinen, Kahdeksan jokea, 1997)

» Ulkomainen koulu vaikutti pohdintoihin kesto 0'52




Lihasaistia voi voimistaa



kuvaaja: Sakari Viika
Ihmisen tulisi oivaltaa se, että kukin on kehonsa paras asiantuntija. Uskaltamalla työstää kehon antamaa tietoa, pääsee uusiin ulottuvuuksiin.

- Sääli, ettei peruskoulumaailma ei ymmärrä ottaa kehollista tapaa hahmottaa maailmaa osaksi opetusta. Ajattelua on vaikea muuttaa. Omaan kehotietoon ja tuntemukseen tulisi kuitenkin luottaa. Nykyihmisen kinesteettinen aisti, lihasaisti on rappeutunut.

Havainnoimme asioita pelkästään silmin tai korvin. Tanssiesityksen voi kokea myös kinesteettisellä aistilla ymmärtämällä esitystä kehonsa kautta mitä esityksessä tapahtuu. Tanssitaiteen yksi merkitys on se, että se koskettaa koko olemusta.

-Jos huomaat liikehtiväsi katsoessasi esitystä, sillä on merkitystä kehosi hyvinvoinnille, kertoo Riitta Pasanen-Willberg.

kuvaaja: Sari Viika (Riitta Pasanen-Willberg ja Raisa Vennamo Naisen kyynär, 1994)


» Ihminen ei ole pelkkä kuori ja lihakset
kesto 1'22



Kehoa voi ymmärtää monin tavoin



Kun liikumme, kaikki elimet ovat toiminnassa. Sisäelinten toimintaa pidetään itsestään selvänä, mutta niitäkin voidaan työstää anatomisten mielikuvien avulla. Lihasten ja sisäelinten suhdetta voidaan työstää tanssin avulla ja sisäelinten toimintaa voi aistia.

- En voi nähdä toisen kehon sisään, mutta voin antaa keinoja ja materiaalia tutustua itseensä. Työkykyä voi ylläpitää ja parantaa somaattisten (ruumiiseen, kehoon kuuluva) menetelmien avulla.

Tanssijat käyttävät esimerkiksi release- ja aligment-menetelmiä tutkivina elementtejä taiteellisissa prosesseissaan. Näiden menetelmien työkalut eivät ole konkreettisia kuten kirves ja vasara, vaan keinot ovat ajattelun tuotosta. Myös oheistekniikat kuten Pilates- ja Feldenkrais-menetelmät ovat tanssijoiden suosiossa.

- Kehoystävällisyys ei tarkoita, että teemme jotakin vähemmän. Liikkeet tehdään täysillä, mutta liikkumalla terveellisesti, kuvailee Riitta Pasanen-Willberg opetustaan.



» Kuuntele kehoasi - aisti sisäelimesi toimintaa
kesto 1'42



- Muidenkin kuin tanssin ammattilaisten kouluttaminen tuntuu mielekkäältä, vaikka usein aikuisten ryhdin ja keskilinjan löytymistä täytyy opettaa alusta asti.

Riitta Pasanen-Willberg tietää mistä puhuu; hän on tanssinut 5-vuotiaasta lähtien.

» Sisäinen palo vei klassisesta baletista moderniin tanssiin
kesto 1'53



Lisätietoja somaattisista menetelmistä:

(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Feldenkrais-menetelmä
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pilates-menetelmä


Työkykyä tukeva kuntoutustoimintaa:

(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Aslak-varhaiskuntoutus

Sivukartta

Kaikki joukolla kuntotalkoisiin!
Rasvaa polttaakseen kannattaa pitää taukoja harjoituksessa
Murrosikäiset laiskoja liikkumaan
Liikuntariemu pintaan
Retkeile kesällä
Kuinka vähän liikuntaa on tarpeeksi?
Vesijumppa sopii ihan jokaiselle
Liikunta auttaa vaihdevuosi-ikäisiä naisten terveyden kohentamisessa
Petankki vaatii rauhallisuutta ja tarkkuutta
Liikunnan harrastaminen keski-iässä estää dementiaa
Liikunta ehkäisee tulevien vuosien rasvakertymää
Lataa tehokas sauvajumppaohje
Pilates tekee keskivartalosta voimapesän
Lihaksisto kaipaa säännöllistä huoltoa
Kuuletko lumikenkien kutsun?
Kypärä suojaa laskettelijoita päävammoilta
Suomalaisten liikunta liian kevyttä
Talvisen sauvakävelyn vinkit
Koko perhe yhdessä liikkeelle
Kävely yhtä tehokasta kuin sauvakävely
Jokainen liikuntasuoritus ei vaadi urheilujuomaa
Lääkäreiltä toivotaan lisää liikuntaneuvontaa
Lipposen mielestä uimataidossa selviä puutteita
Kuinka tarttua liikkumattomuuden ytimeen?
Haukkaa puolet liikuntapiirakasta
Tekniikalla lisää tehoa sauvakävelyyn
Fyysisesti raskas työ ei ylläpidä kuntoa
Aktiiviset iäkkäät voivat psyykkisesti paremmin
Alokkaiden kunto ennätyksellisen huono
Maitohappo on sittenkin hyödyksi lihaksissa
Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalle jatkoa
Uusi menetelmä osteoporoosin ehkäisyyn
Liikunta suojaa tyypin 2 diabetekselta myös pienenä syntyneillä
Iän ei tarvitse olla tanssijan kahle
Jumppaa kotikuntoilijoille TV2
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi