1/5 Pihan suunnittelu

Miten luoda mahdollisimman helppohoitoinen, kestävä suomalainen puutarha?
Tässä on yksi varteenotettava suunnitelma. Se nojautuu kestävälle kehitykselle, kunnioittaa luonnon monimuotoisuutta ja monikerroksellisuutta sekä on ekologisesti oikea.

Suunnitelma käy yhtä hyvin rivitalon pikkupihaan kuin tilavaan luonnon ympäröimään puutarhaankin.

Tähän puutarhasuunnitelmaan ei kuulu leikattavia pensasaitoja eikä yhden lajin massaistutuksia. Ei myöskään yksittäiskasveja keskellä nurmikkoa. Ei pelkkiä perennoja kasvavia kukkapenkkejä eikä paljasta maanpintaa.

Oleellisia sen sijaan ovat yhtenäiset ja monilajiset kasvullisuusalueet. Luonnossakin erilaiset kasvit kasvavat toistensa joukossa erikokoisina ryhminä

1. Puu- ja pensasvyöhyke
Pihan laitamilla säilytetään, sitä täydennetään tai sinne istutetaan puu- ja pensasvyöhyke, jonka katveessa muut kasvit viihtyvät.
Rivitalopihaankin sopii pienikokoinen hedelmäpuu tai puumaiseksi kasvatettu koristepensas. Kun tilaa on riittävästi, on mahdollista kasvattaa myös kookkaita lehti- ja havupuita.

Pensaita ei istuteta säännöllisiin riveihin, vaan luonnollisiin muutaman kappaleen ryhmiin. Myös marjapensaat menestyvät mainiosti tämän suojavyöhykkeen valoisilla reuna-alueilla.

2. Kukkatarha
Puu- ja pensasvyöhykkeen edessä on kukkatarha. Siinä perennojen valtalajeiksi on valittu mahdollisimman hyvin kyseisellä paikalla viihtyvät, vain vähän jalostetut vanhat maatiaisperennakannat tai luonnonperennat. Nämä viihtyvät puutarhassa useimmiten hieman katveisessa paikassa, missä ne pysyvät terveinä ja niiden kukinta kestää huomattavasti pidempään.
Niitä täydentämään voi sitten istuttaa enemmän hoitoa vaativia pitkälle jalostettuja ryhmäperennoja, muita ryhmäkasveja ja vaikkapa ryhmäruusuja.

Kukkatarhaan sopivat myös koristeheinät, matalat kukkivat pensaat ja havukasvit. Lisää näyttävyyttä saa yksivuotisilla kesäkukilla, joiden voi antaa kylväytyä aurinkoisimmille reuna-alueille vuodesta toiseen.

3. Avoin alue
Puutarhan keskellä on avoin tila. Se voi olla leikattu nurmikko, mutta jos tilaa on riittävästi voi ainakin sen reuna-alueiden antaa kehittyä luonnonkedoksi tai niityksi.
Jos maaperä on luonnostaan ravinneköyhää ja kuivaa, syntyy paikalle usein matalana pysyvä keto. Ns. perennakedolle on istutettu paikalla viihtyviä perennoja ja luonnonkasveja.

Tämä on yksi tapa vähentää työmäärää, sillä nurmikonhoito vaatii kesän mittaan monasti eniten kotipuutarhurin aikaa. Oleellista kuitenkin on, etteivät nurmikkoheinät pääse kasvamaan perennojen tai puu- ja pensasvyöhykkeen kasvien joukkoon. Alueet kannattaakin eristää toisistaan pengerrysten, reunusten tai vaikkapa laattakäytävien avulla.

Puutarhaa voi vähitellen ruveta muuttamaan tähän suuntaan vaikkapa varjoisimmilla paikoilla puiden ja pensaiden alla. Esimerkiksi isojen omenapuiden katveinen alusta sopii useimmille maanpeitekasveille ja varjoperennoille, jotka viihtyvät hyvin ja kukkivat pitkään.
Ja työtä tämäkin tietysti vaatii, mutta puutarhahan ei olekaan koskaan valmis - onneksi.

PUUTARHAMATKAILUKOHTEITA

Ideoita puutarhaansa voi hakea myös puistoista, malli-istutuksista ja arboretumeista. Puistoissa ja puutarhoissa kannattaa vierailla useampaan otteeseen. Silloin on mahdollisuus seurata kasvien luontaista kasvua eri vuodenaikoina.
Tutustumisretkillä kannattaa kulkea myös muistiinpanoja tehden. Puutarhamyymälän valikoimien tai siemenluettelon ääressä saattaa myöhemmin olla mahdotonta enää muistaa mistä kasvista saati sitten lajikkeesta olikaan kyse.

Esimerkiksi Haagan rodopuistossa Helsingissä ja Mustilan arboretumissa Elimäellä voi tutustua moniin alppiruusuihin ja atsaleoihin niiden oikeaoppisilla kasvupaikoilla.
Mustilassa on rodojen lisäksi myös laajat, eri puolilta maailmaa kotoisin olevien havukasvien, lehtipuiden sekä pensaiden ja perennojen istutusalueet.

Halsuan Perennaario on ensisijaisesti perennojen eli monivuotisten ruohovartisten koristekasvien esittelypuisto.
Sinne on istutettu tavallisimpien puutarhan koristekasvien lisäksi maakunnan vanhoja, osittain jo unohdettuja perennakantoja, erikoisia luonnonkasveja sekä yrttejä.

Runsaasti eri puolilla Suomea sijaitsevia puutarhamatkailukohteita on koottu Puutarhaliiton www-sivuille.

[Etusivu]   [Pihan suunnittelu]  [Kasvupaikka]  [Kasvien alkuperä]  [Koristekasvit]  [Koristetarhan vuosi]