Metso on Suomen metsien suuri lintu

Metso on iso lintu, joka asuu Suomen metsissä. Metso elää metsässä koko vuoden, myös talvella. Metso ei ole muuttolintu. Monet muut linnut pakenevat Suomen talvea etelään.

Metso on suurin kanalintu, joka asuu Suomen metsissä. Urosmetso eli ukkometso voi kasvaa metrin pituiseksi. Ukkometso voi painaa noin neljä kiloa. Naarasmetso eli koppelo on paljon pienempi.

Urosmetso ja naarasmetso ovat erivärisiä. Urosmetson tuntee silmistä ja pyrstöstä. Sen silmänympärykset ovat punaiset ja pyrstö on suuri ja värikäs. Urosmetso esittelee keväällä pyrstöään, kun se houkuttelee naarasmetsoa mukaansa rakentamaan pesää. Naarasmetso on ruskea ja sillä on pieni pyöreä pyrstö.

Metso tekee maahan pesän, joka on puun tai pensaan juurella. Naaras munii 6-8 munaa. Se hautoo munia noin neljä viikkoa. Poikaset syntyvät yleensä kesäkuun alussa.

Ihmiset näkevät metson luonnossa harvoin. Esimerkiksi pesintäaikana metso on piilossa puiden ja pensaiden alla. Talvella metsot ovat havumetsissä. Keväällä ukkometso tulee joskus pois metsästä, kun se houkuttelee naarasmetsoa luokseen. Silloin ihmiset voivat nähdä kauniin linnun luonnossa. Joskus ihmiset kuulevat myös metson äänen, kun se lähtee lentoon. Metson siivistä lähtee kova ääni.

Monet taidemaalarit ovat tehneet metsoista maalauksia. Esimerkiksi suomalainen Ferdinand von Wright maalasi 1800-luvulla kuuluisan taulun, jonka nimi on Taistelevat metsot.

Metsoja on nyt Suomessa vähemmän kuin ennen. Metsojen määrä on vähentynyt, koska ihmiset metsästävät niitä. Metsästystä on kuitenkin rajoitettu. Metsoja saa metsästää vain syksyllä. Metsoja on nyt Suomessa noin 130 000.

• Lue lisää metsosta Elävästä arkistosta