TAUSTA: Hiljaisuus erottaa äänet toisistaan
Moni on hankkinut itselleen ongelman konserteilla ja kuulokkeilla, kun kuuloa ei ole suojattu tai kannettavaa soitinta kuunnellaan liian lujaa. Melulla ja ylenmääräisellä musiikilla on kuitenkin todettu olevan piileviä vaikutuksia ihmisten mielentilaan ja vointiin yleisemminkin.
Säveltäjä Béla Bartók harmitteli vuonna 1937 pitämässään luennossa, kuinka ihmiset radion myötä kiinnittävät musiikkiin koko ajan vähemmän huomiota. Kun on tullut tavaksi tehdä montaa asiaa kerrallaan tylsyyden välttämiseksi, totutaan myös kuulemiseen ilman omaa panostusta, Bartók sanoi Franz Lisztin musiikkiakatemiassa Budapestissa.
Nelisenkymmentä vuotta myöhemmin hänen kanadalaiskollegansa R. Murray Schafer otti asiakseen varoittaa laajemmasta ilmiöstä: koko elinympäristömme kasvavasta meluisuudesta.
Akustisen ekologian tutkimuksessaan Tuning of the World (1977) Schafer halusi ihmisten panevan merkille sen, että monet luonnolliset äänet katoavat tasaiseen, etenkin liikenteen aiheuttamaan meteliin. Myös hän oli sitä mieltä, että tätä mukaa taitomme kuunnella ympäristöämme ja muita ihmisiä rapistuu.
Hiljaisuudesta tullut ylellisyyttä Melun terveyshaitat ovat ilmeisiä, mutta niitä on silti vaikea arvioida ja varsinkin mitata. Kuitenkin mitä yleisemmin haitta on tunnistettu, vastaavasti on myös hiljaisuuden arvostus kohonnut. Bartókin ajatukset eivät ole vanhentuneet: jatkuva, tarkkaamaton altistus musiikille tai jopa riippuvuus aiheuttaa myös nykykäsityksen mukaan sen, että herkkyys ja kyky aistia kärsii asteittain. Taustamusiikki voi muuttua häiritseväksi meluksi, joka aiheuttaa keskittymisvaikeuksia ja hermostuneisuutta. Esimerkiksi Hollannissa tehdyssä tutkimuksessa myös stereot ja televisio koettiin erityisen häiritseväksi melulähteeksi heti liikenteen jälkeen. Tasainen äänimatto kotona, oli kyse sitten taustamusiikista tai metelistä, haittaa lasten havainnointikyvyn ja motoriikan kehittymistä, psykologi Harry Heft kirjoittaa lasten asuinympäristöä käsittelevässä artikkelissaan. Leikkimielinen tutkinta, vanhempien puheen ja eleiden huomiointi sekä oppiminen kärsivät, jos lapsille ei anneta rauhaa television tai radion pauhulta, Heft sanoo. Varoituksia ja jopa moralisointia piisaa, mutta yhteistä on se, että hyvä äänimaisema sisältää myös hiljaisia hetkiä. Tällaisia luonnon hifi-alueita on kartoitettu myös Suomessa, eivätkä korvalääkärienkään sinnikkäät muistutukset kohtuudesta mene toivon mukaan kuuroille korville. Janne Kauppila, YLE24 >>> Soivat korvatulpat vaiko ääniraita elämään?>>> Hiljaisista alueista pakopaikka metelistä