Radio Suomi

Tekstikoko: A A A

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat

julkaistu 14.4.2010 klo 15:55, päivitetty 30.4. klo 12:14

Kompastuin toukokuun alussa tähän kerään metsälammen rannassa. Sammakoita oli 7-8. Nostin kerän veteen ja sammakot lähtivät uimaan kukin eri suuntaan. Alimpana ollut sammakko oli melko huonossa hapessa, jotenkin pöhöttönyt, elossa kuitenkin.
Veikkaan, että kyseessä olivat jonkinlaiset kevätjutskat, mutta mikä tarkalleen oli kyseessä.

Kompastuin toukokuun alussa tähän kerään metsälammen rannassa. Sammakoita oli 7-8. Nostin kerän veteen ja sammakot lähtivät uimaan kukin eri suuntaan. Alimpana ollut sammakko oli melko huonossa hapessa, jotenkin pöhöttönyt, elossa kuitenkin. Veikkaan, että kyseessä olivat jonkinlaiset kevätjutskat, mutta mikä tarkalleen oli kyseessä.

Kuva: Maarit Luhtasaari

Kuvagalleriaan julkaistaan kuuntelijoiden lähettämiä luontokuvia.

Valitettavasti Luontoillan väki ei voi vastata kuuntelijoiden netissä näkyviin kuvallisiin kysymyksiin kirjallisesti, mutta useita kuvia käsitellään Luontoillan lähetyksissä.

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Osaisitteko kertoa, mistä kuvissa on kysymys? Pikkulintu on kuvattu viime kesänä ikkunan läpi kesäkeittiömme huopakatolla. Päivä ei ollut erityisen kuuma mutta yksi harvoista aurinkoisista, joten katto oli varmaankin hyvin lämmin. Toinen kuvatuista linnuista on talitiainen ja toinen ilmeisesti pajulintu. Mukana oli myös sinitinttejä ja peippoja. Yhteensä lintuja oli reilu kymmenkunta ja kaikki käyttäytyivät samalla tavoin, levittivät siipensä ja ikäänkuin kylpivät auringossa. Kuva: Katja Moisio, Marttisenjärvi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kompastuin toukokuun alussa tähän kerään metsälammen rannassa. Sammakoita oli 7-8. Nostin kerän veteen ja sammakot lähtivät uimaan kukin eri suuntaan. Alimpana ollut sammakko oli melko huonossa hapessa, jotenkin pöhöttönyt, elossa kuitenkin. Veikkaan, että kyseessä olivat jonkinlaiset kevätjutskat, mutta mikä tarkalleen oli kyseessä. Kuva: Maarit Luhtasaari

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuva on Lapinlahden Korpijärveen laskevalta purolta. Kuvattu 21.4.2013. Kuva: Asta Jääskeläinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Harvinainen kuva ilveksestä saaliinsa kanssa. Jorma Hiekkaranta teki jälkilöydön lumiselta metsätieltä, ilves oli hyökännyt valkohäntäkauriin kimppuun. Seuraavaksi saaliseläin oli paennut pellolle ilves niskassaan, yhteistä matkaa kertyi 40 metriä. Kaadon jälkeen tupsukorva raahasi saalistaan vielä yli 100 metriä ennenkuin löysi sille sopivan paikan metsästä. Valkohäntäkauris painoi noin 60 kg, joten mitään helppoa hommaa se ei ollut. Ilves söi tätä saalista useasti 14 vuorokauden aikana. Jorma Hiekkaranta ripusti riistakameran läheiseen puuhun ja täydellinen kuva alkoi hahmottua. On tavattoman harvinaista, että metsästä voi löytää saaliseläimen mitä ilves vielä käyttää ravinnokseen. Riistakameraan piti välillä vaihtaa muistikorttia, koska edellinen oli täynnä. Ilves oli saaliinsa lähettyvillä, mistä se kävi häätämässä paikalla vierailevat linnut mm. harakat. Kameraan se suhtautui varsin epäluuloisesti ja siirteli vielä hieman saalistaan. Kortinvaihdon jälkeen kesti tunnin verran kun se jopa päivänvalossa kävi tutkimassa tilannetta. Kuva: Jorma Hiekkaranta, riistakamera

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Miten yleistä on tällainen käyttäytyminen haapaperhosella? Kuva: Veikko Uusi-Kouvo, Tampere

