TARMO ROPPOSEN VAALIKOULU
	Hyvä tietää presidentinvaaleista       Milloin presidentinvaalit pidetään? Tasavallan presidentin vaalin toinen kierros toimitetaan sunnuntaina 29.1.2006. Toinen kierros käydään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Milloin ennakkoäänestys alkaa? Toisen kierroksen ennakkoäänestysaika on kotimaassa 18. – 24.1.2006, ulkomailla 18. – 21.1.2006. Kuka saa äänestää presidentinvaaleissa? Äänioikeutettu on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Mistä tiedän äänestyspaikkani? Jokainen äänioikeutettu saa ennen vaaleja postitse kotiin kortin, jossa kerrotaan hänen äänestyspaikkansa. Oman äänestyspaikan voi selvittää myös Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta. Yleistä tietoa vaaleista löytyy oikeusministeriön sivuilta.     Yleisradion tv-uutisten politiikan toimittaja Tarmo Ropponen on ollut mukana television vaalilähetyksissä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Hän on kertonut lukuisten vaalien tulokset ja kommentoinut niitä. Ropposen mielestä vaalit antavat kansalaisille hyvän ja demokraattisen mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Tällä palstalla Tarmo Ropponen vastaa presidentinvaaleja ja äänestämistä koskeviin kysymyksiin. Kysy vaaleista, Tarmo vastaa! Lähetä kysymys       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 <<< Kysymykset 31 - 40 <<< Kysymykset 41 - 50 <<< Kysymykset 51 - 60 <<< Kysymykset 61 - 70 <<< Kysymykset 71 - 80 <<< Kysymykset 81 - 90 <<< Kysymykset 91 - 100 <<< Kysymykset 101 - 110 Kysymykset 121 - 130 >>>       Kysymys: Kuinka paljon 1. äänestyskierroksella tuli hylättyjä ääniä? "Kati"   Vastaus: Ensimmäisen kierroksen lipuista hylättiin 8 805. Eniten vaaliviranomaiset joutuivat hylkäämään lippuja Helsingissä, 1 884 kappaletta. Edellisessä vaalissa, kuusi vuotta sitten koko maassa hylättiin ensimmäisellä kierroksella 9 290 äänestyslippua ja toisella 16 378. Hylätyissä lipuissa ehdotettiin tälläkin kerralla ikiehdokas Aku Ankkaa Suomen tasavallan presidentiksi. Myös helposti tulkittavia, kansanomaisia piirroksia oli hylätyissä lipuissa tavallisen tapaan mukana.   Kysymys: Aiemmin kysyttiin jo samaa asiaa, mutta et vastannut. Eli miten arvonta suoritetaan, jos molemmat ehdokkaat saavat täsmälleen saman äänimäärän toisella kierroksella? "Kivi, sakset, paperi?"   Vastaus: Tasatilanne tuntuu kiinnostavan kovasti. Arvontaa koskevia kysymyksiä on tullut todella paljon. Osaan olenkin jo Vaalikoulun alkuvaiheessa vastannut. En ehkä tarpeeksi tarkasti! Jos toisella kierroksella Halosen ja Niinistön äänimäärät ovat täsmälleen samat, arpa ratkaisee tasavallan presidentin. Arvonta suoritetaan Helsingin vaalipiirilautakunnassa, joka kokoontuu oikeusministeriön tiloissa Helsingissä. Laissa ei ole tarkkoja sääntöjä arvonnan kulusta. Ehkä johonkin läpinäkyvään lasimaljakkoon laitetaan kaksi suljettua arpalippua. Toisessa lukee Halonen ja toisessa Niinistö. Joku paikalla oleva henkilö - perinteen mukaan nainen - nostaa toisen lipun ja vaali on sillä selvä. Vaalista tulisi näin kolmivaiheinen: äänestäjät ratkaisisivat ensimmäisen ja toisen kierroksen, Onnetar hoitaisi loput.   