Capoeira
Muistatteko, että meillä on kilpailu? Kilpailuun voitte kirjoittaa esimerkiksi oman maanne urheilusta. Voitte lähettää oman tekstin ja, jos haluatte, myös oman valokuvan sähköpostiosoitteella selko.uutiset@yle.fi tai linkistä tekstin lopussa. Aikaa on sunnuntaihin 25.11. asti. Kolme lukijaa, jotka kirjoittavat parhaat tekstit, saa palkinnoksi T-paidan!
Minulla on läheinen suhde capoeiran kanssa. Lapsena minä näin, kun minun isäni harrasti capoeiraa ja opetti sitä köyhille lapsille Brasiliassa. Minä itse en koskaan harrastanut capoeiraa, muuta aina olen kiinnostunut oppimaan enemmän sen filosofiaa ja kulttuuria.
Capoeira
![]() |
| Isäni capoeiran ryhmä, jossa köyhät lapset oppivat ja harrastivat brasilialaista urheilua ilmaiseksi. Kuva: Monican albumi |
Capoeira on brasilialainen taistelu, joka syntyi Bahian osavaltiossa, kun neekerit vielä olivat orjia Brasiliassa. Tarina kertoo, että neekerit sanoivat pomoillensa, että capoeira oli tanssi tai leikki, koska he pelkäsivät, etteivät voi harjoitella. Ensimmäinen capoeira, jonka orjat aloittivat, on Capoeira Angola. Toinen capoeira on Regional, jonka Mestari Bimba keksi 1920-luvulla.
Capoeirassa kaksi ihmistä taistelevat ympyrässä, joka nimi on “roda”. Taistelun aikana toiset taistelijat laulavat perinteisiä capoeiran lauluja ja soittavat soitimia, esimerkiksi berimbauta, pandeiroa ja atabaqueta. Suurin ero Regionalin ja Angolan välillä on se, että Regionalissa on mukana akrobatiaa ja siinä urheilijat seisovat suuren osan aikaa, mutta Angolassa taistelun liikkeet tehdään lähellä maata.
Capoeira Suomessa
![]() |
| Capoeiran opettaja Ranisson Silva ja Mestari Bocão tulivat vierailemaan opettaja Anilson Oliveira luona (oikealla). Kuva: Monica Vasku / Yle |
Suomessa on jo monta paikkaa, jossa voimme harrastaa capoeiraa. Minä vierailin ryhmässä “Capoeira Boa Vontade” Vantaalla. He ovat olleet seitsemän vuotta Suomessa, ja heillä on ryhmiä myös Helsingissä ja Nummelassa. Vantaan opettaja on brasilialainen Anilson Oliveira, joka on harrastelut capoeiraa jo 16 vuotta. Capoeira Boa Vontade -ryhmässä opiskelijat oppivat enemmän Capoeira Regionalia, mutta myös vähän Angolasta.
Oliveiran mukaan capoeira on otettu hyvin vastaan Suomessa. Hänen mielestään suomalaiset ovat ahkeria ja kunnioittavat urheilun kulttuuria ja filosofiaa. Oliveira sanoi myös, että capoeira ei ole urheilua vain vartalolle, mutta parantaa myös mielen ja hengen: “Capoeira on hyvä kaiken ikäisille. Se parantaa koordinaatioa, fyysistä kestävyyttä, mutta myös auttaa elämässä. Me tulemme rauhalisiksi ja unohdamme ongelmat, kun olemme harjoittelemassa.”
Suomalaiset capoeiran harrastajat
![]() |
| Tarja Grönholmilla alkoi harrastaa capoeiraa, kun hän näki, miten hänen poikansa muuttui brasilialaisen urheilun jälkeen. Kuva: Monica Vasku / Yle |
Tarja Grönholmilla on neljä lasta, ja kolme vuotta sitten hän huomasi, että hänen poikansa Emil oli liian vilkas. Hän ajatteli, että olisi hyvä hänelle harjoitella jotain urheilua. Sitten Emil alkoi Oliveiran ryhmässä 5-vuotiaana, ja tällä hetkellä hän on rauhallinen poika, joka on harrastanut capoeiraa jo kolme vuotta. Tarja tykkäsi, mitä tapahtui hänen poikansa kanssa, ja nyt myös hän on Oliveiran oppilas. Tarja sanoi minulle, miksi hänelle on tärkeä, että lapset harrastavat liikuntaa:
![]() |
| Jimi Helander on harrastanut capoeiraa jo kuusi vuotta. Hänen mielestänsä capoeira on erittäin hyvä urheilulaji. Kuva: Monica Vasku / Yle |
Lisää tietoa
Jos sinä myös olet kinnostunut, voit mennä tutustumaan capoeiraan, milloin ja missä haluat. Helsingissä on monta capoeiran ryhmää, ja voit valita itse. Jos haluat harrastaa Capoeira Boa Vontaden ryhmässä, voit katsoa ryhmän internet-sivua:
Jos et haluaa harrastaa capoeiraa, se ei ole ongelma. Valitse sinun lempiliikuntasi ja mene harrastamaan! Se on hyvä vartalolle, mielelle ja myös sielulle. Tärkeintä on, että liikut! ;)
Kilpailu
Älkää unohtako! Minä haluaisin saada teidän tekstinne. Kilpailuun voitte kirjoittaa esimerkiksi oman maanne urheilusta tai kirjallisuudesta tai musiikista. Teillä on aikaa lähettää kirjoituksia sunnuntaihin 25.11. asti. Muistakaa laittaa mukaan sähköpostiosoitteenne ja postiosoitteenne. Julkaisemme kirjoitukset sunnuntaina 2.12. ja sitten teillä on viikko äänestää, mikä kirjoitus on paras. Äänestysaika loppuu sunnuntaina 9.12. Kolme parasta kirjoittajaa saa palkinnoksi T-paidan. Voitte lähettää oman tekstin ja, jos haluatte, myös oman valokuvan sähköpostiosoitteella selko.uutiset@yle.fi tai linkistä tekstin lopussa. Kirjoittakaa rohkeasti ja onnea kaikille!





Tulosta
Vieraina Eija Kyllönen-Saarnio ja Jaana Rytkönen Infopankista.
Algerialainen Bahria kertoo ajatuksia äidiksi tulemisesta.
Monica kiittää kaikkia blogin viimeisessä tekstissä.
Miksi? Siksi! -keskusteluja mielenkiintoisista aiheista.