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuva on viime kesältä Juhannuksen aikaan, jolloin mökillämme Taivassalossa Varsinais-Suomessa muutamaan koivuun oli ilmestynyt omituinen sukka. Joitakin oksia sukan ympärillä oli lehdetönnä. Mistä kyse? Pihapiirissä on muutama tuomi, mutta niissä ei ollut koita. Kuva: Kristiina Kulha, Klaukkala

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat 5.4.2013 huomasin yli kymmenen tilheä nauttimassa jotain puun rungolta ja oksista. Lähempää katsottuna puun rungolla ja oksissa näkyi jotain nestemäistä, jota tilhet innokkaasti hamusivat. Mistä on kyse? Kuva: Anssi Ruuska

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Karkkila, Siikalan kylä, 10 pv huhtikuuta, 2013. Joutsenen jäänteet pellolla sähkölinjan alla. Metsän reunassa keväisin tulviva Saavajoki, jonne joutsenet ja kurjet usein laskeutuvat. Vaan eipä tainnut olla laskupaikka sulana vielä männä viikolla. Seuraavana päivänä ajattelin hakea muutaman sulan kynätarpeiksi, mutta ne olivat jo menneet parempiin suihin! Kuva: Raimo Paananen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Metsäjänis syö tuhkaa nuotiosta. Kuva: Aulikki Rajala, Ruovesi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Pikkulintujen syöttöpaikan alle oli äskettäin ilmestynyt oheinen kuvio. Lienee jokin vähän kookkaampi lintu tehnyt mahalaskun hankeen. Mitään höyheniä, verijälkiä tms. ei paikalla näkynyt. Kuva: Marita Saari

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sattuipa niin, että viime keväänä talitiainen oli tehnyt pesänsä jäähdyttimen ulkoyksikön sisälle. Kone oli ollut talven käyttämättä ja kun kevätilmat lämpenivät olisi tämä kone lähtenyt käyntiin. Seurauksena olisi ollut, että tintti olisi propellin pyörimisen johdosta likistynyt etuverkkoa vasten. Onneksi näin linnun menevän laitteen sisään ja aloin tutkia mitä siellä oli. Ja pesähän siellä oli ja valtava olikin. Purin laitteen, sammalta oli iso kasa ja munia paljon, niinkuin kuvasta näkyy. Poistin pesän ja hain kaupasta äkkiä jonkun pöntöntapaisen ja asetin sammaleet ja munat sinne. Ja kiinnitin sen seinälle. Jonkun päivän kuluttua kävin paikalla ja havaitsin linnun asustavan uudessa kodissaan ja vieläpä hymyssäsuin. Siis voiko olla sama lintu? Kuva: Köpis

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Onko kyseessä urpiainen vai tundraurpiainen? Kuva on otettu 2.2.2013 Keski-Suomessa Saarijärvellä. Kuva: Maarit Myyrä, Saarijärvi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sunnuntaina 3.3.2013 vaimoni huusi keittiössä seuraavaan tapaan: "Apua, toi lintu on mennyt tuonne lintujen ruokintapaikkaan!". Menin katsomaan ja hämmästykseni oli melkoinen, kuten oheinen kuva kertoo, sinitiainen oli todella "lintulaudan" sisällä! Menin laudan luokse, nostin kannen ja lintu pyrähti pois ja lensi katolle sirkuttelemaan. Tutkimukseni jälkeen todennäköinen syykin tähän ansaan joutumiseen löytyi: siemensäiliön pohjan säleikkö on vahingoittunut siten, että siihen on syntynyt yksi suurempi aukko. Linnun on täytynyt hairahtua sullomaan itsensä säiliön alle n. 2 cm. rakoon ja sitä kautta sitten vahingossa säiliön sisään tuosta suuremmasta aukosta. Lintulaudan kansi oli tiukasti kiinni, joten paljon muita vaihtoehtoja ei tälle episodille ole. Kuva: Sami Ritokoski, Kerava

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvasin varpushaukan touhuja lintulaudan lähistöllä noin vuosi sitten, en ole koskaan päässyt varpushaukkaa näin lähelle. Olin kahden metrin päässä linnusta, jopa hieman pelotti sen verran tiukka katse kohtasi, jonkin aikaa pääsin kuvaamaan ja tässä yksi otos siitä. Kuva: Sakari Lehtinen, Heinola

