Tulilahti

Julkaistu 14.1.2011
Kaksi nuorta naista katoaa pyöräretkellä vuonna 1959. Etsintöjen jälkeen naisten ruumiit löytyvät Tulilahden leirialueen läheltä, Itä-Suomesta. Poliisi ottaa kiinni miehen, joka ehkä on Tulilahden murhaaja. Mies tappaa itsensä ennen oikeuden päätöstä. Tulilahden kaksoissurmasta on puhuttu Suomessa yli 50 vuotta.

Sanomalehden sivu, jossa Eine Nyyssösen ja Riitta Pakkasen kuvat.
Onnettomuus vai rikos, kysyi sanomalehti Maakansa 8.8.1959.
Kuva: Kansalliskirjasto

Tulilahden kaksoissurma on kuuluisa henkirikos, joka tapahtui Itä-Suomessa vuonna 1959. Nuoret naiset Eine Nyyssönen ja Riitta Pakkanen olivat pyöräretkellä, ja he katosivat. Viikkoja myöhemmin etsijät löysivät tyttöjen ruumiit Tulilahden leirialueen läheltä, Heinävedeltä. Poliisi otti kiinni Runar Holmströmin, joka joutui oikeuteen tyttöjen kuoleman takia. Oikeus ei koskaan antanut Holmströmille tuomiota, koska hän tappoi itsensä ennen oikeuden päätöstä.

21-vuotias Eine Maria Nyyssönen opiskeli sairaanhoitajaksi. Hänen ystävänsä, 23-vuotias Riitta Annikki Pakkanen, oli töissä toimistossa. Tytöt asuivat Jyväskylässä, Keski-Suomessa. He lähtivät polkupyörämatkalle Itä-Suomeen heinäkuun puolivälissä ja nukkuivat yönsä teltassa.

Eine ja Riitta olivat huolellisia tyttöjä. He lähettivät kotiin postikortteja paikoista, joissa olivat yötä. Viimeinen postikortti tuli Kolilta, Joensuun läheltä. Kortissa oli päivämäärä 25. heinäkuuta 1959.

”Hei! Olemme valloittaneet Kolin ja kohta aiomme valloittaa Jyväskylän. Ihana matka, mutta täytyy sanoa, että hieman on ikävä äidin tekemää muonaa ja isän lämmittämää saunaa ja omaa sänkyä. Saavumme ensi viikon keskivaiheella tai lopulla. Monin terveisin Eine ja Riitta.” 

Elokuun alku tuli, mutta tytöt eivät palanneet kotiin. Riitan piti mennä töihin elokuun 3. päivä, ja vanhemmat huolestuivat. Poliisi sai selville, että pyöräilijöiden matka päättyi Tulilahden leirialueelle, joka oli Joensuun ja Jyväskylän välissä. Suuri etsintä alkoi.



Näytä suurempi kartta 

Etsinnöissä oli mukana satoja ihmisiä. Poliisit, sotilaat ja Heinäveden asukkaat etsivät Eineä ja Riittaa. Elokuun 21. päivä sotilas näki metsässä pienen puun, joka oli maassa pystyssä erikoisella tavalla. Mies nosti puun maasta, ja tyttöjen ruumiit löytyivät. Ruumiit oli haudattu suolle, Tulilahden leirialueen lähelle.

Poliisi sai selville, että tytöt tulivat Tulilahdelle 27. päivä heinäkuuta. He laittoivat teltan pystyyn ja keskustelivat kahden pojan kanssa, jotka asuivat Heinävedellä. Pojat lähtivät pois tyttöjen luota noin kello 22. Sen jälkeen joku tai jotkut tappoivat Einen ja Riitan. Tappaja käytti puukkoa, ja hän piilotti tyttöjen tavarat moneen eri paikkaan.

Sanomalehden sivu.
Sanomalehti Kansan Uutiset kertoi verityöstä 22.8.1959.
Kuva: Kansalliskirjasto

Lehdet kirjoittivat paljon Tulilahden tapahtumista, kun tyttöjen ruumiit löytyivät. Tapahtumapaikalle tuli paljon ihmisiä eri puolilta Suomea. Jotkut puhuivat tuntemattomasta miehestä, joka seurasi tyttöjä. Ihmiset kertoivat miehestä, joka ajoi sinisellä mopolla.

