| |
| |
 |
 |
| |
|
|
|
| |
|
| |
|
Timo Juhani Soini |
|
| |
|
|
- syntynyt 30.5.1962 Raumalla
- ylioppilas 1981, valtiotieteen maisteri 1988
- työura ja poliittinen toiminta:
Kehittyvän Suomen Nuorten Liiton pääsihteeri ja puheenjohtaja 1983 - 92, Suomen Maaseudun Puolueen puoluesihteeri 1992 - 95, SMP:n eduskuntasihteeri 1996, Perussuomalaisten eduskuntasihteeri 1997 - 2003, Perussuomalaisten puheenjohtaja 1997 -, Espoon kaupunginvaltuutettu 2001 -, kansanedustaja 2003 -
- asuu Espoossa
- puoliso: lääkäri Tiina Maarit Soini
- lapset: Toivo 1997, Silja 1999
- harrastukset: lukeminen, mökkeily, ravit ja jalkapallon seuraaminen
|
|
|
 |
|
|
| |
|
|
|
Perussuomalaisten kansanedustajan Timo Soinin tavoitteet presidentinvaalitaistossa ovat korkealla. Pienen puolueen johtaja pyrkii saamaan ensimmäisellä kierroksella kahdeksan prosentin kannatuksen. Suomen itsenäisyyttä korostava Soini on kritisoinut voimakkaasti Euroopan unionia, ja hän otti riemulla vastaan myös EU:n perustuslain kaatumisen. Populistin leimaa Soini kantaa ylpeänä.
Timo Soinin kampanjasivut >>
Timo Soini syntyi Raumalla 30.5.1962. Jo nuorena Soini kuitenkin muutti Espoon Iivisniemeen, jossa hän edelleen asuu lääkärivaimonsa Tiinan ja kahden lapsensa kanssa.
Ylioppilaaksi Soini kirjoitti Kaitaan lukiosta vuonna 1981. Opiskelut jatkuivat Helsingin yliopistossa, josta Soini valmistui valtiotieteen maisteriksi 1988. Interrail-matkalla Irlannissa Soini sai voimakkaan uskonnollisen herätyksen ja liittyi katoliseen kirkkoon.
Vennamon jalanjäljillä
Timo Soini kiinnostui politiikasta jo nuorena miehenä nähtyään Suomen Maaseudun Puolueen johtajan Veikko Vennamon televisiossa. Pian tämän jälkeen Soini liittyi puolueeseen ja nousi varsin nopeasti SMP:n nuorisojärjestön Kehittyvän Suomen Nuorten Liiton puheenjohtajaksi. Pikku hiljaa Soini sai vastuuta myös SMP:ssä. Hän nousi ensin puoluesihteeriksi vuonna 1992 ja sitten eduskuntasihteeriksi vuonna 1997.
Soini sanoo ammentavansa oppejaan Veikko Vennamolta. Soinin mukaan Vennamo ennusti SMP:n kuihtuvan, mikäli se ei ottaisi käyttöön kovempia otteita ja puheita. SMP hävisikin puoluekartalta vuonna 1995, jonka jälkeen Soini perusti yhdessä Raimo Vistbackan, Urpo Leppäsen ja Kari Bärlundin kanssa Perussuomalaiset-puolueen.
Perussuomalaisten puheenjohtajaksi Soini nousi vuonna 1997 ja on hoitanut tehtävää siitä lähtien. Espoon kaupunginvaltuustoon hän pääsi vuonna 2001, ja eduskuntaan tie avautui vuoden 2003 vaaleissa.
Ylen Radiouutisten joulukuussa tekemän mielipidekyselyn mukaan perussuomalaisten kannatus on noin 2,2 prosenttia. Samansuuntaisia, 1 - 2 prosentin, lukuja myös Soini on saanut presidenttiehdokkaita koskeneissa kyselyissä.
Alhaisista luvuista huolimatta Soini uskoo ensimmäisellä kierroksella voittavansa muiden pienpuolueiden ehdokkaat, joiden kannatus on kyselyissä ollut samaa luokkaa. Viralliseksi tavoitteekseen Soini on asettanut kahdeksan prosentin kannatuksen.
Populisti ja ylpeä siitä
Timo Soini on hyvä puhuja ja asioiden kärjistäjä. Hän puuttuu asioihin, jotka kiinnostavat ihmisiä. Häntä sanotaan populistiksi, mutta hän ei pidä sitä haukkumasanana. Soinin mukaan kansan tahto on populistille Jumalan ääni.
