Ateneum

Ateneumin rakennus valmistui monien värikkäiden vaiheiden jälkeen vuonna 1887. Sen on suunnitellut arkkitehti Theodor Höijer. Julkisivun keskirisaliitin betoniveistokset ovat C. E. Sjöstrandin. Kipsiset muotokuvareliefit ovat Ville Vallgrenin.

Valtion taidemuseo
Ateneum, edellisen alasivu

Turun linna

Turkuun rakennettiin 1280-luvulla suorakaiteen muotoinen kivinen kastaali eli sotaleiri. Kastaalissa oli kaksi porttitornia ja kaksi porttia. Sotilaat asuivat sisäpihalla puisissa asunnoissa. 1310-luvulla kastaali muutettiin suljetuksi linnaksi ja jaettiin muurilla kahteen osaan. Länsipuolesta tuli päälinna. 1300-1400 ­lukujen vaihteessa linnan kehämuurin rakennussiivet laajennettiin ja korotettiin. Linnaan rakennettiin mm. kuninkaansali, linnantupa ja nunnakappeli. Linnaa laajennettiin edelleen 1480-luvulla. 1520-luvulla linnaan rakennettiin nurkkatorni renessanssiportaikkoineen. 1500-luvun puolivälin jälkeen uudistustöitä tehtiin Herttua Juhanaa varten. Herttuaparille rakennettiin kokonaan uusi kerros, joka sisustettiin paneelein, tapetein ja gobeliinein. Kuninkaansalin ja ison linnatuvan keskiaikaiset holvikatot vaihdettiin muodikkaisiin palkkikattoihin. Sisustukset tuhoutuivat tulipalossa 1614. Päälinna tuhoutui pahasti vuoden 1941 pommituksissa. Sotien jälkeen linna on restauroitu perusteellisesti.

Turun linnan lyhyt esittely
Turun linnan historiaa, aukioloajat, pääsymaksut ym.
Kuvia Turun linnasta
Selkeä kartta mm. Turun linnan sijainnista

Porvoon vanha kaupunki

Ensimmäisenä Porvoon alueelle on todennäköisesti rakennettu linna. Myöhemmin alueelle syntyivät kirkko ja kirkontori linnan tarpeita varten. Kolmannessa vaiheessa on kehittynyt itse kaupunki. Se jakautuu kahteen osaan. Toinen on kirkon hallitsema ydin ja toinen uudempi osa on syntynyt raatihuoneen ja raatihuoneentorin ympärille. Porvoo mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran kaupunkina vuonna 1383.

Porvoon empirekeskusta

Porvoossa ei ollut suuria tulipaloja, jotka olisivat aiheuttaneet tarpeen tai mahdollisuuden uuden asemakaavan laatimiseen. 1500- ja 1600-luvuilla kaupunki kasvoi luonnollisesti ja suunnittelemattomasti. Nikolai I aloitteesta kaupungin epäsäännöllisyyttä pyriittiin karsimaan 1800-luvulla. Carl Ludvig Engel sai uuden asemakaavasuunnitelman valmiiksi vuonna 1832. Vuonna 1841 sattunut suuri tulipalo vauhditti kaavan toteutumista. Vanhan Porvoon alueella kuitenkin vain kaksi tonttia uudistettiin ruutukaavan mukaiseksi. Uudesta alueesta tuli yhdenmukainen ja säännöllinen empirekokonaisuus.

Porvoon tuomiokirkko

Porvoon kirkko on omistettu Pyhälle Marialle. Vuonna 1723 Mariankirkosta tuli tuomiokirkko. Porvoossa oli pieni kivikirkko jo 1200-luvun lopulla. 1450-luvulla kirkkoa laajennettiin huomattavasti. Myöhäisgoottilainen hallikirkko on pohjaltaan suhteellisen leveä ja lyhyt. Tulipalo tuhosi kirkon holvausta 1700-luvulla, mutta myös osa alkuperäisestä 8-sakaraisesta tähtiholvauksesta on jäljellä.

