| |
| |
 |
 |
| |
|
|
|
| |
|
| |
|
Arto Henrikki Lahti |
|
| |
|
|
- syntynyt 3.5.1949 Merikarvialla
- ylioppilas 1973, kauppatieteiden maisteri 1977, kauppatieteiden tohtori 1984
- työura ja poliittinen toiminta:
Teollisuusekonomisti Metalliteollisuuden Keskusliitossa 1977 - 79, tutkija Helsingin kauppakorkeakoulussa 1980 - 82, markkinoinnin, yrittäjyyden ja pienyritystoiminnan professuuri Helsingin kauppakorkeakoulussa 1983 - 90, yrittäjyyden ja pienyritysten johtamisen laitoksen professori Helsingin kauppakorkeakoulussa 1990 -
-asuu Helsingissä
- puoliso: yo merkonomi Beatrice Lahti
- lapset: Kim 1976, Tom 1978, Jenny 1982
- harrastukset: puutarhanhoito, shakki, jalkapallo
|
|
|
 |
|
|
| |
|
|
|
Sitoutumaton presidenttiehdokas, professori Arto Lahti lunasti paikkansa presidenttiehdokkaiden joukossa ahkeralla jalkatyöllä. Puolueiden ulkopuolisten ehdokkaiden on kerättävä 20 000 kansalaisen nimet päästäkseen ehdokkaaksi. Lahti tukijoukkoineen aloitti kannattajakorttien keräämisen loppukesällä ja marraskuun lopulla tavoite oli saavutettu. Lahden vaalikampanjan teemoja ovat mm. yrittäjyyden tukeminen, ylivelkaantuneiden aseman parantaminen sekä Karjalan palauttaminen.
Arto Lahden kampanjasivut >>>
Arto Lahti syntyi Merikarvialla toukokuussa 1949. Tultuaan ylioppilaaksi Porin Lyseosta vuonna 1973, hän lähti opiskelemaan Helsingin kauppakorkeakouluun, josta valmistui maisteriksi 1977.
Valmistumisensa jälkeen Arto Lahti työskenteli muutaman vuoden ajan teollisuusekonomistina Metalliteollisuuden Keskusliitossa, mutta jatkoi sitten tutkijan uralla. Kauppatieteiden tohtoriksi hän väitteli vuonna 1984. Vuodesta 1990 lähtien Lahti on työskennellyt yrittäjyyden professorina Helsingin kauppakorkeakoulussa.
Professorin työn ohella Arto Lahti on toiminut laajasti elinkeinoelämän eri tehtävissä. Hän on ollut mm. jäsenenä eri yhtiöiden hallituksissa, asiantuntijana useissa hallituksen tai ministeriöiden asettamissa ryhmissä, minkä lisäksi hän on pitänyt luentoja eri yrityksissä ja seminaareissa. Yrittäjyyden asiantuntija on myös itse pääomistaja kahdessa graafisen alan yrityksessä ja 12 henkilön työnantaja. Lisäksi hän on mukana muutamissa ammattialaansa liittyvissä yrityksissä.
Sitoutumaton ehdokas, liberalismin kannattaja
Arto Lahden presidenttiehdokkuuden takana on kaksi yhteisöä: puolueista riippumaton Yrittäjäliberaalit ry ja Arto Lahti Presidentiksi -kansalaisliike, joka toimii vapaamuotoisesti ensisijaisesti Internetin kautta.
Lahti korostaa olevansa sitoutumaton ehdokas. Vaikka hänen kampanjapäällikkönään toimiikin Liberaalien entinen puheenjohtaja Tomi Riihimäki, Arto Lahti itse ei ole koskaan puolueeseen kuulunut eikä ole ollut sen toiminnassa mukana. Myöskään Yrittäjäliberaalit ry ei ole liberaalisen puolueen jäsenjärjestö.
Sitoutumattomuudestaan huolimatta Lahti sanoo silti olevansa liberaalisti ajatteleva ehdokas. Hän kannattanut vuosikymmeniä klassisen liberalismin aatetta ja puolustaa yksilön ja pienten toimijoiden, kuten yrittäjien, oikeuksia.
Vaikeatkin asiat tuotava keskusteluun
Vaalikampanjallaan Arto Lahti haluaa edistää avoimuuden lisääntymistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän on sitä mieltä, että presidenttiehdokkailla pitää olla rohkeutta keskustella myös vaikeista ja kiusallisilta tuntuvista asioista.
