Sata vuotta kansanvaltaa

"Riemulla on kansa tervehtinyt tätä uudistusta, jonka kautta kaikille Suomen kansalaisille, miehille ja naisille on suotu yhtäläinen vaikutusvalta Kansaneduskunnan kokoonpanoon."

Näin luonnehti P. E. Svinhufvud vuonna 1907 valtiopäivien avajaisissa uutta valtiopäiväjärjestystä ja vaalilakia, joilla suomalaiset saivat äänioikeuden ja nykymuotoisen eduskuntamme.

Sata vuotta sitten, 1. kesäkuuta 1906, Suomi antoi ensimmäisenä maailmassa kaikille kansalaisilleen tasavertaiset vaalioikeudet. Samalla Euroopan vanhanaikaisimmat nelikamariset säätyvaltiopäivät korvattiin aikansa uudenaikaisimmalla yksikamarisella eduskunnalla.

Uudistus myös loi pohjaa Suomen itsenäistymiselle 11 vuotta myöhemmin sekä merkitsi suurta yhteiskunnallista murrosta.

Lain ilmituoma ajatus kaikkien kansalaisten tasavertaisuudesta heikensi esivallan auktoriteettiä ja isäntien valtaa. Samoin vahvistui näkemys naisten tasa-arvoisuudesta miesten kanssa.

Lisäksi uudistus vahvisti yhteiskunnallisten liikkeiden, etenkin työväenliikkeen asemaa sekä synnytti uudenlaisen puoluejärjestelmän.

Äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui

Uudistus oli todellinen demokraattinen harppaus, sillä äänioikeutettujen määrä kymmenkertaistui liki 1,3 miljoonaan. Naiset saivat ensi kertaa maailmassa samat vaalioikeudet miesten kanssa ja myös äänioikeutettujen miesten määrä kasvoi rajusti. Äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikäraja oli aluksi 24 vuotta.

Suomessa myös siirryttiin maailmalla vielä harvinaiseen suhteelliseen vaalitapaan, jotta taattaisiin pienehköillekin ryhmittymille mahdollisuus menestyä vaaleissa. Näin pyrittiin saamaan kaikki kansalaispiirit mukaan poliittiseen elämään.

Mentelmäksi valittiin yhä käytössä oleva d'Hondtin järjestelmä, jossa paikat jaetaan vaalilistan saamien äänimäärien perusteella. Siinä puolueiden saamien paikkojen suhde on mahdollisimman lähellä äänimäärien suhdetta.

Muutos oli selvä jo ensimmäisissä vaaleissa: Eduskuntaan valittiin 19 naista, mikä oli 9,5 prosenttia kaikista kansanedustajista. Nykyisin maailman parlamenteissa naisia on keskimäärin reilut 16 prosenttia. Suomessa 17 prosenttiin päästiin jo vuonna 1916.

Suomen työväenpuolueesta puolestaan tuli suhteellisesti maailman vahvin, kun sosiaalidemokraatit saivat peräti 80 paikkaa. Kaikkiaan eduskuntaan pääsi kuusi puoluetta.

Vuokratiloista Arkadianmäelle

Ensimmäisten eduskuntien kokoontumispaikka oli Helsingin Vapaaehtoisen Palokunnan talon juhlasali nykyisellä Keskuskadulla. Vuonna 1910 eduskunta siirtyi Heimolan taloon nykyisen Yliopistonkadun ja Vuorikadun kulmaan.

Omaan taloon eduskunta pääsi vasta vuonna 1931, kun nykyinen eduskuntatalomme valmistui Arkadianmäellä. J.S.Sirénin suunnittelema rakennus perustuu arkkitehtitoimisto Borg-Sirén-Åbergin ehdotukseen Oratoribus eli Puhujille.

Vuonna 1978 eduskuntataloa laajennettiin ja 1980-luvulla eduskunnan haltuun siirtyi myös viereinen Kaupunkiliiton talo, joka kunnostettiin kansanedustajien tarpeita vastaavaksi. Pekka Helinin työryhmän suunnittelema eduskunnan uusi lisärakennus vihittiin käyttöön vuonna 2004.

Historiansa aikana eduskunta on kokoontunut ainoastaan kerran Helsingin ulkopuolella, Kauhajoella talvisodan aikana 1.12.1939 - 12.2.1940. Salassa pidetystä siirrosta päätettiin, kun Neuvostoliitto oli aloittanut pommitukset. Paikaksi valittiin Kauhajoki, koska se on kaukana itärajasta eikä siellä ollut pommitusten kannalta kiinnostavia kohteita.

Eduskunta juhlii

Eduskunta viettää juhlavuottaan kesään 2007 saakka teemalla Oikeus ääneen - luottamus lakiin. Sata vuotta suomalaista kansanvaltaa.

Juhlavuoden aikana järjestetään kaksi juhlaistuntoa: 1. kesäkuuta 2006 valtiopäiväjärjestyksen satavuotispäivänä sekä 23.5.2007, jolloin ensimmäisestä istunnosta tulee kuluneeksi sata vuotta.

Naiskansanedustajien työn kunniaksi eduskunnan lisärakennuksen edustalle pystytettiin patsas. Vuoden aikana järjestetään myös lukuisia erilaisia tapahtumia ja julkistetaan postimerkki sekä juhlaraha ja -mitali. Eduskunnan historiasta julkaistaan 12 kirjan sarja.

18. maaliskuuta 2007 järjestettävät eduskuntavaalit puolestaan kantavat lisänimeä Juhlavaalit.

23.5.2006

Katriina Töyrylä
YLE Uutiset