Ministeri Eino Palovesi.
Kuva: Eduskunta

Marraskuun alussa tapahtui pidätys pienessä Munsalan kylässä, Pohjanmaalla. Poliisit menivät Runar Holmströmin luokse ja ottivat hänet kiinni. Holmström taisteli vastaan ja puri poliisia käteen. Miehen laukussa oli pistooli, puukko, kahdet naisten alushousut ja osa lehdestä, jonka nimi oli Sairaanhoitaja. Poliisit olivat varmoja, että he saivat kiinni oikean miehen.

35-vuotiaaalla Erik Runar Holmströmillä oli huono menneisyys. Holmström teki rikoksia, ja hän esimerkiksi yritti raiskausta. Holmström oli vaikea mies poliisille. Yhtenä päivänä hän oli avoin ja kertoi monia asioita. Seuraavana päivänä mies otti sanansa takaisin ja muutti kertomustaan. Yksi asia on varma. Runar Holmström ei koskaan sanonut poliisille, että hän tappoi Einen ja Riitan.

On asioita, jotka puhuivat Runar Holmströmin syyttömyyden puolesta. Mies oli lyhyt, hänen pituutensa oli vain 164 senttiä. Pystyikö hän yksin kantamaan tyttöjen ruumiit suon keskelle? Rikollinen käytti lapiota, jonka hän otti paikallisen maatalon pihalta. Miksi maatalon koira oli hiljaa, jos Holmström otti lapion? Koira oli melko aggressiivinen, ja se piti kovaa ääntä, kun vieraat ihmiset tulivat talon pihalle. Lisäksi tutkimukset kertoivat, että murhaaja ehkä tunsi Tulilahden leirialueen ja sen luonnon. Esimerkiksi polkupyörät olivat syvällä järven pohjassa, kaukana rannasta. Runar Holmström ei asunut Tulilahden lähellä.

Helsingin Sanomien Kuukausiiliite.
Helsingin Sanomien Kuukausiliite kertoi Tulilahdesta vuonna 2009 eli 50 vuotta murhien jälkeen. Lehdessä oli kuuluisa kuva Holmströmistä oikeudessa. Kuvassa miehen jaloissa on raskaat rautaiset kahleet.
Kuva: Helsingin Sanomat

Oikeudenkäynti alkoi kesäkuussa 1960 vanhassa koulussa, joka oli Heinävedellä. Paikalla oli paljon uteliaita ihmisiä, sanomalehtien reporttereja ja valokuvaajia. Holmströmillä oli jalassa suuret rautaiset kahleet, kun poliisit toivat hänet oikeuteen. Kaikki eivät olleet varmoja, että poliisi otti kiinni oikean miehen, ja oikeudenkäynti sujui hitaasti. Runar joutui tutkimukseen, jossa lääkärit selvittivät hänen mielenterveyttään. Runar oli yrittänyt itsemurhaa ennen oikeudenkäyntiä.

Oikeudenkäynti oli kesken, ja Runar oli vankilassa Mikkelissä. Runar päätti tappaa itsensä, ja hän teki lakanasta köyden. Oli toukokuun 8. päivä 1961, kun Runar Holmström hirtti itsensä vankilassa. Vartijat löysivät hänen ruumiinsa aikaisin aamulla. Holmström sanoi loppuun asti, että hän on syytön.

Elokuussa 2009 monet lehdet kirjoittivat taas Tulilahden tapahtumista, koska niistä oli kulunut 50 vuotta. Suomalaiset kysyivät, tappoiko Runar Holmström Eine Nyyssösen ja Riitta Pakkasen? Poliisi on saanut ihmisiltä tietoja Runarista, Einestä ja Riitasta myös 2000-luvulla. Mitä Tulilahdella todella tapahtui kesällä 1959?

YLE Selkouutiset / Mikko Jylhä, naisääni Salla Syvänen



Radio Suomi

Yle Uutiset selkosuomeksi Radio Suomessa kello 21.30.

Selkouutisten vieras

Eija Kyllönen-Saarnio ja Jaana Rytkönen. Kuva: YleVieraina Eija Kyllönen-Saarnio ja Jaana Rytkönen Infopankista.

Bahria kertoo

Bahria Bensalem Korpela.Algerialainen Bahria kertoo ajatuksia äidiksi tulemisesta.

Monican blogi

Monica Vasku. Kuva: Yle.Monica kiittää kaikkia blogin viimeisessä tekstissä.

Miksi? Siksi!

Kuvassa Ugaso Isse, Mustapha Kebbeh, Sanna Heliövaara, Fatimah Baig, Hye Min Shim, Bledar Gjata. Kuva: Jyrki Valkama / YLEMiksi? Siksi! -keskusteluja mielenkiintoisista aiheista.


Muualla Yle.fi:ssä