| |
2 Bjarne Kallis,
Suomen Kristillisdemokraatit » |
|
| |
|
|
| |
Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas, kansanedustaja Bjarne Kallis on rakentanut presidentinvaalikampanjansa kolmen K-kirjaimen varaan. Kyseessä ei ole pelkkä sanaleikki, vaan kristilliset arvot, kansainvälinen vastuu ja kansallinen turvallisuus ovat asioita, joihin presidentti voi Kalliksen mielestä merkittävällä tavalla vaikuttaa. Yhteiskunnallisen kiinnostuksen Kallis sanoo perineensä jo kotoa, mutta puoluevalinta ei ollut itsestäänselvyys.
LUE LISÄÄ » |
|
|
| |
| |
3 Sauli Niinistö,
Kansallinen Kokoomus » |
|
| |
|
|
| |
Salolainen varatuomari Sauli Niinistö nousi politiikan eturiviin vuonna 1994, kun hänet valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi. Pari vuotta myöhemmin Niinistö sai valtiovarainministerin salkun, jota hän kantoi pidempään kuin kukaan edeltäjänsä. Nyt kovan johtajan maineesta eroon pyristelevä Niinistö tavoittelee tasavallan presidentin virkaa Euroopan investointipankin varapääjohtajan paikalta.
LUE LISÄÄ » |
|
|
| |
| |
4 Timo Soini,
Perussuomalaiset » |
|
| |
|
|
| |
Perussuomalaisten kansanedustajan Timo Soinin tavoitteet presidentinvaalitaistossa ovat korkealla. Pienen puolueen johtaja pyrkii saamaan ensimmäisellä kierroksella kahdeksan prosentin kannatuksen. Suomen itsenäisyyttä korostava Soini on kritisoinut voimakkaasti Euroopan unionia, ja hän otti riemulla vastaan myös EU:n perustuslain kaatumisen. Populistin leimaa Soini kantaa ylpeänä.
LUE LISÄÄ » |
|
|
| |
| |
5 Heidi Hautala,
Vihreä liitto » |
|
| |
|
|
| |
Vihreän liiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Heidi Hautala kuuluu suomalaisen vihreän liikkeen kantaviin voimiin. Hän aloitti vaikuttamisen 1970-luvulla kasvisravintolan pitäjänä ja pienlehtien toimittajana. Samaan tahtiin kuin vihreät 80- ja 90-luvuilla kehittyi vaihtoehtoliikkeestä hallituskelpoiseksi yleispuolueeksi, eteni myös Hautala kaupunginvaltuutetusta kansanedustajaksi ja europarlamentaarikoksi. Presidentiksi hän pyrkii jo toista kertaa.
LUE LISÄÄ » |
|
|
| |
| |
6 Henrik Lax,
Ruotsalainen kansanpuolue » |
|
| |
|
|
| |
Ruotsalaisen kansanpuolueen presidenttiehdokas, europarlamentaarikko Henrik Lax on ainoa, joka on suoraan sanonut kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä. Näkemys on myös yksi hänen vaalikampanjansa pääteemoista. Perinteisiä porvariarvoja edustava Lax on kiivas ruotsin kielen puolustaja, joka haluaa haastaa muut ehdokkaat puhumaan vaikeistakin aiheista kuten Natoon liittymisestä.
LUE LISÄÄ » |
|
|
| |
| |
7 Matti Vanhanen,
Suomen Keskusta » |
|
| |
|
|
| |
Keskustan presidenttiehdokkaalla Matti Vanhasella on kokemusta vallankäytön eri areenoilta yli kolme vuosikymmentä. Vanhasen poliittinen ura alkoi jo teini-ikäisenä kouluneuvostossa, josta vaikuttamisen halu ajoi miestä eteenpäin ensin kaupungin- ja kunnanvaltuustoihin ja lopulta eduskuntaan. Valtakunnanpolitiikan huipulle Vanhanen päätyi vuonna 2003, kun hän nousi pääministeriksi Anneli Jäätteenmäen tilalle.
LUE LISÄÄ » |
|
|
| |
| |
8 Arto Lahti,
Sitoutumaton » |
|
| |
|
|
| |
Sitoutumaton presidenttiehdokas, professori Arto Lahti lunasti paikkansa presidenttiehdokkaiden joukossa ahkeralla jalkatyöllä. Puolueiden ulkopuolisten ehdokkaiden on kerättävä 20 000 kansalaisen nimet päästäkseen ehdokkaaksi. Lahti tukijoukkoineen aloitti kannattajakorttien keräämisen loppukesällä ja marraskuun lopulla tavoite oli saavutettu. Lahden vaalikampanjan teemoja ovat mm. yrittäjyyden tukeminen, ylivelkaantuneiden aseman parantaminen sekä Karjalan palauttaminen.
LUE LISÄÄ » |
|
|
| |
| |
9 Tarja Halonen,
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue » |
|
| |
|
|
| |
Istuva presidentti Tarja Halonen ilmoitti keväällä monen SDP-aktiivin helpotukseksi lähtevänsä tavoittelemaan toista virkakautta. Halonen kohosi maamme johtoon ulkoministerin paikalta, mutta hänellä on takanaan pitkä ura niin ay-liikkeessä kuin eri hallituksissakin. Tukijat kiittelevät Halosta osaavaksi ja huumorintajuiseksi poliitikoksi, mutta vastustajat ovat moittineet häntä liiallisesta maailmanparannusinnosta ja idealismista.
LUE LISÄÄ » |
|
|
| |
