5.8. Homo-Special
Keskiviikkoisin alkaen 5.8. klo 20.00
Homo-teemaillassa nähdään uusintana neliosainen Homo-Suomen historia, jossa kymmenet naiset ja miehet kertovat, millaista on ollut elää suomalaisena homo- tai biseksuaalinen eri vuosikymmeninä. Saksalainen elokuva Herra Schmidt ja Herra Friedrich kertoo DDR:stä. ToF koreografi Ismo-Pekka Heikinheimon homoeroottissävyinen, humoristinen tanssikabaree.
Homo-Suomen historia, osat 1 ? 4
Herra Schmidt ja Herra Friedrich
(Herr Schmidt und Herr Friedrich). Elokuva siitä, kuinka vaikeaa miehen oli rakastaa miestä DDR:ssä, jossa poikkeamia ei juuri sallittu.
ToF
Koreografi Ismo-Pekka Heikinheimon humoristinen, homoeroottissävyinen tanssikabaree.
Homo-Suomen historia, osat 1 ? 4
Kuinka vilkasta homoelämä oli sota-aikana? Missä tapasivat 1900-luvun alun naisia rakastaneet naiset? Mitä homoseksuaalin korkean virkamiehen kannatti tehdä, ettei itänaapurille tarjoutunut mahdollisuutta kiristää valtiosalaisuuksia? Kuinka suomalainen vapautusliike nousi 1960-luvulla, jolloin homoseksuaalisuus oli sairaus ja haureus samaa sukupuolta olevan kanssa rikos? Entä miten 2000-luvun maaseudulla suhtaudutaan avoimesti yhdessä elävään isäntäpariin?
dokumenttisarjassa Homo-Suomen historia kymmenet naiset ja miehet kertovat, millaista on ollut elää suomalaisena homo- tai biseksuaalina eri vuosikymmeninä. Aikalaismuistot ulottuvat 1940-luvulta nykypäivään. Varhaisempaa seksuaalisten vähemmistöjen historiaa kartoitetaan kirjallisten dokumenttien, vanhojen valokuvien ja taideteosten avulla.
Homo-Suomen historia avaa uuden luvun suomalaiseen sosiaali- ja kulttuurihistoriaan. Sateenkaariväen tarinan eri vaiheet kuvaavat myös koko kansakunnan muuttumista. Naisia rakastavien naisten elämästä kertovat mm. kirjailijat Mirkka Rekola ja Pirkko Saisio, historioitsijat Kati Mustola ja Tuula Juvonen, Seta-aktivisti Tiia Aarnipuu ja thai-nyrkkeilyn Euroopan mestari Mappela Lehtonen. Miesten historiaa valottavat mm. kirjailija Pentti Holappa, Seta-veteraanit Olli Stålström ja Jorma Hentilä, meteorologi Juha Föhr, stylisti Teuvo Loman ja kansanedustaja Oras Tynkkynen. Puheenvuoron saa myös joukko vähemmän tunnettuja homo- ja biseksuaaleja, joiden ammattien kirjo ulottuu upseerista karjatilalliseen ja diakoniatyöntekijästä professoriin. Dokumentissa esiintyy myös ihmisiä, jotka eivät itse kuulu seksuaalivähemmistöihin, mutta kytkeytyvät aihepiiriin esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien puolustajina.
Dokumenttisarjassa nousevat väistämättä esiin seksuaalivähemmistöjen syrjintä ja heidän käymänsä oikeustaistelut. Homo-Suomen historia ei kuitenkaan käsittele vain vaikeuksia, vaan haastateltavat kertovat myös romansseistaan, arjestaan ja kulttuurinsa kiinnostavista piirteistä. Sarjassa käy ilmi myös se, kuinka selvästi naisten ja miesten historiat ovat poikenneet toisistaan.
Sarjan ensimmäisessä jaksossa ?Minäkö sellainen?? kerrotaan minkälaisen tiedon pohjalta homo- ja biseksuaalit ovat rakentaneet identiteettinsä eri vuosikymmeninä. Toisessa jaksossa ?Kaapista ulos? puhutaan vähemmistöjen astumisesta julkisuuteen ensin pienemmissä piireissä ja 1960-luvulta alkaen mediassa. Kolmannessa osassa ?Arkea ja alakulttuureja? kerrotaan, miten entisaikojen satunnaiset, anonyymit kohtaamiset ovat vähentyneet samalla kun pysyvämmät parisuhteet ja sateenkaariperheet ovat yleistyneet. Osa kuvaa myös homo- ja lesbokulttuurien kehittymistä ja jakautumista eri alakulttuureihin. Neljännessä osassa ?Oikeutta!? luodaan katsaus suomalaisen vapautusliikkeen syntyyn ja oikeustaistelun historiaan.
