Vuosikatsaus 2011

Vuonna 2011 Suomi sai uuden hallituksen. Uusi hallitus oli valmis kesäkuussa. Puolueet neuvottelivat uudesta hallituksesta kauan, eduskuntavaalit olivat jo huhtikuussa.

Uuden hallituksen pääministeri on Jyrki Katainen. Katainen on kokoomuksen puheenjohtaja, ja kokoomus on eduskunnan suurin puolue. Eduskunnassa on kahdeksan (8) puoluetta, ja niistä kuusi (6) on mukana Kataisen hallituksessa.

On harvinaista, että hallituksessa on mukana niin monta puoluetta kuin nyt. Kokoomuksen lisäksi hallituksessa ovat SDP eli sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit.

Hallituksen ulkopuolelle jäi vain kaksi (2) puoluetta, keskusta ja perussuomalaiset.

Perussuomalaiset sai huhtikuun eduskuntavaaleissa suuren voiton. Puolueella on uudessa eduskunnassa 39 kansanedustajaa. Vanhassa eduskunnassa perussuomalaisten kansanedustajia oli vain viisi (5). Suomen eduskunnassa eli parlamentissa on yhteensä 200 kansanedustajaa.

Perussuomalaisten kannatus on nyt samalla tasolla kuin kokoomuksen ja SDP:n kannatus. Vaalien häviäjä oli keskusta. Keskusta oli ennen suurin puolue, mutta nyt se on vasta neljänneksi (4.) suurin puolue.

Vaikka perussuomalaiset sai vaaleissa suuren voiton, se ei lähtenyt mukaan Kataisen hallitukseen. Puolue ei lähtenyt mukaan hallitukseen, koska se on muiden puolueiden kanssa eri mieltä esimerkiksi Euroopan talouskriisin hoitamisesta.

Vuonna 2011 Euroopan talouskriisi on ollut paha. Kriisin syy on se, että monilla mailla on liikaa velkaa. Ne eivät selviä veloistaan ilman apua.

Velkaiset euromaat ovat saaneet apua muilta euromailta. Euromaita ovat maat, joiden raha on euro. Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat jo saaneet laina-apua kymmeniä miljardeja euroja.

Muiden euromaiden on täytynyt järjestää esimerkiksi Kreikalle uutta lainaa, koska muuten Kreikalta loppuvat rahat. Euroopan johtajat pelkäävät, että ongelmat leviävät myös muihin maihin, jos velkaisten maiden kriisi pahenee.

Myös Suomi on euromaa, ja se on ollut mukana auttamassa kriisimaita. Suomen puolueilla on ollut asiasta kova riita. Esimerkiksi perussuomalaiset vastustaa sitä, että Suomi on mukana auttamassa velkaisia euromaita.

Japanissa oli maaliskuussa 2011 voimakas maanjäristys. Pian maanjäristyksen jälkeen tsunami iski Japaniin. Aallot olivat jopa kymmenen (10) metriä korkeita. Maanjäristyksen ja tsunamin takia tuhansia ihmisiä kuoli. Myös kokonaisia kyliä ja asuinalueita tuhoutui.

Myös Fukushiman ydinvoimala joutui pahoihin vaikeuksiin. Voimalassa tapahtui räjähdyksiä, koska sen jäähdytysjärjestelmä meni rikki. Räjähdysten takia voimalan ympäristössä oli säteilyä, ja monien ihmisten täytyi lähteä pois kodeistaan.

Maailmalla on ihmetelty sitä, että ydinvoimalaonnettomuus tapahtui Japanissa, joka on teknisesti kehittynyt maa. Japanin onnettomuuden jälkeen monissa maissa on mietitty, kuinka turvallista ydinvoima on. Esimerkiksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta.

Euroopan unioni vaati Euroopan ydinvoimaloilta stressitestit Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Stressitesteillä on tutkittu, mitä ydinvoimalat ovat tehneet, että ne kestävät esimerkiksi tsunamin ja maanjäristyksen. Selvitys kertoo, että Suomen ydinvoimalat ovat turvallisia.

