Hyvän unen synty

Tilapäisestä unettomuudesta kärsii joka kolmas suomalainen, ja pitkäaikaisesta unettomuudesta 5-10 % suomalaisista.

Normaali unen määrä aikuiselle on yksilökohtainen.

- Karkea haarukka on kuudesta yhdeksään tuntia, toteaa professori ja unitutkija Markku Partinen.

Yksi riittävän unen mittari on olotila aamulla: Jos olo on virkeä herätessä, unta on todennäköisesti saatu tarpeeksi. Toinen mittari on iltapäiväväsymys. Lounaan jälkeinen väsymys voi kieliä univajeesta.

Unettomuuden hoito on viime vuosina kehittynyt ja perinteisten unilääkkeiden rinnalle on noussut muita hoitokeinoja. Esimerkiksi melatoniinista eli elimistön luontaisesta pimeähormonista on saatu hyviä kokemuksia unettomuuden hoidossa. Myös vanhemmista mielialalääkkeistä on ollut apua unettomuuden hoidossa. Tällöin annokset ovat hyvin pieniä, ja ne parantavat unen laatua ja kestoa.

Kuka tahansa voi pyrkiä parantamaan omaa untaan kiinnittämällä huomiota yleiseen elämänlaatuun. Riittävä liikunta ja laadukas ravinto auttavat nukkumisessa. Stressinhallinta- ja rentoutumistaidot ovat myös avainasemassa, kun halutaan rauhoittaa elimistö yöksi.

Partisen mukaan uniongelmiin kannattaa kiinnittää huomiota jo varhaisvaiheessa.

- Jo yhden yön huono nukkuminen vaikuttaa ihmisen suorituskykyyn. Aivojen otsalohkon toiminta heikkenee, pinna pettää helpommin ja on ärtyneisyyttä. Tätä pidempi univaje vaikuttaa jo aineenvaihduntaan. Lisäksi on havaittu yhteys unettomuuden ja masennuksen välillä.

Taustapeili torstaina 14.2. klo 17.30-18.00.
Uusinta su 17.2. klo 21.03.

Maria Laine Toimittajana Maria Laine