Osakohtaiset esittelyt
1. Minäkö sellainen?
Minkälaisen tiedon perusteella homoseksuaalit ovat rakentaneet identiteettinsä eri aikoina? Miltä valtavirrasta poikkeaminen on tuntunut? Kirjailija Mirkka Rekola ja toimittaja Jorma Hentilä muistavat ajan, kun homoseksuaalisuus oli sairaus ja teot lain mukaan rikos. Miehet etsivät seksikumppaneita pisuaareista, muistelee kirjailija Pentti Holappa. Sota-aika ja 1950-luku skandaalilehtineen jyrkensivät käsityksiä homoudesta. Sen uskottiin olevan Ruotsista leviävä tauti. Kun ohjaaja Pirkko Saisio uskoi vielä 1970-luvulle, että homous liittyy vain miehiin, seuraavalla vuosikymmenellä naiset jo taistelivat siitä, miltä lesbon pitää näyttää. Nykyään moni määrittelee identiteetikseen queerin.
2. Kaapista ulos.
Julkkiskampaaja Monsieur Mosse kertoi homoseksuaalisuudestaan 1971 Hymyssä, mutta naisten julkisia puheenvuoroja saatiin odottaa 1980-90-lukujen taitteeseen. Silloin kirjailijat Tove Jansson ja Mirkka Rekola sekä ohjaaja Vivica Bandler toivat esiin suhteensa naisiin. Miten suomalaisten vaikuttajien seksuaalisuudesta on eri vuosikymmeninä puhuttu ? tai vaiettu kokonaan? Entä kuinka avoimesti ihmiset ovat voineet elää arkeaan? Mitä uhkia vastaan on pitänyt suojautua? Puolustusvoimissa työskennellyt Petri Ålander kertoo, miten hän tunnusti 1990-luvulla esimiehelleen olevansa homoseksuaali, jotta ulkovallat eivät olisi saaneet mahdollisuutta kiristää häntä luovuttamaan valtiota koskevia salaisia tietoja.
3. Arkea ja alakulttuureja
Miesten homokulttuuri kehittyi 1900-luvun alkupuoliskolla nimettömien kohtaamisten ja salaisten herrainjuhlien myötä. Ensimmäiset salakapakat perustettiin 1960-luvulla, ja pian sen jälkeen alettiin vallata ravintoloita. Naisten kulttuuri versoi kodin seinien sisällä, ja naisparit kasvattivat lapsia jo 1800-luvulla. Nykyaikaisen lesbokulttuurin synty myöhästyi Suomessa, kun naisia ei päästetty ravintoloihin ilman miesseuraa ennen 1960-luvun loppua. Kohta lesbojen kapakkailloissa jo ryypättiin ja tapeltiin, muistelee kirjailija Pirkko Saisio. Mutta miten naiset löysivät toisensa ahdasmielisellä 1950-luvulla? Sitä muistelee kirjailija Mirkka Rekola. Thainyrkkeilijä Mappela Lehtonen taas kertoo, missä tytöistä pitävät tapasivat 1990-luvun Mikkelissä. Aikojen saatossa homoelämäntapa on versonut eri suuntiin; nahkahomot ja drag showt saapuivat Suomeen 1970-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä aids mullisti elämäntavan. Karvaiset karhut edustavat yhtä uusimmista alakulttuureista.
4. Oikeutta!
Sateenkaariväen vapautusliike Seta nousi julkisuuteen 1974, kun homoseksuaaliksi paljastunut kirkon nuorisotyöntekijä erotettiin virastaan Helsingissä. Tarja Halosesta tehtiin puheenjohtaja vuonna 1980. Aktivismin alkuaikoja muistelevat mm. Olli Stålström, Jorma Hentilä, Eva Isaksson ja Ulf Månsson. Rikollis- ja sairausleiman sekä syrjinnän poistaminen olivat suomalaisen homoliikkeen agendalla alusta saakka. Mutta kuinka homoseksuaaleista tuli Suomessa sairaita? Jäljet johtavat 1880-luvulle ja Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hoidettiin neiti Hilda Blomia ?käänteistä sukupuolitunnetta? sairastavana. 1950-luvulla homoseksuaaleille suositeltiin jopa kastraatiota. Viime vuosikymmenen parisuhdelakilakikeskustelua muistelee mm. kansanedustaja Outi Ojala.
Homo-Suomen historia on Tarinatalo Oy:n tuotantoa, ja sen on toimittanut ja ohjannut Heli Koskela. Lisätietoja: toimittaja Heli Koskela, p. 050-5447 830, heli.koskela@tarinatalo.fi, ja tuottaja Jukka Heinonen p. 050- 594 1752, jukka.heinonen@tarinatalo.fi.