Ydinvoiman turvallisuus on kiinnostanut suomalaisia myös siksi, että Suomeen rakennetaan uutta ydinvoimaa. Teollisuuden Voima eli TVO rakentaa nyt uutta ydinvoimalaa Olkiluotoon, Länsi-Suomeen.

Lisäksi eduskunta on antanut luvan kahdelle uudelle ydinvoimalalle. TVO saa rakentaa vielä yhden ydinvoimalan Olkiluotoon, ja Fennovoima saa rakentaa ydinvoimalan Pyhäjoelle, Pohjois-Suomeen. Uudet ydinvoimalat ovat käytössä ehkä noin kymmenen (10) vuoden kuluttua.

Vuosi 2011 on ollut arabimaailmassa rauhaton. Arabimaissa on rauhatonta, koska ihmiset ovat vaatineet työtä, halvempaa ruokaa ja presidenttien eroa. Ihmiset ovat vaatineet demokratiaa, koska he haluavat päättää asioistaan itse.

Mielenosoitukset alkoivat Tunisiasta. Tunisian presidentin Ben Alin täytyi lähteä pois maasta tammikuussa. Mielenosoitukset levisivät Tunisiasta myös muihin Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maihin.

Myös Egyptissä valta vaihtui nopeasti, kun presidentti Hosni Mubarak luopui vallasta suurten mielenosoitusten takia. Sen jälkeen Hosni Mubarakia on syytetty oikeudessa siitä, että hän antoi poliisille luvan ampua mielenosoittajia.

Libyassa valta ei vaihtunut nopeasti, vaan maa joutui sisällissotaan. Taistelut alkoivat helmikuussa. Libyan johtaja Muammar Gaddafi menetti valtansa elokuussa, ja hän kuoli ampumisen jälkeen lokakuussa.

Muammar Gaddafi oli Libyan johtaja yli 40 vuotta. Gaddafi ei antanut vastustajiensa toimia vapaasti. Libyassa ei järjestetty vaaleja, ja maassa ei ollut poliittisia puolueita. Maailmalla Muammar Gaddafi tunnettiin myös siitä, että hän antoi rahaa terroristien toimintaan.

Nyt tilanne on vaikea Syyriassa. Syyrian mielenosoituksissa on kuollut paljon ihmisiä. Mielenosoittajat vaativat, että Syyrian presidentti Bashar al-Assad eroaa. Al-Assad on ehkä Libyan Muammar Gaddafin jälkeen seuraava johtaja, jonka valta loppuu.

Vuoden 2011 suomalainen menestystarina on Angry Birds. Angry Birds -peli on saanut suuren suosion maailmalla. Peli on ollut myyntilistojen kärjessä monessa maassa, ja nyt se valloittaa myös Kiinan suuria markkinoita.

Angry Birds eli vihaiset linnut -peliä pelataan yleensä kännykällä. Pelissä pahat possut ryöstävät linnuilta munia. Linnut ovat vihaisia ja aloittavat taistelun.

Angry Birds -pelin kehittäjä on suomalainen Peter Vesterbacka. Hän on tunnettu maailmalla. Vesterbacka on päässyt esimerkiksi yhdysvaltalaisen Time-lehden listalle, jossa on sata (100) tärkeää ihmistä eri puolilta maailmaa. Vesterbackan lisäksi listalla ovat esimerkiksi Facebookin kehittäjä Mark Zuckerberg ja Yhdysvaltain presidentti Barack Obama.

Peter Vesterbacka johtaa suomalaista Rovio-yritystä, joka kasvaa nopeasti Angry Birds -pelin ansiosta. Pelien lisäksi myydään esimerkiksi Angry Birds -pehmoleluja, -vaatteita, -kenkiä, -sarjakuvia ja -keittokirjoja. Vihaisista linnuista tehdään myös elokuva.

• Vastaa Uutistaustan kysymyksiin