Selkouutisten vieras: Helja Kirber

Helja Kirber on kotoisin Tartosta. Tartto on Viron toiseksi suurin kaupunki. Helja oli monta vuotta opettajana virolaisessa lukiossa. Hän opetti virolaisille opiskelijoille äidinkieltä ja suomea. Viime syyskuussa Helja muutti Suomeen.
 
Miksi muutit Suomeen?

Halusin elämääni jotain uutta. Tein samaa työtä niin monta vuotta, että kyllästyin siihen. Minä pidän kyllä opettamisesta, mutta Virossa opettajalla on myös paljon muita tehtäviä.

Minä olen aina ollut kiinnostunut Suomesta ja suomalaisista. Siksi ajattelin, että voin asua vaihteeksi Suomessa.

Kerro uudesta työstäsi.

Olen täälläkin opettaja. Opetan virolaisille työntekijöille suomen kieltä. Alkeiskurssilla tietysti. Täällä ryhmät ovat pienet, ja oppilaiden motivaatio on suurempi kuin koulussa.

Miten oppilaasi viihtyvät töissä Suomessa?

Oppilaani viihtyvät Suomessa eri tavalla. Toiset viihtyvät hyvin ja toiset eivät. Tärkeä asia on se, missä on ihmisen perhe. Ne, joilla myös perhe asuu Suomessa, viihtyvät varmasti paremmin kuin ne, joilla perhe on Virossa. Muutamat ovat sanoneet, että he eivät asu Suomessa, he ovat täällä vain töissä.

Tärkeää on myös se, miten hyvin ihminen tottuu suomalaiseen elämään. Ihminen viihtyy Suomessa paremmin, jos hän sopeutuu uuteen tilanteeseen. Ihminen pystyy vaikuttamaan tähän itse, esimerkiksi hyvä kielitaito auttaa sopeutumisessa.

Onko virolaisten helppo oppia suomea?

Suomi on myös virolaisille vieras kieli, jota heidän täytyy oppia. Mutta totta kai suomen kielen ymmärtäminen on helpompaa virolaisille kuin muille, koska suomi ja viro ovat sukukieliä.

Puhuminen on eri asia, se on vaikeaa myös virolaisille. Tietysti on myös sellaisia virolaisia, jotka ajattelevat, että suomen kielen puhumiseksi riittää, kun laittaa virolaisen sanan loppuun suomalaisen sijapäätteen!

Miten sinä, Helja Kirber, viihdyt Suomessa?

Minä viihdyn erittäin hyvin. Nautin siitä, että työtä on vähemmän ja minulla on enemmän aikaa lukea kirjoja ja osallistua kulttuurielämään. Minulla on suomalaisia ystäviä, joiden kanssa olen käynyt monissa paikoissa. Kiitos heille!

Tunsit Suomen hyvin jo ennen kuin muutit tänne. Onko jokin asia silti yllättänyt sinut?

Tiesin Suomesta ja suomalaisista paljon jo etukäteen. Olen käynyt Suomessa usein, ja minulla on ollut suomalaisia ystäviä jo kauan aikaa. Siksi mikään ei ole yllättänyt minua. Totta kai joskus tuntuu siltä, että jotkut asiat ovat täällä erilaisia kuin Virossa. Mutta onneksi osaan selittää ne itselleni. Ja tietysti haluan nähdä myös jotakin uutta.

Miten suomalaiset suhtautuvat virolaisiin?

Sitä täytyy kysyä suomalaisilta. Minulla ei ole ollut huonoja kokemuksia. Joskus hävettää olla virolainen, kun taas kuulee, mitä virolaiset ovat Suomessa tehneet. Toivottavasti myös suomalaiset pystyvät ajattelemaan, että kaikki virolaiset eivät ole ryöstäjiä ja rikollisia.

Miten muut maahanmuuttajat suhtautuvat virolaisiin, jotka asuvat Suomessa?

En osaa vastata, minulla ei ole mitään henkilökohtaisia kokemuksia, ja oppilaatkaan eivät ole mitään erikoista puhuneet. He ovat sanoneet, että työpaikoilla eri maahanmuuttajaryhmillä ei ole paljon mitään yhteyksiä. Ollaan enemmän ”omien” kanssa.

Onko virolaisilla ja vironvenäläisillä hyvät suhteet Suomessa?

Meillä on myös venäjänkielisiä oppilaita ja tuntuu, että Suomessa suhteet ovat ehkä paremmat kuin Virossa. Täällä ehkä unohtuvat ne asiat, joista Virossa tulee riitaa. Ehkä suhteet parantuvat, kun ollaan vieraassa ympäristössä. Mutta se on minun mielipiteeni, en oikeastaan tiedä asiaa. Tärkeää on ehkä se, miten ihmiset tulevat toimeen toistensa kanssa, ei se, onko toinen virolainen tai venäläinen.

Mitä neuvoja annat ihmisille, jotka muuttavat Suomeen ja opettelevat suomen kieltä?

Kaikkein tärkeintä on se, että maahanmuuttajalla on mahdollisuus kuunnella ja itse käyttää suomen kieltä. Helposti joudutaan tilanteeseen, että työpaikassa ja kotona tai ystävien kanssa puhutaan vain omaa kieltä. Ja virolaiset katsovat virolaisia televisiokanavia. Toiset haluavat sitä, mutta toiset valittavat, että heillä ei ole tarpeeksi mahdollisuuksia puhua suomea.

Puhutaan myös siitä, että esimerkiksi työpaikalla on vaikea tutustua suomalaisiin. Suomalaisia tuttuja voi olla vaikea löytää, mutta aina voi kuunnella ja katsella suomalaisia radio- ja tv-kanavia, lukea suomalaisia lehtiä ja kirjoja ja osallistua kulttuurielämään.

Kiitos haastattelusta, Helja Kirber!