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Luontoillassa 12.12.2012 puhuttiin katajassa ateriovista kuurnista. Juha Laaksonenkaan ei ollut nähnyt katajanmarjoja syöviä kuurnia. Tämä kuva otettu Vaasan saaristossa Rönskäretillä lokakuussa 2012. Kuva: Pekka Mäkynen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mistä voisi johtua joidenkin kuhien pieniksi jääneet evät? Kaikki evät näyttävät siltä kuin olisivat kulueet ja ovat ikäänkuin tyngät. Kalat ovat muuten pulskia ja terveitä. Näitä olemme saaneet talviverkoilla Orimattilan Mallusjärvestä jo muutamana talvena ja niitä esiintyy noin yksi neljästä - viidestä kalasta eli aika paljon. Ari Saura vastaa: Kuhien evien syöpyminen johtuu bakteeri-infektiosta. Ilmiöstä on tehty havaintoja muissakin rehevissä vesissä, kuten Helsingin Vanhankaupunginlahdella tai kalanviljelylaitoksilla. Bakteereille otollisissa olosuhteissa (lämmin, rehevä ja heikolaatuinen vesi) tietyt kalan iholla elävät bakteerit, jotka eivät normaalisti aiheuta haittaa, voivat muuttua patogeenisiksi (tautia aiheuttaviksi) alkamalla rapauttaa evien kärkikudosta. Evät kasvavat vähitellen takaisin, jos ne eivät syövy aivan evien tyvikudokseen asti. Uudelleen kasvaneet eväruotojen kärjet ovat usein "kiharalla". Jos evän tyvikudos tuhoutuu, voi evä hävitä osittain tai jopa kokonaan. Kuva: Pekka Lahtinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tällainen oli terassillamme viime kesänä Siikajokivarressa. Emme ole aiemmin nähneet näin suurta hämähäkkiä ja haluaisimme tietää mikä se on. Hämähäkin ruumiin läpimitta oli ehkä reilun sentin. Kuva: Rita Porkka

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Hei! Tässä yksi päivä löysimme veljeni kanssa pöllön terassilta puolen päivän jälkeen, ja heräsi kysymys, miten pöllö onnistui eksymään päiväsaikaan terassille Oulussa? Kuva: Tanja Luokkanen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Puu on kuvattu Lieksassa, Pielisen saaressa. Kuva: Paavo Haaranen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Ohjelmassanne 16.1.2013 pohditte nuoren pikkulepinkäisen viiksikarvoja ja joku teistä arveli kyseessä olevan häiriö. Minäkin olen nähnyt näitä viiksiä nuorilla yksilöillä. Oheisessa kuvassa yksi niistä. Kuva on otettu Lammassaaren pitkospuilla Helsingissä 27.8.2012. Kuva: Matti Toivanen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Seurasin elokuun puolessavälissä 4-5 päivän ajan Suomenojan lammella pikkulepinkäisen poikasta. Se ilmeisesti opetteli tulemaan omillaan toimeen. Lintu istui kävelytien reunassa korrella, napsi isoja hyönteisiä, lepäili ja välillä torkkui. Ohikulkevia lenkkeilijöitä se ei pelännyt ja toisaalta lenkkeilijät eivät kiinnittäneet huomiota maaston väriseen, paikallaan olevaan lintuun. Sain siitä lähietäisyydeltä paljon kuvia. Myöhemmin kuvia katsellessani kiinnittyi huomio erääseen yksityiskohtaan. Linnulla on sivuilla, nokan yläpuolella viiksikarvat. Onkohan näillä viiksikarvoilla jokin käytännön merkitys, vai ovatko ne jäänteitä jostain aikaisemmasta kehitysvaiheesta? Onko muilla linnuilla samantapaisia viiksikarvoja? Kuva: Tapio Ahonen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Ohessa kuva pari talvea sitten. Olin verkoilla jää oli peilikirkas, päästin hauen verkoista, ja sitten kun olin panemassa kaloja kassiin huomasin, että hauesta jäi kuva jäähän, liekö lämmin kala sulattanut jään kalan alla. Kuva: Martti Räisä, Siilinjärvi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Raita-lehtipuu sai naavapeitteen. Kuva otettu Kiuruveden Paajakkaperällä. Onko yleistä tälläinen ilmiö? Kuva: Taisto Luttinen, Pyhäsalmi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Närpiön mökillämme olivat keltakusiaiset (anteeksi termi) ryhmittyneet oudoiksi kuvioiksi. Yritin heinänkorrella saada tähtikuviota hajoamaan, mutta pitivät sitkeästi kiinni. Kun viikon kuluttua palasimme, sama meno jatkui. Mistä mahtoi olla kysymys? Kuva: Irja Niinimäki, Kauhajoki

