Tarja Dejanova

On aina mielenkiintoista katsoa itselleen tuttua asiaa uudesta näkökulmasta. Sanassa selkouutiset minulle on tuttua sen alkuosa – selko. Uuden näkökulman tarjoaa jälkiosa – uutiset. Kun siihen lisätään sana ’toimitus’, tullaankin jo minulle kokonaan uuteen maailmaan. Siihen sain mahdollisuuden kurkistaa lokakuun alkuviikkoina, kun olin tutustumassa Ylen selkouutisten toimitukseen.

Miten selkouutisten aiheet valitaan? Miten tekstin muokkaus tapahtuu? Millaista palautetta kuulijat ja lukijat antavat? Kuinka paljon selkouutisia seurataan? Tällaisia kysymyksiä oli mielessäni, kun aloitin tutustumisjaksoni Ylessä. Niihin ja moniin muihin kysymyksiin sain vastauksen, kun seurasin taitavien ja mukavien toimittajien työtä.

Selkokieli on selkouutisten toimittajien ja suomen kielen opettajien työväline. Selkokielen lisäksi meillä on yhteistä myös se, että toimintamme kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat. Meidän molempien tavoitteena on helpottaa maahanmuuttajien kotoutumista ja suomalaisessa yhteiskunnassa pärjäämistä.

Koska opetan maahanmuuttajia, käytän työssäni jatkuvasti selkokieltä: puhun selkokieltä oppitunneilla, muokkaan erilaisia tekstejä selkokielelle, selitän vaikeita asioita selkokielen avulla. Siispä ajattelen, että osaan selkokieltä. Nyt sain mahdollisuuden kokeilla, miten uutisteksti muokataan selkokielelle, ja minulle oli yllätys, kun se ei ollutkaan ihan helppoa!

Mielestäni yksi vaikeus johtuu siitä, että en tunne kohderyhmää ja sen kielitaitoa. Radion kuuntelijat ja internet-sivujen lukijat ovat kaukana ja minulle tuntemattomia. Siksi jouduin muokkaamaan tekstiä yleisten periaatteiden perusteella ja valitsemaan sanoja ja ilmaisuja, joista voin vain olettaa, että ne ovat sopivia. Opetustyössä selkokielelle muuttaminen on helpompaa, kun kirjoitan ja puhun tutulle ryhmälle. Tiedän, mitä opiskelijat osaavat tai ainakin, mitä heidän pitäisi osata.

Toinen ero on se, että opetustilanteessa on mahdollista heti täsmentää ja korjata, jos jokin asia on ymmärretty heikosti tai väärin. Opiskelija voi aina kysyä opettajalta, mitä tämä tarkoittaa. Tällaista mahdollisuutta ei uutisissa ole. Siksi toimitustyössä pitää miettiä erityisen tarkkaan, miten ilmaista uutisen sisältö niin, että se tulee selväksi eikä ole väärin tulkitsemisen vaaraa. Julkisuus tuo myös erilaisen vastuun siitä, että tieto välittyy varmasti oikein. Toimittaja vastaa myös siitä, mitkä aiheet päivän runsaasta uutistarjonnasta otetaan esille selkouutisissa. Valinta ei ole läheskään aina helppo.

Vierailuni aikana sain tilaisuuden keskustella suomen kielen käytöstä ja pohtia sen opiskelua ja opettamista. Mietin esimerkiksi sitä, miten me opettajat voisimme auttaa maahanmuuttajaopiskelijoita ymmärtämään uutisia paremmin? Millaista sanastoa ja millaisia rakenteita pitäisi opetuksessa olla enemmän, jotta suomea opiskeleva maahanmuuttaja ymmärtäisi ensin selkouutisia ja myöhemmin yleiskielisiä uutislähetyksiä?

Mielestäni meidän ei tarvitse opettaa niinkään yksittäisiä sanoja tai käsitteitä, jotka vaihtuvien uutisten mukana tulevat ja menevät, vaan ennemminkin pitäisi löytää uutiskielessä jatkuvasti toistuvia keskeisiä sanoja, lauseenrakennusvälineitä ja sidoskeinoja. Tarkoitan tässä esim. sellaisia verbejä kuin johtua, aiheuttaa, vaikuttaa, mainita, kiistää, epäillä ja substantiiveja kuten yhteiskunta, järjestelmä, vastuu. Lisäksi uutiskielen ymmärtämiseksi on tarpeen osata seuraavanlaisia rakenteita ja sanoja: jonkun mukaan, jonkin johdosta, jonkin perusteella, erityinen, jopa, jotta. Listaa voisi jatkaa pitkään. Uskon, että uutistekstejä analysoimalla voisi melko helposti löytää keskeisimmät asia- ja uutiskielen sanat ja rakenteet, joiden oppimiseen suomen kielen opetuksessa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja ehkäpä entistä aikaisemmin. Voihan olla, että joku on jo koonnut tällaisen sanasto- ja rakenneaineiston, mutta minä en ole sellaista nähnyt.

Opetuksessa pyrimme aina antamaan opiskelijalle oppimisen haasteita: uusia sanoja, uusia rakenteita, uusia aiheita. Ei liian paljon, ei liian vähän, mutta sen verran, että kielitaito lisääntyy. Uutisissa haastetta on ihan tarpeeksi sanasto- ja sisältötasolla, joten rakenteet täytyy pitää mahdollisimman helppoina. Sama koskee puhenopeutta. Se ei saa vaikeuttaa ymmärtämistä, vaan päinvastoin: joskus jopa liian hitaalta vaikuttava lukunopeus antaa kuulijalle aikaa ajatella ja ymmärtää.

Opetuksen tavoitteena on parantaa sekä passiivista että aktiivista kielitaitoa. Opiskelija oppii ymmärtämään ja tuottamaan suomen kieltä. Selkouutisten tavoite liittyy oikeastaan vain passiiviseen kielitaitoon, sillä riittää, että lukija tai kuulija ymmärtää asian, hänen ei tarvitse itse osata käyttää uutisissa esiintyviä sanoja tai rakenteita.

Alussa mainitsin joitakin kysymyksiä, joihin sain vastauksen. Mutta samaan aikaan syntyi uusia kysymyksiä, joihin mietin vastausta nyt, kun tutustumisjakso on päättynyt. Miten voisin opettajana kannustaa opiskelijoitani niin, että he olisivat aktiivisempia ja seuraisivat enemmän yhteiskunnan tapahtumia? Mitä muuta kuin parempaa kielitaitoa tarvitaan, jotta voi ymmärtää uutisia ja muuta asiapuhetta ja –kirjoitusta? Miten tällaisia taitoja voi kehittää?

Ylen uutiset selkokielellä on erinomainen palvelu maahanmuuttajille. Ammattitaidolla ja sydämellä tehdyt radiolähetykset ja internet-sivut tarjoavat sillan, jota pitkin Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset voivat päästä eteenpäin. Se auttaa heitä sopeutumaan elämään uudessa kotimaassa. Suomen kielen opetuksessa voimme käyttää valmista, joka päivä uudistuvaa, monipuolista ja aina ajankohtaista materiaalia. Näin opiskelijamme saavat enemmän tietoa heitä ympäröivästä maailmasta ja lisää kielitaitoa. Ainakin minä aion tästä lähtien käyttää opetuksessa selkouutisia useammin!