Lahden mukaan Suomessa on täysin avoinna useita kipeitä ja suuria maatamme koskevia kysymyksiä, joita poliitikot ja presidenttiehdokkaat eivät omien etujensa vuoksi uskalla ottaa esille. Vaikeneminen on johtanut poliittiseen uusavuttomuuteen. Toimitaan vain lyhyen tähtäyksen ongelmien ratkomiseksi, ja todelliset tulevaisuuteen tähtäävät korjaustoimenpiteet ja kehitysvisiot jäävät toteutumatta. Lahden mielestä Suomi on vaikenemisen takia jo muuttunut hyvinvointivaltiosta pahoinvointivaltioksi.
Myös korkean tason suhtautuminen globalisaatioon saa Arto Lahdelta kritiikkiä. Hän arvostelee Suomen nykyistä valtiojohtoa siitä, että se taistelee globalisaatiota vastaan, kun voimat pitäisi keskittää globaalitalouden mahdollisuuksien täysipainoiseen hyödyntämiseen.
Yrittäjyyden edellytyksiä parannettava
Presidenttitaistoon Arto Lahti sanoo lähteneensä ennen kaikkea Suomen julkisen talouden tilan vuoksi. Lahden mukaan globaalitaloudessa ei voida tarkastella pelkästään menotalouden puolta eli rahan käyttöä. On katsottava myös, mistä talouteen saadaan rahaa.
Olennainen lääke talouden tilan kohentamiseen ja suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen on Lahden mukaan yrittäjyyden tukeminen. Erityisesti pienen ja keskisuuren yritystoiminnan edellytyksiä tulisi parantaa.
Pahimpana esteenä yrittämiselle ja työllistämiselle Lahti pitää Suomen korkeaa verotusta. Yrittäjät joutuvat maksamaan voitostaan leijonanosan veroja, ja samalla raskas verotus on este yritysten investoinneille Suomeen. Kuluttajille taas jää verojen jälkeen liian vähän rahaa käyttöön yrittäjien palveluiden ostamiseksi.
Syy korkeaan verotukseen on Lahden mielestä yliraskas julkinen hallinto ja julkisten menojen tuhlaus. Rahaa panostetaan poliittisiin virkoihin ja hallinnon kasvattamiseen, vaikka peruspalveluja ei pystytä hoitamaan kunnolla. Lahden mukaan tuhlaus on mahdollista, koska julkinen hallinto käyttää valtaa sekä hallinnossa että ylimmässä valtionjohdossa. Samaan aikaan yrittäjiä ja yritysjohtajia on päättäjinä vain kourallinen.
Uuteen talouskriisiin syytä varautua
Myös uhkaavan talouskriisin torjuminen sekä ylivelkaantuneiden aseman parantaminen ovat teemoja, joita Arto Lahti kampanjassaan painottaa. Lahden mukaan yhteiskunnan kehityksessä on jälleen selvästi nähtävissä 90-luvun lamavaihetta edeltäviä asioita, joita nykyiset valtaapitävät eivät halua tunnustaa. Hän peräänkuuluttaa avointa keskustelua nurkan takana väijyvästä talouskriisistä, ettei se taas yllättäisi kansalaisia täydellisesti.
Lahti toteaa, että viime laman lasku osoitettiin etenkin suomalaisille yrittäjille. Kymmenet tuhannet yrittäjät joutuivat lopettamaan toimintansa velkataakka niskassaan. Lahden mukaan nyt uhan alla ovat oman kodin perustamiseen paljon lainaa ottaneet nuoret. Jo vähäinen korkojen nousu tekee suurten lainojen maksamisen ylivoimaiseksi.
Lahti arvostelee kovin sanoin 90-luvun alun pankkikriisin hoitoa, jossa pankkien luottoasiakkaat ja heidän takaajansa ”uhrattiin” pankkien pelastamiseksi konkurssilta. Vaikka pankit saivat lähes kaikissa tapauksissa maksamatta jääneiden lainojen pääomaosuudet takaisin valtionkonttorista, velallisilta ja takaajilta on peritty samat lainat uudelleen.