Porvoon raatihuone

Tulipalo tuhosi Porvoon vanhan raatihuoneen 1760. Uuden raatihuoneen piirustukset tilattiin Tukholmasta. Punainen kivirakennus valmistui pääosin vuosina 1763-64, raatihuoneen torni vuonna 1771. Raatihuone on kaksikerroksinen ja siinä on kaksitaitteinen mansardikatto. Tyyliltään se edustaan hårlemanilaista klassismia. Raatihuoneessa toimii Porvoon museo, jossa on esillä kulttuurihistoriallista esineistöä ja vanhaa taidetta.

Solitanderin talo, Porvoo

Johan Solitanderin puutalo valmistui Porvoon keskustaan vuonna 1792. Tyyliltään se on kustavilaisklassistinen. Kuningas kehotti vuonna 1803 käyttämään iloisempia ja vaaleampia värejä rakennusten julkisivuissa. Niinpä Solitanderin talo maalattiin 1807 kirkkaan vihreäksi. Solitanderin talo on yksityiskäytössä.

Tietoa Porvoosta, sen historiasta ja mielenkiintoisista vierailukohteista löytyy Porvoon kaupungin kotisivulta

Fagervikin kartano

Fagervikin kartano sijaitsee Inkoossa. 1770-luvulla valmistuneen päärakennuksen on suunnitellut Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder. Fagervikissä on säännöllinen ranskalainen puutarha ja luontoa mukaileva englantilainen puutarha. Kartano on yksityiskäytössä, mutta yleisö voi tutustua täydelliseen ruukkimiljööseen.

Joensuun kartano

Halikossa sijaitsevaa Joensuun kartanoa kutsutaan usein myös sen ruotsinkielisellä Åminne-nimellä. Jo 1500-luvulla Joensuussa oli kivinen päärakennus, joka raunioitui 1600-luvulla. 1700-luvulla rakennettiin mahdollisesti Schröderin suunnittelema puinen päärakennus. Vuonna 1811 valmistuivat Carl Christoffer Gjörwellin ja Charles Bassin suunnittelemat laajennukset. Talon päätyihin rakennettiin matalat kiviset siivet ja myös julkisivu uusittiin. Joensuun kartano on yksityiskäytössä.

Mustion linna

Karjaalla sijaitsevaa Mustion kartanoa kutsutaan Mustion linnaksi. Kartanon suunnitteli alun perin Turun kaupunginarkkitehti Christian Friedrich Schröder. Piirustukset lähetettiin 1783 ruotsalaisen arkkitehti Erik Palmenin korjattavaksi. Uusklassinen keltainen puurakennus valmistui 1792. Mustion linna toimii nykyään museona. Yleisö voi tutustua myös alueen monipuoliseen ruukkimiljööseen.

Mustion linnan aukioloajat ja palvelut

Jakkarilan sali, Kansallismuseo

Porvoon maalaiskunnassa sijainneen Jakkarilan kartanon päärakennus ja pihapiiri uusittiin 1760-luvun alussa. Uusittu päärakennus edusti tyyliltään rokokooklassismia. Kartanossa oli yhdeksän huonetta. Näistä suurin oli sali, jossa oli voimakkain värein maalatut pellavatapetit. Maalausten aiheina ovat metsästys ja paimenidyllit. Jakkarilan tapetit on siirretty Kansallismuseoon. Kansallismuseon Jakkarilan salissa on myös allegorinen usko, toivo, rakkaus ­kattomaalaus sekä kartanomiljöötä esittävä ovenpäällysmaalaus.

Hämeenlinnan kirkko

Hämeenlinnan kirkon on suunnitellut Louis Jean Desprez. Kirkko rakennettiin 1792-98. Se oli alun perin pyörökirkko, jossa oli puolipallon muotoinen kupoli. Rooman Pantheonia muistuttavan muodon taustalla oli kuningas Kustaa III kiinnostus antiikin kulttuuriin. Kirkon ulkonäkö muuttui huomattavasti seuraavalla vuosisadalla. Sakariston päälle rakennettiin vuonna 1837 kellotorni. Vuonna 1892 pyörökirkko muutettiin ristikirkoksi.

