Stressissä elimistö käy vara-akulla

Hyvinvointivalmentaja ja stressinhallinnan asiantuntija Mia Jokiniva on valmentanut kymmenen vuoden ajan ihmisiä parantamaan elämänlaatuaan. Hänen kokemustensa perusteella ihmisten suurin este hyvän elämän ja tämän hetken välillä ovat kiire ja stressi.

- Stressaantunut kuvailee oloaan hyvin usein toteamalla, että tila loppuu. Stressaantunut kokee, että ei ole tilaa hengittää tai tilaa tehdä asioita, joita haluaisi tehdä. Lopulta ei ole enää aikaa olla oma itsensä.

Stressi hivuttautuu elämään usein salakavalasti.

- Ihminen ei välttämättä edes huomaa omaa ahdistuneisuuttaan tai keskittymisongelmiaan. Niihin voi helposti myös totuttaa itsensä. Usein vasta fyysiset oireet kuten vatsakivut, unettomuus tai migreeni, herättävät ihmisen siihen, että jokin elämässä on pielessä.

Arjen maratoonari juoksee itsensä loppuun

Stressiin johtaa yleisimmin liian täyteen aikataulutettu arki.

- Arjesta on tullut monille pitkäkestoinen ultrajuoksu ja suoritus, jossa kelloa seuraamalla siirrytään paikasta toiseen ja toteutetaan tehtäviä toinen toisensa jälkeen.

- Pitäisi olla hyvä työntekijä, hyvä vanhempi ja hyvä puoliso. Eletään jatkuvassa ulkoisten vaatimusten toteuttamisessa, jolloin oma hyvinvointi jää pois matkasta.

Kun lisääntynyt henkinen kireys ja pienet kolotukset alkavat muuttua unettomuudeksi, ja kun arki lamaa toimintakyvyn jo aamulla, pitäisi hälytyskellojen soida.

Mieli pysähtyy kehon mukana

Stressi on vahvasti myös hermostollinen ja hormonaalinen ilmiö. Ylikierroksilla käyvä ihminen käyttää voimavaransa loppuun niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Jokinivan mukaan pysähtyminen on helpointa aloittaa rauhoittamalla oma keho.

- Mieli on abstrakti asia pysäyttää, mutta keho on konkreettinen toveri. Sen rauhoittaminen voi olla aluksi vaikeaa, mutta kun kropan saa pysähtymään toistuvilla hengitys-, keskittymis- tai rentoutumisharjoituksilla, on helpompi vetää myös mieli mukaan rauhoittumiseen.

Lähtökohtana pitäisi olla ajatus siitä, että hyvä olo ei ole massiivisen elämänmuutoksen tai toisella puolella maailmaa järjestettävän retriitin takana. Rauhoittumista kannattaa harjoitella arjessa – pysähtymällä aluksi vaikka vain viidentoista minuutin ajaksi.

- Kun aloitetaan hidastamalla vähän, alkaa taito vähitellen siirtyä muualle arkeen.

- Omaa ympäristöään voi puolestaan alkaa rauhoittaa pienin teoin, esimerkiksi laittamalla puhelin toisinaan äänettömälle tai laittaa työssä sähköpostin merkkiääni pois päältä.

Oman hyvinvoinnin rajat

Mia Jokinivan mielestä jokaisen olisi hyvä määritellä oman henkilökohtaisen hyvinvointinsa rajat. Jos yrittää revetä kaikkeen, löytää lopulta itsensä tilanteesta, jossa ei riitä lopulta kenellekään – kaikkein vähiten omalle itselleen.

Vaikeimmillaan stressi voi johtaa burn outiin tai vakavaan masennukseen. Näihin tiloihin tarvitaan asiantuntijoiden apua ja mahdollisesti lääkitystäkin. Stressistä voi usein kuitenkin toipua täysin.

Parasta olisi yrittää helpottaa arkea jo ennaltaehkäisevästi, ennen kuin tilanne pääsee pahaksi.

- Haastavissa elämäntilanteissa ei esimerkiksi kannata yrittää rentoutua treenaamalla kovaa, vaan pikemminkin lepäämällä. Varhainen nukkumaanmeno auttaa myös kehon fyysisessä toipumisessa. Ja kun elämä on muuten tiukkaa, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ravinto on laadukasta.

- Elämä kannattaa jäsentää niin, että mitä tiukempi paikka on muualla elämässä, sitä rauhallisempaa pitäisi oman vapaa-ajan olla, Jokiniva summaa.

Taustapeili to 31.1. klo 17.30-18.00.
Uusinta su 3.2. klo 21.03.

Maria Laine Toimittajana Maria Laine