Pakasta hortaa eli villivihanneksia myös talveksi
6.6.2005 STT/YLE Terveys
- Eurooppa-nimi ja länsimaisen kulttuurin perusta tulee Kreetalta, minolaiselta ajalta pari tuhatta vuotta ennen Kristusta. Luontoa kunnioitetaan vielä tänä päivänäkin anteliaana ravinnon lähteenä tuolla saarella. Luonto on kuin äitihahmo, joka ruokkii lapsiaan.
Näin kirjoittaa Raija Kivinen Villiinny villivihanneksiin -kirjan johdannossa.
Kreetalaiset keräävät keväisin ja myöhäissyksyisin rinteillä ja oliivilehdoissa hortaa. Horta on nimitys kaikelle villille ja vihreälle, jota syödään kuin vihanneksia. Ei siis
yrtteinä, teeaineksina tai rohtoina.
- Meidän hortonomi-sanamme juontaa juurensa horta-sanasta, sanoo Raija Kivinen, jonka iloisen innoituksen lähteenä on ollut juuri Kreeta. Perinne, joka Suomessa katosi jo noin 200 vuotta sitten, elää siellä vielä hyvinvoivana 2000-luvulla.
Villivihanneksia voi säilöä myös talveksi
Hortalla kannattaa herkutella satokautena niin paljon kuin mahdollista. Tehdä salaatteja, pastakastikkeita, muhennoksia tai muhevia lihahortapatoja.
Tuoreena maku on parhaimmillaan, ja kasvit pursuavat vitamiineja, rautaa, kivennäisaineita ja flavonoideja, Raija Kivinen hehkuttaa.
Hänen mielestään villivihannesten säilöminen talven varalle on myös järkevää. Niistä saa edullisia herkkuja. Ja lisäksi hyvinvointia ja virkistystä vaikkapa kaamosmasennukseen ja väsymykseen. Kätevimmät säilöntätavat ovat pakastaminen ja kuivaaminen.
Älä kerää vuohenputkea, ellet tunne sitä varmasti
Kirjassa esitellään ahomansikka, maitohorsma, nokkonen, piharatamo, poimulehti, puna-apila, siankärsämö, voikukka ja vuohenputki.
Sarjakukkaisissa putkikasveissa on myrkyllisiä kasveja, joten vuohenputkea ei pidä kerätä, ellei varmasti tunnista kasvia, sanoo Raija Kivinen. Hän varoittaa myös myrkkykeisosta, joka kasvaa lähinnä järvien ja lampien mutarannoilla ja vetisillä niityillä. Omat sivunsa kirjassa saavat lisäksi kuusi, pihlaja ja koivu.
|
