Hae YLEstä:
Presidentinvaalien 2. kierros pidetään 29.1.2006. Ennakkoäänestys kotimaassa 18. - 24.1.2006, ulkomailla 18. - 21.1.2006.
   
  Etusivulle Vaalikone Ehdokkaat Vaaliuutiset Vaalit TV:ssä ja radiossa Katsele ja kuuntele Presidentit kautta aikain Kuvagalleria Kolumnit Tarmon vaalikoulu Tietovisa Lasten presidentti Vaaliblogi Vaalit 2006 videoblogi Linkit Tekijät Val06 Palaute
   

 
TARMO ROPPOSEN VAALIKOULU
 
    Hyvä tietää presidentinvaaleista  
   
Milloin presidentinvaalit pidetään?

Tasavallan presidentin vaalin toinen kierros toimitetaan sunnuntaina 29.1.2006.

Toinen kierros käydään kahden ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken.

Milloin ennakkoäänestys alkaa?

Toisen kierroksen ennakkoäänestysaika on kotimaassa 18. – 24.1.2006, ulkomailla 18. – 21.1.2006.

Kuka saa äänestää presidentinvaaleissa?

Äänioikeutettu on asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen kierroksen vaalipäivänä täyttää 18 vuotta.

Mistä tiedän äänestyspaikkani?

Jokainen äänioikeutettu saa ennen vaaleja postitse kotiin kortin, jossa kerrotaan hänen äänestyspaikkansa.

Oman äänestyspaikan voi selvittää myös Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkapalvelusta.

Yleistä tietoa vaaleista löytyy oikeusministeriön sivuilta.


 
 
Yleisradion tv-uutisten politiikan toimittaja Tarmo Ropponen on ollut mukana television vaalilähetyksissä 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Hän on kertonut lukuisten vaalien tulokset ja kommentoinut niitä. Ropposen mielestä vaalit antavat kansalaisille hyvän ja demokraattisen mahdollisuuden vaikuttaa tuleviin poliittisiin ja yhteiskunnallisiin ratkaisuihin. Tällä palstalla Tarmo Ropponen vastaa presidentinvaaleja ja äänestämistä koskeviin kysymyksiin. Kysy vaaleista, Tarmo vastaa!

Lähetä kysymys
   
  Kysymykset 11 - 20 >>>
Kysymykset 21 - 30 >>>
Kysymykset 31 - 40 >>>
Kysymykset 41 - 50 >>>
Kysymykset 51 - 60 >>>
Kysymykset 61 - 70 >>>
Kysymykset 71 - 80 >>>
Kysymykset 81 - 90 >>>
Kysymykset 91 - 100 >>>
Kysymykset 101 - 110 >>>
Kysymykset 111 - 120 >>>
Kysymykset 121 - 130 >>>
Kysymykset 131 - 140 >>>
   
  Kysymys: Miksi Suomessa luovuttiin valitsijamiehistä presidentinvaaleissa?
 

Vastaus: Vuoden 1994 presidentivaaleissa otettiin ensimmäisen kerran käyttöön välitön, tarvittaessa kaksivaiheinen kansanvaali. Sitä ennen vaaleilla valitut valitsijamiehet valitsivat presidentin eräitä poikkeusaikoja lukuunottamatta. Uudistusta perusteltiin sillä, että äänestäjät pääsevät suoraan vaikuttamaan vaalin lopputulokseen ja että he tietävät, kenelle annettu ääni menee. Valitsijamiehet haluttiin äänestäjän ja ehdokkaan välistä pois. Näin turvattiin se, että presidentti valitaan kansan tahdon mukaan eikä puolueitten ja valitsijamiesten mahdollisten keskinäisten sopimusten pohjalta. Eli uudistuksella haluttiin lisätä kansanvaltaa ja demokratiaa.

  Kysymys: Kuka toimii varapresidenttinä, jos vaaleissa valittu estyy viran hoidosta? "Keki"
 

Vastaus: Pääministeri on varapresidentti tai vt. presidentti jos tasavallan presidentti on estynyt hoitamasta tehtäväänsä. Uudet presidentinvaalit on käynnistettävä mahdollisimman nopeasti, jos este todetaan pysyväksi. Vuonna 1981 pääministeri Mauno Koivisto toimi vt. presidenttinä presidentti Urho Kekkosen sairastuttua.

 

Kysymys: Jos presidentinvaalien toisella kierroksella päädyttäisiin tulokseen, jossa molemmat ehdokkaat ovat saaneet saman äänimäärän, kuinka presidentti silloin valitaan?

 

Vastaus: Silloin joudutaan arpomaan ! Eli arpa ratkaisee kummasta toisen kierroksen
ehdokkaasta tulee seuraava tasavallan presidentti. Siis vaali muuttuu "arpapeliksi."