Lahti pitää laman aikana ylivelkaantuneiden yrittäjien ja takaajien asemaa oikeusvaltion vastaisena ja moraalisesti kestämättömänä ihmisoikeuskysymyksenä. Hänen mielestään ylivelkaantuneiden tilanteen korjaaminen ei kuitenkaan ole vaikeaa, jos poliittista tahtoa riittää.
Karjalassa suuria mahdollisuuksia
Presidenttiehdokkaista ainoana Arto Lahti haluaa nostaa vaalikeskusteluun vaietun kysymyksen Karjalan palauttamisesta.
Lahden mielestä Karjalan palauttaminen olisi monella tapaa merkittävä asia sekä Suomelle että Venäjälle. Ensinnäkin Karjalan palautus palauttaisi Suomen ja Venäjän kansojen välisen luottamuksen. Venäjän johdolle rauhanomainen palautus olisi ainutlaatuinen keino nostaa maan poliittista profiilia ja osoittaa, että Venäjä tuntee vastuunsa Neuvostoliiton rikosten ja menetysten korjaamisessa.
Toiseksi Karjalan palauttamisesta koituisi suuria taloudellisia hyötyjä. Suomi voisi kehittää Karjalan aluetta ja rakentaa siitä uudelleen portin Venäjälle. Näin suomalaiset voisivat olla vahvasti mukana Venäjän markkinoilla, ei pelkästään investoijina ja riskin ottajina vaan todellisina yhteistyökumppaneina.
Arto Lahti torjuu jyrkästi ajatuksen, että Karjalan palautus lisäisi verorasitusta Suomessa. Päinvastoin se aiheuttaisi vahvan kasvubuumin ja voisi osoittautua jopa 2000-luvun parhaimmaksi investoinniksi. Lahti on laskenut, että rakennusvaihe toisi töitä noin 500 000 miestyövuotta ja vakituisia työpaikkoja syntyisi lähes 200 000.
Suomi tarvitsee vahvoja sopimuksia
Kansainvälisten suhteiden hoidossa presidentin on Arto Lahden mielestä osoitettava vahvaa johtajuutta. Lahden mukaan Suomi tarvitsee vahvoja kansainvälisiä sopimuksia. Niistä tulee päättää ilman poliittista peliä perustuslain edellyttämässä järjestyksessä. Päätösten teossa Lahti suosisi myös kansanäänestyksiä, sillä kansanäänestys on hänen mielestään paras osa toimivaa demokratiaa.
Suomen turvallisuusuhkia tulee Arto Lahden mukaan tarkastella pitkällä tähtäyksellä, eikä vain tämän hetken näkymien valossa. Vaikka globaalitalous onkin Lahdelle ennen kaikkea mahdollisuus, se on kuitenkin täynnä sotilas- ja siviilikriisin uhkia. Niihin on varauduttava riippumatta siitä, mistä suunnasta maailmaa ne tulevat.
Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen Lahti suhtautuu kuitenkin vielä epäillen. Hänen mukaansa tämän hetken tiedon varassa ei ole osoitettavissa, että sotilasliiton jäsenyyden hakeminen parantaisi Suomen turvallisuusasemaa. Pikemminkin Nato-jäsenyys voisi lisätä terrorismin uhkaa. Lahden mielestä Natosta on silti syytä keskustella avoimesti.
Murtumattoman moraalin presidentti
Arto Lahden mielestä lakiin säädettyjen tehtävien ohella presidentin tärkeä tehtävä on toimia myös koko kansan moraalisena ja poliittisena johtajana.
Lahden mukaan politiikka on etääntynyt liian kauaksi kansasta. Poliittinen peli on muuttunut pinnalliseksi mediapeliksi, jossa totuus ja tieto eivät enää kiinnosta. Siksi maa tarvitsee nyt murtumattoman moraalin omaavaa presidenttiä maan henkiseksi johtajaksi.
Lahden näkemyksen mukaan presidentin tulee olla koko kansan luottomies, ei puoluevallan jatke. Presidentin täytyy valtaoikeuksiensa rajoissa huolehtia siitä, ettei puoluevalta johda kohtuuttomiin, rajatulle ryhmälle tuleviin etuihin toisten kustannuksella.
Arto Lahti uskoo, että poliittisesti riippumattomana henkilönä hänellä on mahdollisuus toimia koko kansan perimmäisiä tuntoja tulkitsevana arvojohtajana.
Ulla-Marja Kokko |
|
