Natoon hakeminen siirtyy

Nato-jäsenyyden hakeminen seuraavalla vaalikaudella 2007 - 2011 vaikutti tiistaina pyyhkiytyvän pikaisesti pois politiikan asialistalta sen jälkeen, kun suurten puolueiden edustajat olivat ottaneet kantaa puolustusministeri Seppo Kääriäisen (kesk.) viime viikon Nato-puheisiin.

Samalla tuli selväksi, että puolueet ovat valmiita tekemään sotaväen kaipaaman tasokorotuksen puolustusbudjettiin, jotta puolustus voidaan pitää ”itsenäisena ja uskottavana”, kuten sanonta kuuluu.

Mikä merkittävää, määrärahojen korottamisesta syntyi poliittinen yksituumaisuus ennen kuin ensimmäistäkään euroa ehdittiin luvata esimerkiksi sosiaali-, terveys- tai opetusmenoihin.

Halonen: Kääriäinen puhui rahantarpeesta

Tapausta voi pitää puolustushallinnon taktisena voittona ennen vaaleja. Kääriäinen pelotteli viime viikolla Suomen joutuvan liittymään Natoon, jos armeija ei saa lisää rahaa.

Tähän suuntaan Kääriäisen puheita arvioi muun muassa tasavallan presidentti Tarja Halonen, joka kommentoi keskustelua Ylen uutisille Brysselissä tiistai-iltana. Halonen tulkitsi Kääriäisen yksinkertaisesti hakeneen lisää rahaa armeijalle – asia, josta ylipäällikkökin tuntui kantavan huolta.

Halonen ei kuitenkaan pitänyt asiallisena sitä, että Nato-jäsenyys ja sotaväen määrärahat niputetaan yhteen. Nato-jäsenyyden hakeminen on presidentin mukaan poliittinen asia, mistä hän sanoi olevansa yhtä mieltä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kanssa.

”Puolustusvoimat tarvitsee sekä henkisiin rerursseihinsa että laitehankintoihinsa realistisen määrän rahaa [---] Mutta se yhteys … liittää tämä (Nato-jäsenyys) rerurssikysymyksiin, ei tietysti ole ollut Suomen kanta eikä ole. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin pääministerikin sanoi että se on aina poliittinen kanta ja sitä katsotaan sitten jos se on tarpeellista”, Halonen näpäytti.

”Tuli vähän dramaattinen tästä Kääriäisen lausunnosta. Ymmärrän, että rahasta on tärkeä puhua.”

Natoon ei liitytä halvan hinnan vuoksi

Halonen löi jopa pikkuisen leikiksi Kääriäisen puheita ja niistä tehtyjä tulkintoja. Naton jäsenyys ei ole Halosen mielestä mikään ”uhka”, ja että rahaa aina tarvitaan, oltiin jäseniä tai ei.

”Ei sitä voi niin sanoa, että jos vanhaan aikaan oli tuo itäinen uhka (Neuvostoliitto), joka oli kyseessä ja nyt olisi sitten se, että Nato on ovella. Eihän sitä näin voi sanoa! Natohan on puolustusyhteisö ja siihen pitää olla halu liittyä”, Halonen murjaisi.

”Resursseja tarvitaan aina. En ole kuullut, että kukaan olisi koskaan liittynyt puolustusliittoon siksi, että se tulisi halvemmaksi.”

Sdp: Hakemus aikaisintaan 5 - 7 vuoden kuluttua

Sen jälkeen kun Keskustan puoluejohtaja Matti Vanhanen oli maanantaina tehnyt selväksi, ettei Keskusta halua Suomen hakevan puolustusliittoon ensi vaalikaudella, myös Sdp:n ja Kokoomuksen nokkamiehet selvensivät puolueidensa näkemyksiä.

Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma ei nähnyt tarvetta muuttaa puolustusratkaisua. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman vetäisi mutkat suoraksi ja sanoi sen tarkoittavan sitä, että myöskään demarit eivät kannata jäsenyyden hakemista seuraavalla vaalikaudella.

Backmanin mukaan jäsenhakemusta harkitaan aikaisintaan viiden seitsemän vuoden kuluttua.

”Poliittisesti uskon tarvittavan eduskuntavaalit väliin sen jälkeen, kun on tehty uusia selvityksiä. joka tarkoittaa, että seuraavalla vaalikaudella ei ole poliittisia mahdollisuuksia tehdä uusia päätöksiä.”

Backmanin aikataulu on sellainen, että Suomi voisi tehdä Nato-päätöksiä aikaisintaan viiden seitsemän vuoden kuluttua.

”Jos siihen on ylipäätään tarvetta, niin aikataulu on suurin piirtein tuollainen. Mutta se voi mennä kyllä siitä ylikin eli se on aikaisin mahdollinen”, Backman sanoi Ylen uutisille.

Kokoomus: Aikaisintaan 7 - 8 vuoden kuluttua

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen pahoitteli Vanhasen ”merkittävää linjanmuutosta”.’

”Suomi on halunnut pitää myös Nato-jäsenyysmahdollisuuden auki. Nyt tämän ilmoituksen mukaan Suomi ei käytä Nato-mahdollisuutta seuraavan neljän vuoden aikana, mutta nopeimmillaankin – mikäli Suomen kansa sitä haluaisi – voisi toteutua seitsemän kahdeksan vuoden päästä eli tässä oli todella merkittävästä asiasta kysymys”, Katainen sanoi Ylen uutisille.

Vaikka Katainen vieritti ratkaisun Keskustan niskaan, kuuli hänen vastauksistaan myös lievää helpottuneisuutta. Kokoomus voi nyt hyvillä mielin pitää oman Nato-halukkuutensa naftaliinissa.

Jäsenyyden hakeminen edellyttää Kataisen mukaan nimittäin ainakin kolmen suuren puolueen yhteisymmärrystä. Keskustan ilmoituksen jälkeen Kokoomus ei pidä asiaa esillä. Taktiikka on sama kuin veljespuolueelle Ruotsissa, jossa sikäläinen Kokoomus on sitonut Nato-kantansa oppositiossa olevien demareiden halukkuuteen.

”Nyt on Keskustan toimesta juntattu mielipiteet niin kiinni, että yhteisymmärrystä ei ole saatavissa”, Katainen sanoi Ylen uutisille.
”Tämä on todella merkittävä linjanmuutos.”

Katainen lupaili Vanhasen tapaan armeijalle lisää rahaa: ”Kaikki se tarvittava määrä, jolla turvataan itsenäinen uskottava puolustus”, Kokoomuksen puheenjohtaja määritteli.

7.11.2006

Olli Ainola
Politiikan toimituksen päällikkö, YLE Uutiset