 

Kysymys: Etsitäänkö presidentinvaaleissa kansakunnan poliittista johtajaa? Johtajaa ylipäätään, vai ulkopolitiikan johtajaa? "Vastuualueista hämmentynyt"

 

Vastaus: Presidentin tärkeimmät tehtävät liittyvät uuden perustuslain mukaan ulkopolitiikan puolelle. Eli noista kysymyksen vaihtoehdoista vaaleissa valitaan ulkopolitiikan johtaja. Sisäpolitiikassa valta on siirtynyt pääministerille ja koko hallitukselle sekä eduskunnalle. Sieltä löytyvät poliittiset johtajat. Presidentti voi sen sijaan halutessaan olla vahva mielipidejohtaja.

 

Kysymys: Mikä on oma arviosi vaalin kulusta ihan näin tuoreeltaan? "Epätietoinen"

 

Vastaus: Paha kysymys! Jos haluat arvion siitä, ratkeaako vaali ensimmäisellä tai toisella kierroksella, joudut pettymään. Siitä yksinkertaisesta syystä, että kukaan ei varmuudella voi vielä tähän vastata. Arvailla tietysti voi. En sitä tällä palstalla kuitenkaan tee. Vaalitaistelusta näyttää tulevan värikäs ja kiivaskin.

 

Kysymys: Hyvä Tarmo, paljonko valtio säästää vaalikuluissa, jos niin kuin näyttää, vaalit ratkeavat jo ensimmäisellä kierroksella? "Kerta rutina"

 

Vastaus: Tammikuun presidentinvaali maksaa järjestäjälle eli valtiolle noin 20 miljoonaa euroa. Tässä summassa ovat molemmat kierrokset mukana. Säästöä syntyisi noin 7 - 10 miljoonaa euroa, jos vaali ratkeaisi jo ensimmäisellä kierroksella. Luvut on saatu oikeusministeriöstä, joka vastaa vaalin käytännön järjestämisestä.

 

Kysymys: Mikä on Tarmo Ropposen puoluekanta? "Rolle-vaari"

 

Vastaus: En vastaa henkilökohtaisiiin kysymyksiin. Niitäkin on paljon tullut. Asiallisia ja vähän muitakin. Tämä Vaalikoulu on kuitenkin luonteeltaan sellainen, että tähän kysymykseen on syytä vastata. En ole ollut enkä ole minkään puolueen jäsen.

 

Kysymys: Ketkä olivat viime vaalien ehdokkaat? "Ahti"

 

Vastaus: Vuoden 2000 ehdokkaat olivat: Tarja Halonen, Esko Aho, Riitta Uosukainen, Elisabeth Rehn, Heidi Hautala, Ilkka Hakalehto ja Risto Kuisma. Toisella kierroksella Halonen voitti Ahon prosentein 51.6 - 48.4. Ääniä Halonen sai 103 414 enemmän kuin Aho.

 

Kysymys: Hei! Miten voin äänestää kun asun ulkomailla? Asun Lyonissa Ranskassa, tulen kyllä jouluksi Suomeen, mutta palaan jo 2.1.2006 joten en voi äänestää ennakkoon. "Äänestävä au pair"

 

Vastaus: Voit äänestää ennakkoon Ranskassa. Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys ulkomailla alkaa 4. ja päättyy 7. tammikuuta. Suomen Pariisin lähetystöstä saat ehkä helpoiten tietää missä ja miten voit äänesi presidentinvaalissa antaa. Myös Suomen vaaliviranomaiset (oikeusministeriö) antavat tietoa ulkomailla olevista ennakkoäänestyspaikoista.

 

Kysymys: Milloinkahan Suomessa mahdetaan siirtyä elektroniseen äänestykseen tietokoneilla näitten nykyisten lippujen ja lappujen sijaan? Matti Harjumäki

 

Vastaus: "Lipuista ja lapuista" ei päästä vielä vähään aikaan kokonaan eroon. Mutta elektroninen äänestys on kohta koekäytössä. Vuoden 2007 eduskuntavaalissa kolmella paikkakunnalla, Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä, äänestyspaikoilla voi äänestää joko koneella tai lipulla. Mutta ei ainakaan vielä esimerkiksi kotona omalla tietokoneella. Kokeilua on tarkoitus laajentaa vuoden 2008 kuntavaalissa. Näyttää siis siltä, että koneäänestys tulee yleistymään. Miten ja missä aikataulussa, sitä päättäjät parhaillaan miettivät.

   
  Kysymykset 11 - 20 >>>
Kysymykset 21 - 30 >>>
Kysymykset 31 - 40 >>>
Kysymykset 41 - 50 >>>
Kysymykset 51 - 60 >>>
Kysymykset 61 - 70 >>>
Kysymykset 71 - 80 >>>
Kysymykset 81 - 90 >>>
Kysymykset 91 - 100 >>>
Kysymykset 101 - 110 >>>
Kysymykset 111 - 120 >>>
Kysymykset 121 - 130 >>>
Kysymykset 131 - 140 >>>
   

 
   

    YLE © 2006
vastaavat ohjelmatoimittajat