SAK:n maahanmuuttajafoorumi
Kuusi vuotta sitten oli ensimmäinen kokous, jonka nykyään ihmiset tuntevat Maahanmuuttajafoorumina. Eli tänä vuonna oli 6. kerta, että Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) järjesti tämän tapahtuman, joka minun mielestä antaa paljon tärkeitä tietoja maahanmuuttajille, jotka ovat työelämässä tai haluavat saada työpaikan. Siellä oli paikalla SAK:n asiantuntijoiden lisäksi esimerkiksi edustajia Opetushallituksesta, Aikuiskoulu Amiedusta ja Itellasta.
![]() |
| Tänä vuonna oli kuudes SAK:n maahanmuuttajafoorumi Hakaniemessä, Helsingissä. Kuva: Monica Vasku / Yle |
Helena Hämäläinen on SAK:n maahanmuuttoasiantuntija, ja hän sanoi, että ”foorumin tarkoituksena on antaa SAK:n jäsenliittojen maahanmuuttajajäsenille mahdollisuus tavata toisiaan, verkostoitua keskenään, puhua yhteisistä asioista ja kuten tällä kertaa, saada tietoa tärkeistä asioista, joista heille on hyötyä”. Tänä vuonna foorumin teema oli ” Maahanmuuttajien koulutusmahdollisuudet ja työura”, ja minä kävin siellä kuuntelemassa, mikä on maahanmuuttajien nykyinen tilanne Suomen työelämässä.
Maahanmuuttajien työn asema
![]() |
| Matti Tukiaisen mielestä on erittäin tärkeä, että maahanmuuttajat ovat mukana ammattiliitossa. Kuva: SAK |
Valitettavasti, mutta totta kai on poikkeuksia, maahanmuuttajat saavat edelleen pienempää palkkaa kuin suomalaiset, vaikka he tekevät samaa työtä. Näin kertoi SAK:n johtaja Matti Tukiainen. Toinen ongelma on se, että nykyään 7,5 prosenttia suomalaisista on työttömiä, mutta melkein 40 prosenttia ulkomaalaista on työttömiä. Eli maahanmuuttajille on vaikeampi saada työpaikka.
Matti Tukiaisen mielestä tärkeää on se, että ihmiset, jotka tulevat Suomeen ja haluavat saada hyviä työpaikkoja, oppivat suomea. Hän sanoi, että yleensä suomalaiset puhuvat huonosti toisia kieliä ja että integroituminen työpaikalla on hyvin hankalaa, jos me emme puhu suomen kieltä. Toinen asia on se, että on helpompi saada työtä, kun osaamme puhua asuinmaan kieltä.
Minä myös kysyin häneltä, miten maahanmuuttajat voivat saada oikeudenmukaista palkkaa ja välttää kaikenlaista syrjintää työpaikalla. Tämän tärkeän vastauksen sinä voit kuunnella tästä:
Tie töihin
Kysymykset ovat: mitä tehdä suomen opiskelun jälkeen? Jos minulla ei ole ammattia, mihin minä menen? Jos minulla on ammattitutkinto minun kotimaasta, miten voi työskennellä Suomessa? Kyllä, minäkin tiedän, että nämä ja toiset kysymykset tulevat meidän päälle koko ajan. Mutta nyt yritän auttaa.
![]() |
| Opetusneuvos Sanna Penttinen uskoo, että maahanmuuttajien kannattaa tehdä opinnot loppuun. Kuva: Monica Vasku / Yle |
Mahdollisuuksia
Nyt minä näytän teille joitakin mahdollisuuksia oppia uusi ammatti ja sen, miten vanha ammattitodistus voidaan hyväksyä Suomessa:
MAVA (Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus)
- MAVA on kurssi, jossa maahanmuuttajat voivat parantaa suomen kielitaitoaan, mutta lisäksi he voivat opiskella tärkeitä asioita kuten matematiikkaa ja yhteiskunnallisia aineita, jotka voivat auttaa, kun menee esimerkiksi ammattikouluun MAVA:n jälkeen.
