Maurizio Sajeva: Tulevaisuuden laboratorio

Ajatellen nykyinen tilanne, missä niin helposti ihmiset liikkuvat maailmassa ja missä olemme niin paljon läheisimpiä toisiamme verrattuna mennesyyttä, oletteko koskaan ajatelleet, mitä meistä tulee 50 vuoden kuluttua?
Nykyään Euroopassa ja jopa koko maailmassa yhteisöt ovat panostaneet ihmisten ja tuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen.Tunnetaan (ei aina) toisten maiden tuotteet, mutta ei tunneta, toisaalta, toisten yteisöjen kulttuurimallit, teknologiat, toiminta- ja elämän tavat.

Matkapuhelimet ovat todell hyvä esimerkki siitä. Ne ovat hyvin tunnettuja tuotteita globaalisessa markkoinoissa. Silti, ei ollut niin harvinaista, ainakin muutamia vuosia sitten kun itse kokesin, että italialaiset ajattelisivat että Nokia olisi japanilainen korporaatio. Melkein kukaan tiesi että Nokia on ensijäisesti pikku kaupunki Tampereen lähellä, ja että, alkuperäinen teollisuus tuotti kumisaappaat.

Minkälainen tieto enemmin kuljee ympärimaailmaan? On aika uskomaton ajatella, että osasimme keksiä todella tehokkaat tiedonsiirrön teknologiat, mutta vielä emme osaa siirtää sitä tietoa tarpeeksi laadullisesta näkökulmasta ja emme tiedä paljon mitään toisistaamme. Johtuuko se Babelin tornin kielten sekoitukseen? Tai ehkä ettei tosissaan haluta?

2012 Annikin Runofestivaalissa Tampereella kirjallisuuden eturiviin kuuluva runoilija Nikki Finney, arvostetun National Book Award -palkinnon voittaja, on ollut vieraana USA:sta ja on esintynyt ensimmäisellä kerralla Euroopassa. Hänen pidetään nykypäivänä yhtenä USA:n kirjallisuuden rohkeimmista äänistä. Samalla tavalla, Paul Polansky, yhdysvaltalainen runoilija ja kirjailija on kertonut romanien historiasta ja heidän kärsimyksestä.

Vaikka niin paljon kulttuuria on voitu olla jakaa, tapahtuma on voitu olla toteutettu vain vapaaehtoistyön avulla, niin kuin on tapahtunut meidän YLE selkouutisten nettisivuilla. Eli sosio-talouden systeemit eivät oikeasti valitettavasti ole niin hyödöllisiä tälläisen tiedon jakaamiseksi.

Tässä mielessä, tulevaisuuden laboratorio olisi takoitettu luoda ideoita, vaihtaa kokemuksia ja kuvitella integraatiota, meidän oman maan ja Suomen maan välillä.

Kysymys lukijoille olisi: Mitä voisimme antaa Suomelle ja mitä voisimme oppia Suomesta? Miten meidän tapaaminen suomalaisten kanssa voisi luoda kehitystä ja hyvinvointia Suomessa ja/tai meidän omissa maissa? Miten meidän maat voisivat olla muuttuneet 50 vuoden kuluttua?

Maurizio Sajeva

• Lue Maurizion oma kirjoitus Seisoa päällään
• Lue lisää vapaasta foorumista ja osallistu keskusteluun