Hämeenlinnan kirkon esittely

Turun akatemiatalo

Turun Akatemiatalo on Carl Christoffer Gjörwellin suunnittelema. Se rakennettiin 1801-1815. Rakentamista valvoi Charles Bassi. Tyylitään rakennus edustaa kustavilaisen uusklassismin viimeistä, ankaran yksinkertaista vaihetta. Juhlasalin seinäreliefit ovat kuvanveistäjä Erik Cainbergin.

Ivars, Seurasaaren ulkomuseo

Seurasaaren ulkomuseon esittely, alasivuilla tarkemmin eri rakennukset kuten Ivars, Pertinotsa

Säätytalo

Säädyt alkoivat kokoontua säännöllisesti Helsingissä 1860-luvulla. Säätytalon suunnittelusta järjestettiin useita arkkitehtikilpailuja. Rakennuspaikalle oli useita vaihtoehtoja, mm. Tähtitorninmäki ja tuolloin jo valmiin Ritarihuoneen ympäristö. Lopulliset piirustukset tilattiin Gustaf Nyströmiltä. Rakennus otettiin käyttöön 1891. Päätykolmion pronssiveistosryhmä on Emil Wikströmin.

Säätytalon esittely, mm. rakennuksen historia

Valtioneuvosto

Valtioneuvosto eli Senaatintalo on Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Se valmistui vuonna 1822. Valtioneuvosto on koko korttelin kokoinen. Senaatintorin puoleinen pääsiipi on kolmekerroksinen. Lisäksi Valtioneuvostoon kuuluu kolme matalampaa sivusiipeä ja kaksi kulmapaviljonkia. Julkisivua jäsentävät hieman ulkoneva keskirisaliitti sekä sivurisaliitit. Valtioneuvostossa on korinttilainen pylväsjärjestelmä. Sisätiloista merkittävimmät ovat porrashuone ja toisen kerroksen valtaistuinsali, jossa pidetään viikottaiset Tasavallan presidentin istunnot.

Valtioneuvosto/Senaatti, mm. rakennuksen historia

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopiston nykyinen päärakennus on alkuperäiseltä nimeltään Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto. Carl Ludvig Engelin suunnittelema rakennus valmistui 1832. Yliopiston muistuttaa Senaatintorin vastakkaisella puolella sijaitsevaa Valtioneuvostoa, mutta on huomattavasti yksinkertaisempi. Myös yliopisto on kolmekerroksinen ja sen julkisivua jäsentävät keski- ja sivurisaliitit. Yliopistossa on joonialainen pylväsjärjestelmä. Sisätiloista tärkeimmät ovat suuri juhlasali ja vestibyyli. Vestibyyli on koko rakennuksen korkuinen, ylhäältä alas avoin tila. Vestibyyli on ympäröity doorilaisin pylväin. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välissä kiertää C. E. Sjöstrandin friisi.

Helsingin yliopiston kirjasto

Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin yliopiston kirjasto valmistui vuonna 1844. Yliopiston kirjasto sijaitsee Unioninkadulla, vastapäätä Tuomiokirkkoa. Kirjastossa on korinttilainen pylväsjärjestelmä, kuten myös hieman myöhemmin valmistuneessa kirkossa. Kirjastossa on kolme holvattua pääsalia. Näistä keskimmäisessä on kupoli. Kirjastorakennusta on verrattu antiikin Rooman termeihin.

Helsingin yliopiston veistokuvakokoelma

Ensimmäiset suuret kipsiset veistoskopiot hankittiin ylioppilaiden keräämillä varoilla vuonna 1845. Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksella sijaitseviin kokoelmiin kuuluu mm. Belvederen Apollo, Laokoon-ryhmä ja Versaillesin Diana.