Kyyttö on suomalainen lehmärotu

Itäsuomenkarja on suomalainen lehmärotu. Itäsuomenkarjaa kutsutaan usein nimellä kyyttö. Kyyttö on Suomen vanhin lehmärotu.

Itäsuomenkarjan eläimet eli kyytöt ovat pienikokoisia ja siroja. Ne ovat nupoja, eli niillä ei ole sarvia. Kyytöillä on punaruskea karva. Kyytön turkki voi olla myös vaaleanruskea tai tummanruskea. Kyytön selässä on suuri valkoinen raita. Kyytön nimi on syntynyt tämän raidan takia. Raita yhdistää nimen kyykäärmeeseen.

Kyyttö on sopeutunut elämään Suomessa. Se tulee hyvin toimeen metsälaitumella. Rotu on terve, ja eläimet ovat sitkeitä. Kyytöt eivät tarvitse niin paljon hoitoa kuin muut lehmärodut. Kyytöt ovat älykkäitä ja ystävällisiä ihmiselle. Siksi niitä on helppo hoitaa.

Kyyttöjä kasvatetaan maidon takia. Kyyttöjä käytetään myös hoitamaan maisemaa. Kyytöt syövät kasveja, ja siksi metsäaukiot eivät kasva umpeen. Suomalaiset lehmät ovat tärkeitä maisemanhoitajia. Monet suomalaiset perinnemaisemat ovat hävinneet, koska lehmät eivät enää syö metsissä. Ulkomaalaiset lehmärodut eivät selviä metsissä yhtä hyvin kuin suomalaiset rodut.

Suomessa on kolme suomalaista lehmärotua. Itäsuomenkarjan eli kyytön lisäksi suomalaisia rotuja ovat länsisuomenkarja ja pohjoissuomenkarja. Länsisuomenkarjaa on Suomessa noin 3000 lehmää. Itäsuomenkarja ja pohjoissuomenkarja ovat uhanalaisia. Niitä on alle tuhat (1000). Itäsuomenkarjasta tuli oma rotu 1890-luvulla.

Toinen maailmansota vähensi kyyttöjen määrää Suomessa. Sodassa Suomi menetti alueita, ja ihmiset joutuivat muuttamaan eri puolille Suomea. Lehmiä kuoli muuttomatkoilla paljon.

Myös 1960-luvulla kyyttöjen määrä väheni, kun Suomessa alettiin käyttää maidontuotannossa ulkomaalaisia lehmärotuja. Ulkomaalaiset lehmärodut tuottavat enemmän maitoa kuin suomalaiset lehmärodut. Kyytöt eivät tuota maitoa paljon.

1980-luvulla itäsuomenkarjaa eli kyyttöjä oli Suomessa enää alle 60. Nyt määrä on yli kymmenkertainen. Kyyttöjen puolesta on tehty paljon työtä. Kyyttöjä on kasvatettu esimerkiksi vankilan maatilalla ja oppilaitosten tiloilla.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus suojelee itäsuomenkarjaa säilytysohjelman avulla. Karjaa säilytetään maatiloilla Kainuun ammattiopistossa ja Tampereella Ahlmanin ammattiopistossa. Lisäksi kyytön spermaa on otettu talteen.

Kuuluisa taiteilija Miina Äkkijyrkkä on puhunut paljon kyyttöjen puolesta. Miina Äkkijyrkkä on kasvattanut kyyttöjä, ja hän on tehnyt paljon taidetta, jonka aiheena on kyyttö. Miina Äkkijyrkkä on myös suunnitellut kyyttöaiheisia tekstiilejä Marimekolle.

Kyytön maidossa on paljon rasvaa ja proteiineja. Maidosta voi tehdä hyvää juustoa. Kyytönmaito ja kyytönliha ovat nykyään suosittuja. Monet hienot ravintolat tarjoavat ruokalajeja, jotka on tehty kyytönmaidosta tai kyytönlihasta.

Kyyttö on osa suomalaista perinnettä, ja siksi se on tärkeä suomalainen lehmärotu.

• Katso kyyttöjen juhlanäyttely vuodelta 1938 Elävästä arkistosta