Homo-Suomen historia
Tiistaisin 9.6.2009 alkaen klo 20.30, uusinta ke klo 22.55
Kuinka vilkasta homoelämä oli sota-aikana? Missä tapasivat 1900-luvun alun naisia rakastaneet naiset? Miten Neuvostoliitto kiristi homoseksuaaleiksi paljastuneilta valtiosalaisuuksia? Kuinka suomalainen vapautusliike nousi 1960-luvulla, jolloin homoseksuaalisuus oli sairaus ja haureus samaa sukupuolta olevan kanssa rikos? Entä minkälaista on elää avoimena isäntäparina 2000-luvun maaseudulla?
YLE Teeman neliosaisessa dokumenttisarjassa Homo-Suomen historia kymmenet naiset ja miehet kertovat, millaista on ollut elää suomalaisena homo- tai biseksuaalina eri vuosikymmeninä. Aikalaismuistot ulottuvat 1940-luvulta nykypäivään. Varhaisempaa seksuaalisten vähemmistöjen historiaa kartoitetaan kirjallisten dokumenttien, vanhojen valokuvien ja taideteosten avulla.
Homo-Suomen historia avaa uuden luvun suomalaiseen sosiaali- ja kulttuurihistoriaan. Vähemmistöjen tarinan eri vaiheet kuvaavat myös koko kansakunnan muuttumista. Naisia rakastavien naisten elämästä kertovat mm. kirjailijat Mirkka Rekola ja Pirkko Saisio, historioitsijat Kati Mustola ja Tuula Juvonen, Seta-aktivisti Tiia Aarnipuu sekä thai-nyrkkeilyn Euroopan mestari Mappela Lehtonen. Miesten historiaa valottavat mm. kirjailija Pentti Holappa, Seta-veteraanit Olli Stålström ja Jorma Hentilä, meteorologi Juha Föhr, stylisti Teuvo Loman sekä kansanedustaja Oras Tynkkynen. Puheenvuoron saa myös joukko vähemmän tunnettuja homo- ja biseksuaaleja, joiden ammattien kirjo ulottuu upseerista karjatilalliseen ja diakoniatyöntekijästä professoriin. Dokumentissa esiintyy myös ihmisiä, jotka eivät itse kuulu seksuaalivähemmistöihin mutta kytkeytyvät aihepiiriin tavalla tai toisella, esimerkiksi vähemmistöjen oikeuksien puolustajina.
Dokumenttisarjassa nousevat väistämättä esiin seksuaalivähemmistöjen syrjintä ja heidän käymänsä oikeustaistelut. Homo-Suomen historia ei kuitenkaan käsittele vain vaikeuksia, vaan haastateltavat kertovat myös romansseistaan, arjestaan ja kulttuurinsa kiinnostavista piirteistä.
Sarjan ensimmäisessä jaksossa "Kolmas sukupuoli" pohditaan, minkälaista Suomessa on ollut elää homo- tai biseksuaalisen identiteetin kanssa eri vuosikymmeninä, miten identiteetti on muuttunut sekä miten asiasta on saanut tietoa lehdistä, kirjoista, televisiosta ja elokuvista. Toisessa jaksossa "Kaapista ulos" puhutaan arjen avoimuudesta sekä vähemmistöjen astumisesta julkisuuteen 1960-luvulta alkaen. Kolmannessa osassa "Sydänystävistä sateenkaariperheisiin" tarkastellaan homo- ja lesbokulttuurin kehittymistä sekä arjen historiaa ihmissuhteiden ja perhemallien näkökulmasta. Neljännessä osassa "Oikeutta! Ei enää rikollinen eikä sairas" luodaan katsaus suomalaisen vapautusliikkeen syntyyn ja oikeustaistelun historiaan.
Homo-Suomen historia on Tarinatalo Oy:n tuotantoa, ja sen on toimittanut ja ohjannut Heli Koskela.
