Kansalaiset vieroksuvat Suomen ja Ruotsin yhteistä puolustuspolitiikkaa

Yhteistyön syventämiseen Naton kanssa ei suhtauduta yhtä jyrkästi, mutta silti kielteisesti, ilmenee YLE Uutisten Suomessa ja Ruotsissa teettämistä mielipidetutkimuksista.

Tutkimukset tehtiin Suomessa viime ja tällä viikolla; Ruotsissa viime viikolla. Kaikki ruotsalaisten haastattelut ja puolet suomalaisten haastatteluista oli tehty jo ennen kuin ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) viime lauantaina nosti YLE TV-uutisten haastattelussa esille ajatuksen Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön tiivistämisestä.

Suomessa tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy, joka haastatteli puhelimitse 1 010 suomalaista. Mielipidemittauksen virhemarginaali kokonaisvastausten osalta on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Ruotsissa kyselyn teki tutkimuslaitos Sifo, joka haastatteli puhelimitse 1 000 ruotsalaista. Tämän tutkimuksen virhemarginaaliksi Sifo ilmoittaa kokonaisvastausten osalta kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Vain joka neljäs haluaa yhteisen puolustuspolitiikan Tutkimusten mukaan noin kaksi kolmasosaa kummankin maan kansalaisista haluaa, että Suomi ja Ruotsi tekevät puolustuspoliittiset päätöksensä erikseen toisistaan riippumatta. Suomalaisista tätä mieltä on 64 prosenttia, ruotsalaisista 62 prosenttia. Vain noin joka neljäs vastaaja (27 %) kummassakin maassa on sitä mieltä, että Suomen ja Ruotsin pitäisi tehdä puolustuspoliittiset päätökset yhdessä. Suomalaisista jyrkimmin yhteistä päätöstentekoa vastustavat kokoomuksen (71 %) äänestäjät. Suopeimmin ajatukseen suhtautuvat SDP:n äänestäjät, mutta heistäkin vain joka kolmas (32 %) kannattaa yhteistä puolustuspolitiikkaa. Ruotsissa hallituspuolueiden ja oppositiopuolueiden kannattajien näkemykset eivät eroa merkitsevästi toisistaan. Ruotsalaisten torjuva käsitys ei välttämättä kerro yleisestä epäluottamuksesta Suomea kohtaan. Tutkimuslaitos Sifosta arvioidaan, että tulos pikemmin heijastelee ruotsalaisten yleistä skeptisyyttä liittokuntia kohtaan. Ruotsalaiset haluavat pitää kiinni neutraliteetistaan, johon he ovat kasvaneet jo sotavuosista. Nato-yhteistyöhön suhtaudutaan hieman suopeammin Kummassakin maassa kysyttiin myös näkemystä Nato-yhteistyöhön. Sekä Suomi että Ruotsi puntaroivat parhaillaan sotilassuhteiden tiivistämistä puolustusliiton kanssa. Ruotsin porvarihallituksen katsotaan olevan avoimempi uusille Nato-aloitteille. Suomessa Kokoomusta lukuun ottamatta jokseenkin kaikki puolueet ja presidentti ovat olleet pidättyvämpiä Nato-yhteistyön syventämiseen. Kysymys kuului kummassakin maassa: "Suomi ja Ruotsi pohtivat parhaillaan suhdettaan puolustusliitto Natoon. Pitäisikö teidän mielestänne maiden syventää yhteistyötään Naton kanssa?" Vastaajilta ei siis kysytty näkemystä Nato-jäsenyyteen, mutta on mahdollista, että moni vastaaja on saattanut ajatella jäsenyyttä vastatessaan kyselyyn. Uutisvälineissä on toisaalta myös spekuloitu muun muassa sillä, aikovatko maat osallistua Naton NRF-taistelujoukkojen toimintaan. Julkisessa sanassa on lisäksi kerrottu kummankin hallituksen haluavan osallistua läheisemmin Naton operaatioiden suunnitteluun ja siitä, että Yhdysvallat haluaisi maiden ottavan lisää vastuita Afganistanissa. Nato-kumppanuuden tiivistämiseen suhtaudutaan kummassakin maassa epäluuloisesti, joskaan ei yhtä jyrkästi kuin Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön. Joka toisen suomalaisen (51 %) mielestä Naton kanssa tehtävää yhteistyötä ei pidä enää syventää. Ruotsalaista näin ajattelee 43 prosenttia. Sekä suomalaisista että ruotsalaisista noin joka kolmas on sitä mieltä, että jommankumman tai kummankin maan olisi oltava tiiviimmin tekemisissä Naton kanssa. Kokoomuslaiset muita innokkaampia Nato-kumppaneita Nato-kysymys jakaa kansaa puoluekannatuksen mukaan. Suomessa vahvimmin Nato-yhteistyötä puolustavat kokoomuksen (59 %) äänestäjät. Sitä vastustavat jyrkimmin vasemmistoliiton (85 %), SDP:n (59 %) ja vihreiden (60 %) äänestäjät. Ruotsissa tukea ajatukselle löytyy selvästi enemmän porvarillisen hallitusallianssin kannattajissa (n. 45%). Ruotsin sosiaalidemokraattien, vasemmistopuolueen ja vihreiden kannattajista enemmistö (53 %) on taas sitä mieltä, että kummankaan maan ei pitäisi tiivistää suhdettaan Natoon. Kysymys Nato-yhteistyön syventämisestä hämmensi ruotsalaisia. Heistä viidennes ei osannut ottaa kantaa asiaan, kun Suomessa epätietoisia oli noin joka kymmenes. Suomessa keskustelu puolustuspolitiikasta on käynyt selvästi kovemmilla kierroksilla kuin Ruotsissa. YLE Uutiset