Kysymys: Kirjoitit, että "Presidentin virkakausi alkaisi 1.2.2006, jos vaali ratkeaisi ensimmäisellä kierroksella" ja "Presidentti aloittaa toimikautensa antamalla juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä." Kuitenkin eduskunnan pitäisi kokoontua ensimmäiseen täysistuntoonsa kaudella 2006 vasta 2.2. Jos presidentti olisi valittu ensimmäisellä kierroksella, olisiko vakuutus annettu vasta 2.2. vai olisiko eduskunta kokoontunut aiemmin? Jos eduskunta olisi kokoontunut jo 1.2., kuka olisi kutsunut eduskunnan koolle, puhemies vai pääministeri? "Tuomas"   Vastaus: Puhemies Paavo Lipponen olisi kutsunut eduskunnan koolle 1.2., jotta presidentti olisi voinut antaa juhlallisen vakuutuksensa eduskunnan edessä ja aloittaa toimikautensa. Vanhoja valtiopäiviä olisi siis jatkettu yhdellä vuorokaudella. Muulla tavalla yhden kierroksen presidentinvaali ei eduskunnan omaa aikataulua olisi muuttanut. Eduskunnan puhemiesten vaali on 2.2. ja uusien valtiopäivien avaus seuraavana päivänä. Koko aikataulukeskustelu johtuu siitä, että vaalin ensimmäinen kierros on lain mukaan tammikuun kolmas sunnuntai ja toinen kaksi viikkoa myöhemmin. Tällä kerralla molemmat sunnuntait mahtuvat tammikuun puolelle. Presidentin toimikausi alkaa tuloksen vahvistusta seuraavan kuun alusta. Nyt se vahvistetaan 1.2. Valittu presidentti antaa juhlallisen vakuutuksensa näin ollen 1.3.   Kysymys: Voinko äänestää, kun olen kadottanut sen lipukkeen, jonka sain postissa? T.S.   Vastaus: Vielä kerran, kyllä voit! Äänestäjän on pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä äänestyspaikalla. Se tapahtuu parhaiten ajokortin, passiin tai jokun muun virallisen henkilötodistuksen avulla. Kotiin lähetetty ilmoituskortti ei ole välttämätön, ilmankin pärjää hyvin. Se kertoo, että vastaanottajalla on oikeus äänestää. Samoin siitä selviää varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikka.   Kysymys: Kuinka monennet presidentinvaalit nämä järjestyksessään ovat? Entä ketkä kaikki ovat olleet presidentteinä enemmän kuin yhden kauden? "Kysyjä"   Vastaus: Yksinkertainen ja selvä kysymys, vastaaminen on vähän hankalampaa. Tuo sana "vaali" hieman vaikeuttaa laskentaa. Nyt päätetään Suomen tasavallan presidentistä 19. kerran. Valitsijamiehet ovat valinneet presidentin 12 kertaa. Eduskunta on valinnut presidentin kahdesti: vuonna 1919 maamme ensimmäiseksi presidentiksi Ståhlbergin ja 1946 Paasikiven. Lisäksi eduskunta on "valinnut" presidentin kahdesti poikkeuslailla. Vuonna 1944 Mannerheimin ja vuonna 1973 Kekkosen. Poikkeuslaki tarkoittaa tässä sitä, että muita ehdokkaita ei ollut. Suoralla kaksivaiheisella kansanvaalilla presidentti on valittu kahdesti: 1994 Ahtisaari ja 2000 Halonen. Tämänkertainen on siis kolmas. Nämä erilaiset valitsemistavat johtuvat suurimmaksi osaksi sota-ajan poikkeusolosuhteista. Ryti ja Paasikivi olivat kahteen otteeseen peräkkäin presidentteinä, mutta eivät täysiä kuuden vuoden kausia. Kekkosen presidenttikausi kesti lähes 26 vuotta, Koivisto oli kaksi täyttä kautta peräkkäin. Tämä taustaksi nyt, kun lähestytään vuoden 2006 presidentinvaalin ratkaisuhetkiä.   Kysymys: Ovatko ennakkoäänet ja vaalipäivän äänet samanarvoisia lopullisessa laskennassa? "Epätietoinen"   Vastaus: Kyllä. Kummatkin ovat tasan yhden äänen arvoisia.   