Oppisopimuskoulutus
- Oppisopimuskoulutuksessa sinä voit oppia uuden ammatin työpaikalla. Eli sinä voit valita jonkun ammatin, joka kiinnostaa sinua, ja sitten etsiä työpaikkaa, jossa tarvitaan tämän alan työntekijä. Näin sinun täytyy kysyä esimerkiksi johtajalta, jos sopii hänelle ottaa sinut oppimaan tätä työtä yrityksessä. Se on vähän sama kuin harjoittelu, mutta sinä opit suoraan työpaikalla, eli et koulussa.
Näyttötutkinnot
- Sinä voit tehdä näyttötutkinnon, kun sinä osaat jonkun ammatin, mutta sinulla ei ole todistusta. Esimerkiksi jos sinun kotimaassa sinä olet ollut automekaanikko kymmenen vuotta, mutta et ole koskaan opiskellut, sinä voit näyttää, että sinä osaat tehdä tätä työtä ja sitten sinä saat todistuksen. Sinun on mahdollista tehdä myös näyttötutkinnon valmistava koulutus.
Tutkintojen tunnustaminen ja kansainvälinen vertailu
- Jos sinä olet opiskellut ammatin sinun kotimaassa ja et halua vaihtaa työtäsi, voit pyytää, että todistuksesi hyväksytään Suomessa. Minä esimerkiksi valmistuin toimittajaksi Brasiliassa ja minun todistus hyväksyttiin Suomessa. Näin minä voin olla toimittaja täällä, ja minun ei tarvitse mennä takaisin yliopistoon.
Sinä voit myös yrittää opiskella yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa, jos ajattelet, että sinun suomen kielitasosi on jo tarpeeksi hyvä. Sinun täytyy vain päästä valintakokeeseen.
Voittaja Suomessa
![]() |
| Wilberforce Essandor aloitti Itellassa lajittelutehtävissä ja on nyt ulkoistamisen asiantuntija. Kuva: Monica Vasku / Yle |
Muistatko, että tekstin alussa minä puhuin maahanmuuttajien ongelmista työelämässä, mutta että varmasti on paljon poikkeuksia? Nyt minä näytän teille hyvän esimerkin. Hänen nimensä on Wilberforce Essandor, ja hän tuli Suomeen Ghanasta vuonna 1989.
Wilberforce osallistui SAK:n maahanmuuttajafoorumiin ja kertoi kaikille omansa tarinansa. Kun hän tuli Suomeen, hän oli opiskelemassa ja löysi siivousalan työpaikan. Sitten hän aloitti Itellassa lajittelutehtävissä, mutta myöhemmin Itellan lajittelukeskuksen työnjohto kiinnitti huomiota tehokkaaseen ja luotettavaan työntekijään. Näin Wilberforce sai esimiehen tehtäviä, ja nyt hän on asiantuntija samassa firmassa eli Itellassa ja on auttanut työssään muita maahanmuuttajia.
Wilberforce halusi lähettää viestin niille, jotka haluavat voittaa Suomessa samat ongelmat, jotka hän on voittanut:
SAK:n maahanmuuttajafoorumi 2013
Ensi vuonna foorumi on 19.–20.10.2013 Kuopiossa. SAK:n jäsenliitot kutsuvat maahanmuuttajajäseniään osallistumaan foorumiin, mutta jos olet innostunut, kannattaa seurata oman ammattiliiton lehteä, nettisivua tai kysyä liitosta asiasta ensi keväänä. Voit etsiä lisää tietoja SAK:n verkkosivulta:





Tulosta
Vieraina Eija Kyllönen-Saarnio ja Jaana Rytkönen Infopankista.
Algerialainen Bahria kertoo ajatuksia äidiksi tulemisesta.
Monica kiittää kaikkia blogin viimeisessä tekstissä.
Miksi? Siksi! -keskusteluja mielenkiintoisista aiheista.