Uutistausta: Vuoden ulkosuomalainen

Vuoden ulkosuomalainen 2011 on Euroopan unionin talouskomissaari Olli Rehn. Vuoden ulkosuomalainen valitaan joka vuosi.

Vuoden ulkosuomalaisen valitsee ulkosuomalaisten järjestö Suomi-Seura. Vuoden ulkosuomalainen on valittu vuodesta 1993 lähtien.

Vuoden ulkosuomalainen on suomalainen, joka asuu ulkomailla ja on menestynyt hyvin omassa työssään. Vuoden ulkosuomalainen on hyvä malli siitä, miten suomalaista kulttuuriperintöä tuodaan esille ulkomailla. Vuoden ulkosuomalainen on esimerkiksi edistänyt Suomen ja uuden kotimaansa kulttuurinvaihtoa, kauppaa tai muuta yhteistyötä. Vuoden ulkosuomalainen on hyvä esimerkki suomalaisesta, joka on menestynyt ulkomailla.

Suomi-Seura valitsi Olli Rehnin vuoden ulkosuomalaiseksi 2011, koska hän on menestynyt työssään Euroopan unionissa. Nyt Rehn on unionin talouskomissaari. EU:n talouskomissaarin tehtävä on nyt tärkeä Euroopan talousongelmien takia. Olli Rehn on tehnyt työtä aiemmin myös komissaarina, joka vastaa EU:n laajentumisasioista.

Talouskomissaari Olli Rehnin työtä arvostetaan Euroopan unionissa. Hän saa ehkä myös jatkossa tärkeän EU:n tehtävän. EurActiv-verkkolehti arvioi, että Rehnistä tulee euroryhmän johtaja. Euroryhmää johtaa nyt luxemburgilainen Jean-Claude Juncker, jonka kausi päättyy vuonna 2012. Uudesta johtajasta keskustellaan seuraavassa EU:n huippukokouksessa lokakuun loppupuolella.

Olli Rehn on syntynyt Mikkelissä vuonna 1962. Koulutukseltaan hän on filosofian tohtori. Rehn on tehnyt työtä kansanedustajana ja Euroopan parlamentin jäsenenä. Hän on ollut myös professorina Helsingin yliopistossa.

Vuoden ulkosuomalaiseksi on aiemmin valittu esimerkiksi oopperalaulaja Karita Mattila, jalkapalloilija Jari Litmanen, Euroopan oikeusasiamies Jakob Söderman ja jääkiekkoilija Saku Koivu.

Maailmalla asuu noin 600 000 ulkosuomalaista. Tässä ulkosuomalaisten määrässä ovat mukana suomalaiset, jotka ovat muuttaneet ulkomaille ja heidän lapsensa. Ulkosuomalaisia on ulkomailla noin 1,3 miljoonaa, kun kaikki suomalaistaustaiset lasketaan mukaan.

Ulkosuomalaiset haluavat pitää yhteyttä Suomeen. Sen vuoksi he perustivat ulkosuomalaisparlamentin eli USP:n. Ulkosuomalaisparlamentti perustettiin vuonna 1997. USP:ssa ulkosuomalaiset päättävät yhdessä heille tärkeistä asioista. Ulkosuomalaisparlamentti kertoo ulkosuomalaisten yhteiset päätökset esimerkiksi Suomen valtiolle ja viranomaisille. USP haluaa näin vaikuttaa Suomen viranomaisiin.

Ulkosuomalaisparlamentti on sitä mieltä, että ulkosuomalaiset ovat tärkeitä Suomelle. He tekevät Suomea ja suomalaisuutta tunnetuksi ulkomailla. Ulkosuomalaiset tuovat Suomeen niitä tietoja ja taitoja, joita he ovat oppineet ulkomailla. Sen vuoksi on tärkeää, että ulkosuomalaisten yhteydet Suomeen säilyvät.

Ulkosuomalaisparlamentin tärkeä saavutus on esimerkiksi kaksoiskansalaisuus. Suomi hyväksyi kaksoiskansalaisuuden vuonna 2003. Kaksoiskansalaisuus tarkoittaa sitä, että ihmisellä on kahden tai useamman maan kansalaisuus. Esimerkiksi suomalainen voi nyt pitää Suomen kansalaisuuden, vaikka hän saa toisen maan kansalaisuuden.

Ulkosuomalaisparlamentin toimintaan osallistuu ulkosuomalaisia järjestöjä kaikkialta maailmasta. Ulkosuomalaisparlamentin asioita Helsingissä hoitaa Suomi-Seura.

• Vastaa Uutistaustan kysymyksiin