Kysymys: Kuinka monta ääntä tuli ulkomailla asuvilta suomalaisilta ensimmäisellä kierroksella? Mikä oli äänestysprosentti ulkomailla? Miten ennakkoäänet jakautuivat ehdokkaiden kesken? "Heli"   Vastaus: Ulkomailla äänestettiin tässäkin vaalissa heikosti. Äänestysprosentti oli noin 11, kun kotimaan prosentti oli noin 74. Halonen sai kaikista ennakkoäänistä 49,4 (46,3), Niinistö 21,9 (24,1) ja Vanhanen 20,0 (18,6) prosenttia. Sulkeissa ehdokkaiden lopulliset kannatusprosentit. Muut viisi ehdokasta saivat ennakkoäänistä yhteensä noin 9 prosenttia. Toisen ja ratkaisevan kierroksen ennakkoäänten jakautuminen selviää sunnuntaina 29.1. heti vaalin päätyttyä klo 20. TV1 ja YLE24 aloittavat vaali-illan lähetyksensä klo 19.45. Suosittelen!   Kysymys: Onko niin, että vaalisalaisuus koskee vain tietoa, ketä on äänestänyt? Onko tieto siitä, kuka on käynyt äänestämässä, julkinen. Sama koskenee eduskunta-, kunta- ja presidentinvaalia. "Epätietoinen"   Vastaus: Juuri näin. Vaalisalaisuus tarkoittaa sitä, että vain äänestäjä tietää, kenelle on äänensä antanut. Vaaliluettelo, eli tieto siitä kuka on käynyt äänestämässä, on sen sijaan julkinen. Se koskee kaikkia vaaleja.   Kysymys: Lehdessä oli uutinen: "Kuusamolainen äänesti kahdesti". Kaveri oli käynyt äänestämässä sekä ennakkoon että vaalipäivänä. Mitkä ovat toimenpiteet tällaisessa tapauksessa? Onko historiassa tapauksia, että vaalit olisi jouduttu uusimaan vaalivilpin takia? "Vain ennakkoon äänestänyt"   Vastaus: Kuusamossa todella kävi näin. Nuorimies äänesti ensimmäistä kertaa. Hän kertoi poliisille luulleensa, että vaalissa pitää äänestää kaksi kertaa, ennakkoon ja varsinaisena vaalipäivänä. Kaksoisäänestys kävi mahdolliseksi, koska samalla äänestysalueella oli kaksi samannimistä ja -ikäistä äänioikeutettua. Se paljastui, kun "oikea" äänestäjä ilmoittautui vaalipäivänä äänestämään. Poliisi tutkii tapahtunutta vaalirikoksena. Syyttäjä päättää aikanaan, viekö hän asian käräjille. Samalla tutkitaan paikallisen vaalilautakunnan osuus tapahtuneeseen. Presidentinvaalia ei tämän takia uusita. Kuntavaalissa tilanne voisi olla toinen, koska yksikin ääni saattaisi vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.   Kysymys: Miten gallupissa lasketaan kannatusprosentit, kun Tarjan kannatus on 55 % ja Saulin 45 %, ja lisäksi 37 % ei osaa tai halua sanoa mitään? Edes "blondi" ei ymmärrä tätä yhtälöä! "Kiharatukkainen brunetti "   Vastaus: Niinpä. Reilusti yli sadan prosentin menee, jos kaikki lasketaan yhteen. Mielipidemittausten tekijät lähtevät siitä, että vain niiden äänet otetaan laskuissa huomioon, jotka ilmoittavat kannattavansa joko Tarjaa tai Saulia. Katsotaan, että he ovat "äänestäneet". Tämä äänipotti jaetaan kahden ehdokkaan kesken. Muut, tässä tapauksessa 37 % vastaajista, eivät ole "äänestäneet", koska eivät ilmoita ehdokastaan tai eivät sitä vielä tiedä. Näinhän tapahtuu todellisessa vaalissakin.       <<< Kysymykset 1 - 10 <<< Kysymykset 11 - 20 <<< Kysymykset 21 - 30 <<< Kysymykset 31 - 40 <<< Kysymykset 41 - 50 <<< Kysymykset 51 - 60 <<< Kysymykset 61 - 70 <<< Kysymykset 71 - 80 <<< Kysymykset 81 - 90 <<< Kysymykset 91 - 100 <<< Kysymykset 101 - 110 Kysymykset 121 - 130 >>>