Osakohtaiset esittelyt
1. osa: 9.6. Kolmas sukupuoli
Minkälaisen tiedon perusteella homo- tai biseksuaalinen identiteetti on muodostunut eri vuosikymmeninä ja minkälaista sen kanssa on ollut elää? Entä miten vähemmistöön kuuluvat ovat löytäneet kumppaninsa eri aikoina? Kirjailija Pentti Holappa yritti muuttua heteroksi tukholmalaisella hypnoosiparantajalla 1950-luvun alussa, mutta tapasikin sitten elämäntoverinsa Olli-Matin Kämpin baarissa. Teuvo Loman vastasi Jallun kontakti-ilmoitukseen 1970-luvulla ja Seta-aktivisti Tiia Aarnipuu tutustui puolisoonsa sähköpostin välityksellä 1990-luvun lopussa.
2. osa: 16.6. Kaapista ulos
Monsieur Mosse toi homoseksuaalisuutensa julki 1971 Hymyssä, mutta naisten julkisia puheenvuoroja saatiin odottaa 1980-90-lukujen taitteeseen. Silloin kirjailijat Tove Jansson ja Mirkka Rekola sekä ohjaaja Vivica Bandler toivat julkisuudessa esiin suhteensa naisiin. Kuinka kulttuurihistoriallisesti merkittävien suomalaisten homo- tai biseksuaalisuudesta on eri vuosikymmeninä puhuttu - tai vaiettu? Entä kuinka avoimesti on arjessa voinut elää? Sotilaspoliisi Petri Ålander tunnusti 90-luvulla esimiehelleen olevansa homoseksuaali, jotta ulkovallat eivät olisi saaneet mahdollisuutta kiristää häntä luovuttamaan valtiota koskevia salaisia tietoja. Mukana mm. meteorologi Juha Föhr ja toimittaja Mikko Silvennoinen.
3. osa: 23.6. Sydänystävistä sateenkaariperheisiin
Miesten homokulttuuri kehittyi herrainjuhlina ja ravintolaelämän piirissä, mutta naiset pääsivät ravintoloihin ilman miesseuraa vasta 1960-luvun lopussa. Lesbojen kapakkailloissa ryypättiin ja tapeltiin. Tunnelma oli vielä 1980-luvulle ahdistava, muistelee kirjailija Pirkko Saisio. Toisaalta naisparien tiedetään kasvattaneen lapsia jo 1800-luvulla. Mutta missä naiset tapasivat toisiaan ahdasmielisellä 1950-luvulla? Siitä kertoo kirjailija Mirkka Rekola. 1980-luvun lesbofeminismin myötä syntyi tarkka malli siitä, miltä lesbon piti näyttää. Miesten elämäntavan mullisti tuolloin aids. Viime vuosina ovat tulleet julkisuuteen sateenkaariperheet sekä queer-kulttuuri.
4. osa: 30.6 Oikeutta! Ei enää rikollinen eikä sairas
Vapautusliike Seta nousi julkisuuteen 1974, kun homoseksuaaliksi paljastunut kirkon nuorisotyöntekijä erotettiin virastaan Helsingissä. Tarja Halosesta tehtiin puheenjohtaja vuonna 1980. Aktivismin alkuaikoja muistelevat mm. Olli Stålström, Jorma Hentilä, Eva Isaksson ja Ulf Månsson. Rikollis- ja sairausleiman sekä syrjinnän poistaminen olivat suomalaisen homoliikkeen agendalla alusta saakka. Mutta kuinka homoseksuaaleista tuli Suomessa sairaita? Jäljet johtavat 1880-luvun Lapinlahden mielisairaalaan, jossa hoidettiin neiti Hilda Blomia "käänteistä sukupuolitunnetta" sairastavana. 1950-luvulla homoseksuaaleille suositeltiin jopa kastraatiota. 1990-luvun parisuhdelakilakikeskustelua muistelee mm. kansanedustaja Outi Ojala.