Kirjastot huolissaan äänitteiden suoja-ajan pidentämisestä
Suoja-ajan pidentäminen nykyisestä 50 vuodesta 95 vuoteen haittaisi kirjasto- ja arkistotoimintaa erityisesti siksi, että äänitteiden tekijänoikeudet kuuluvat huomattavasti useammille henkilöille kuin kirjojen tai sävellysten. Siksi myös teosten oikeudenhaltijoiden löytäminen olisi monissa tapauksissa mahdotonta, kirjastot sanovat lausunnossaan. EU:n sisämarkkinakomissaari Charles McCreevy on ilmoittanut esittävänsä äänitteiden suoja-aikojen pidentämistä, jotta muusikot olisivat samalla viivalla kirjailijoiden ja säveltäjien kanssa. McCreevyn mukaan joukko eurooppalaisia muusikoita on vaarassa menettää lähivuosina tulot levyistä, joita he ovat tehneet 1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa. Kansalliskirjaston ja Suomen kirjastoseuran mukaan ehdotukseen sisältyy lukuisia epäkohtia, joista aiheutuu lopulta enemmän haittaa kuin hyötyä. Kirjastot perustavat väitteensä muun muassa Britanniassa tehtyyn Gowersin komitean aiheesta tekemään tutkimukseen. Muusikkojen tuloja koskevasta perustelusta kirjastot toteavat, että useimmille taiteilijoille ja perikunnille nykyisen 50 vuoden suoja-ajan päättymisestä koituva menetys on suuruudeltaan muutama euro vuodessa. McCreevy ei ole ehdotuksessaan esittänyt arvioita siitä, millaisia lisätuloja esitetty muutos toisi taiteilijoille. Kirjastot pelkäävät suoja-aikojen pidentämisen luovan ajan kuluessa valtavan määrän orpoja teoksia, joiden oikeudenomistajien selvittäminen olisi monessa tapauksessa mahdotonta.