Populismi on suuntaus, jossa kansansuosiota kalastellaan asioita yksinkertaistamalla. Sanavalmis Timo Soini on tässä verraton. Mies, joka kutsuu Afrikan maiden yksinvaltaisia johtajia gepardihattuisiksi diktaattoreiksi, EU:ta kolhoosiksi, Titaniciksi ja Tyyris-Tylleröksi sekä itseään ihannejuntiksi ja lähiöintiaaniksi, nostaa jos ei muuta, niin ainakin virneen suupieliin.
Soinin mukaan kaikki suuret puolueet ovat kysyneet häntä riveihinsä. Soinin poliitikon kykyjen on jopa sanottu menevän hukkaan pienpuolueessa, jolla ei ole juurikaan vaikutusmahdollisuuksia.
Soini myöntää, että kiusaus loikkaukseen on ollut suuri, mutta siitä huolimatta hän on jäänyt perussuomalaisiin. Pääosin siksi, että oma puolue antaa vapautta eikä alista puoluekuriin.
Soinin puolue on viime aikoina joutunut epämiellyttäviin otsikoihin: kaksi vuotta sitten sattunut kansanedustaja Tony Halmeen ampumisjupakka oli jo unohtumassa, kun puolueessa paljastui vakava kavallusrikos. Soinin pitkäaikainen ystävä ja puolueen pääsihteeri Kari Bärlund oli vienyt perussuomalaisten eduskuntaryhmän kassasta noin 145 000 euroa.
Halmeen pahimman julkisen ryöpytyksen aikana Soini seisoi puoluetoverinsa rinnalla puolustaen ja kannustaen. Bärlundin rikosta hän puolestaan pitää poliittisen uransa suurimpana pettymyksenä.
Soini haluaa irti EU:sta
Timo Soinin vaalikampanjan pääteemana on Suomen itsenäisyys. Soinin mukaan EU rajoittaa jo nykyisellään aivan liikaa jäsenmaiden päätösvaltaa niiden omissa asioissa. Hän on sanonut Euroopan unionia hyväksi ideaksi, jota on kuitenkin mahdoton toteuttaa.
Soini näkisi Suomen mieluusti samassa seurassa Britannian, Tanskan ja Ruotsin tai Norjan ja Sveitsin kanssa. Näistä maista kolme ensimmäistä on EU:n rahaliiton Emun, kaksi viimeistä koko EU:n ulkopuolella.
Soinin mukaan Suomi pääsee irtaantumaan EU:sta, mikäli tahtoa löytyy tarpeeksi. Hän on kuvannut EU:ta kuolevaksi mammutiksi ja painottaa, ettei EU ole vankila: EU:sta pääsee pois, kun Suomen kansan suuri enemmistö on sitä mieltä.
EU:n perustuslakiesityksen kaatuminen oli Soinille jo merkki paremmasta ja antoi panoksia vaalitaisteluun. Soini ei ihmettele, että esitys kaatui Ranskassa ja Hollannissa. Sanomalehti Kalevan heinäkuisessa haastattelussa Soini hämmästeli EU-johtajien lausuntoja siitä, että kansalaiset äänestivät perustuslakiesityksessä väärin.
- Jos kansa ei tiennyt lain sisältöä, niin ei se ole kansan vika. Poliitikot eivät osanneet selittää lain sisältöä, Soini sanoi.
Presidentti tarvitsee valtaa
Puolustuspolitiikassa Timo Soini liputtaa Suomen omien puolustusvoimien, itsenäisen puolustuksen ja yleisen asevelvollisuuden puolesta. Natoon liittymistä hän ei pidä nykyisessä tilanteessa tarpeellisena. Myöskään suomalaissotilaita ei tule lähettää ulkomaisiin sotiin.
Soini kannattaa tiukkaa pakolaispolitiikkaa, mutta kieltää olevansa rasisti. Hänen kantansa on, että Suomen pitää kaikissa olosuhteissa voida itse päättää, minkä verran ja mistä päin pakolaisia maahan otetaan.
Pakollisen ruotsinopetuksen poistamista suomenkielisistä kouluista Soini on ajanut jo pitkään. Hän pitää hyvänä alkuna toisen kotimaisen kielen pakollisen kokeen poistamista ylioppilastutkinnosta.
Presidentin valtaoikeuksien kaventamiseen Timo Soini suhtautuu tiukan kielteisesti. Soinin mielestä presidentillä täytyy olla valtaa, jotta hän pystyy puolustamaan Suomen kansaa. Soini uskoo, että myös Suomen kansa haluaa presidentin töihin, eikä seremoniamestariksi tai maskotiksi.
Janne Huttunen |
|
