Helpottaako kosketus mielen kireyttä?
23.5.2006 Rita Trötschkes
Rosen-terapia on hyvän olon hoito, joka vannoo kosketuksen voimaan. Mieli unohtaa, mutta keho muistaa, sanovat Rosen-terapeutit ja etsivät jännittyneitä lihaksia ja lihasalueita. Voiko kosketushoito todellakin auttaa patoutuneiden traumojen löytymisessä?
Kehon itsetutkiskeluun perehtyneet Rosen-terapeutit sanovat, että keholla on taipumus tallentaa jännittyneeksi lihakseksi sellaisia tunnekokemuksia, joita ei jostain syystä ole päästy ilmaisemaan.
Terapeuttien mielestä kosketus toimii hoidon välineenä ja nostaa patoutumia pintaan.
Tyypillisesti Rosen-terapiaan tullaan mm. niska- ja hartiavaivojen ja fyysisten kiputilojen vuoksi. Psyykeen alueen ongelmista tavallisimpia ovat jännittyneisyys, stressi, alivireisyys, masennus sekä väsymys. Apua haetaan silloin, kun halutaan muutosta elämäntilanteeseen.
- Jos kehossa on jännitystiloja, jotka eivät laukea hieronnassa tai fysioterapiassa, voi taustalla olla muuta, ehdottaa Eeva Toivola. Hän on sairaanhoitaja ja kätilö ja valmistuu lähiaikoina Rosen-terapeutiksi.
Rosen-terapian mukaan tietyt asenteet, tavat, puolustusmekanismit ja
tunteet saattavat pitää lihaksia jännittyneinä.
Hanna Svennevig teki vuonna 2003 väitöskirjan, joka käsitteli hyvän
olon hoitojen (Rosen-terapia, Rebalancing, kajavahieronta ja vyöhyketerapia) käyttöä hyvinvoinnin ja itseymmärryksen lisäämisen välineenä. Sen mukaan hoitotyöskentelystä hyötyvät parhaiten kehonsa reaktioita hyvin tunnistavat ihmiset, jotka kykenevät pukemaan kehonsa tuntemukset sanalliseen muotoon.
Terapeutti toimii vain ”kätilönä”
Hoitotilanteessa rosenterapeutti painaa ja koskettaa kehoa lempeästi. Asiakas voi olla hiljaa tai puhua.
Ajatuksia käsitellään asiakkaan tarpeesta ja toiveesta, mutta ongelmia ei analysoida. Terapeutti kuuntelee, mutta ei puutu traumoihin. Vastuu ongelmien selvittämisestä jää yksin hoidettavalle.
Eeva Toivola vakuuttaa, että sanomalla asioita ääneen, ongelma voi
todentua ja vahvistua ja jopa hävitä kokonaan. Akuutteihin
mielenterveyden ongelmiin Rosen-terapia ei sovi eikä psyykelääkityksen aikana hoitoa saa edes antaa, hän sanoo.
Rosen-terapiaan ei ole olemassa ennalta suunniteltua kaavaa, jolla
asiakasta käsitellään, sillä jokainen hoidettava on yksilöllinen.
- Perusajatuksena ovat vain kosketus ja läsnäolo. Terapeutti näyttää
ikään kuin paikan, mutta asiakas päättää, kertooko hän jotain.
Lihaksien pehmenemisprosessin aikana mieleen saattaa nousta
muistoja, tunteita, mielikuvia, asenteita, jopa värejä.
- Koska hoidossa ollaan hyvin lähekkäin, on hoito erittäin
henkilökohtaista. Parhaiten hoito toimii, jos hoitajalla on hyvät kemiat asiakkaansa kanssa, sanoo Eeva Toivola.
Hyvä terapeutti on mahdollistaja eikä rajoittaja
Asiakasta ei yritetä muuttaa, parantaa, korjata, sopeuttaa, vaan hänet kohdataan ja hyväksytään ehdoitta juuri sellaisena kuin hän on. Tilanne lähtee yksinkertaisesti liikkeelle siitä, miten hoidettava reagoi kosketukseen, sanoo Eeva Toivola.
Huonosti toimiva Rosen-terapia voi aiheuttaa lukkoja asiakkaalle, kun taas hyvä terapeutti on sitoutunut hoitaja. Rosen-terapeutin koulutus kestää minimissään 4 vuotta, joten Rosen-terapiaa ei voi antaa muutaman viikonloppukurssin perusteella.
Hoito perustuu luottamukselliseen suhteeseen, sillä hoidossa voi
kertoa asioista, joista ei ole rohjennut sanoa muille. Rosen-terapeutit ovat vaitiolovelvollisia.
Rosen-terapian tuloksia
Eeva Toivola sanoo näkevänsä kehon reaktioista ja lihaksista, kun tunteita alkaa nousta pintaan. Asiakas saattaa huokailla, hengittää syvään, nopeasti tai kiihkeästi, nauraa, raivota, kiroilla tai itkeä - ihan mitä vaan.
Radio Suomessa haastateltu Rosen-terapeutti Maija Frauenknecht sanoo, että hoidon myötä tulevan muutokset ovat monenlaisia:
-Miehillä saattaa paidan numero muuttua, kun hartiat oikenevat. Toinen huomaa voivan muuttaa tottua käytöksestään toivotunlaiseksi. Toiset ovat löytäneet normaalin unirytmin, joillakin migreeni ja vatsavaivat ovat helpottuneet. Stressin purkautumisen myötä psykosomaattisiiin vaivoihin on saatu apua.
- Esiintymispelkoinenkin on saanut apua Rosen-terapiasta. Terapiaa
saanut on rennompi, aidommin oma itsensä, sanoo Eeva Toivola.
Kosketushoidon vaikutuksista
Hanna Svennevigen tutkimustuloksien mukaan psykologista tukea
tarvitsevat näyttävät erityisesti hyötyvän kosketushoidoissa käymisestä. Heidän tyytyväisyytensä elämään, aktiivisuutensa ja vireytensä nousi voimakkaasti hoitojen seurauksena.
Puolen vuoden kuluttua tapahtuneeseen seurantaan mennessä muutokset palautuvat lähtötilanteen tasolle, mikä puhuisi sen puolesta, että hoitosuhde tuo kaivattua tukea ja kun se päättyy, katoavat myös positiiviset muutokset.
Hoidot lisäsivät vireyttä ja rentoutuneisuutta, nostivat mielialaa ja vähensivät vihantunteita ja ahdistuneisuutta. Hoidon välittömät, hyvää oloa ja rentoutta tuottavat vaikutukset olivat yhteydessä hoitotyytyväisyyteen ja hoidoissa käymisen jatkamiseen.
|