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Oltiin tuossa heinä-elokuussa käymässä Kainuussa. Kuistilla ollessani huomasin pihaan tulleen kaksi jänistä, aikuisen ja täysikokoisen nuoremman. Jäin seuraamaan kaksikon touhua niin minulle jäi käsitys, että vanhempi siinä näyttelee paikkoja ja opastaa elämän nikseihin. Menivät alkuun kumpikin aitan seinän viereen, mutta nuorempaa ei paikka kauaa kiinnostanut, vaan se haahuili siellä täällä ympäri pihaa pureksi heinää ja muita kasveja. Aikuinen viipyi seinän vieressä pitempään, ja siirtyi sitten oven kohdalle ja touhusi keskittyneesti jotain ainakin kymmenen minuuttia, huomasi sitten minut ja häippäsi. Jänis oli jyrsinyt seinän laudoitusta ja varsinkin kynnyspuuta ja jäljistä päätellen käyntikerta ei ollut ensimmäinen. Minkähän takia se aittaa jyrsii, luulishan tuota jyrsittävää olevan metsässäkin. Aitta on n.60 vuotta vanha,maavarainen ja seinäpinnassa ja myös kynnyksessä on jotain vanhaa maalia, ehkä sittenkin punamultaa tai sen tapaista, kai joku ainesosa houkuttaa. Kysynpähän vaan. Kuva: Jussi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvassa tänä aamuna (12.12.2012) Nastolan Kalliojärven metsätien hangella oleillut hämähäkki, kropaltaan noin 1,5 cm. Muistuttaa vesihämähäkkiä? lähin lampi on noin 200 m päässä. Myös muita punaruskeita, eri kokoisia hämiksiä käveli hangella, kuten myös 4-5-millisiä kirvaa muistuttavia ruskeita siivettömiä hyönteisiä, jotka harppoivat määrätietoisesti eteenpäin pikkupakkasesta huolimatta. Kuva otettu kännykällä. Kuva: Jukka Jyräs, Nastola

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Meillä täällä Järvenpäässä on ollut paljon tilhejä ja rastaita liikkeellä. Onneksi on ollut pihlajanmarjoja ihan kiitettävästi. Sattui jälleen, että parvesta yksi lintu lensi vahingossa päin ikkunaa. Kun katsoin tarkemmin maassa makaavaa lintua niin huomasin, että se ei ole ihan jokapäiväinen vieras meillä Kinnarinkujalla. Kertokaa mikä lintu on kyseessä? Missä tällainen pesii. Kuva: Anneli Hemilä, Järvenpää

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olen tänä syksynä ahkeroinut karpaloiden kimpussa Savossa. Kausi on ollut vaikea runsaan vedentulon takia, kun vettä on paljon Saimaassa, on sitä ympäristön soillakin. Olen poiminut käsin 13 sankoa. Keskikokoista karpaloa on ollut paljon, mutta lisämielenkiintoa tälle antoisalle suolle tuo muutama kummallisuus, tietyllä, tarkalla alueella kasvaa puikulakarpaloita ja kahdessa tarkassa paikassa jättikokoisia mutantteja. Kysyn: ovatko suuret kokoerot poikkeuksellisia? Kuva: Juha Taralainen, Savonlinna

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Löytyi tällainen koppis mökin lattialta Pohjois Karjalasta pörähtelemästä. Otin kuvan, selässä sillä on jotain elävää? Pieniä nopeasti juoksevia, mutta mitä? Niitä tippui välillä muutamia lattialle. Laitoin sormen sittiäisen eteen kuvien oton jälkeen ja se kiipesi sormen päälle. Kannoin sen ulos ja se lähti pöristen lentoon. Mikä laji ja mitä selässä? Kuva: Kari Multanen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olimme veljeni kanssa 27.10. uistelemassa veneellä mökkimme lähellä sijaitsevalla järvellä. Uistimeeni tarttui hauki, jonka sain haavittua veneeseen. Kalavaaka näytti 3.25kg:n painoa. Kun mökillä sen perkasin ja tein kuten usein aiemminkin, että katsoin kalan vatsalaukkuun mitä se on syönyt. Yllätyksekseni huomasin, että vatsalaukussa on jotakin kovaa. Ajattelin, että saan jonkun menettämän uistimen tai pilkin. Avasin vatsalaukun ja kas kummaa vatsassa oli lauennut iskukoukku. Lähempi tarkastelu paljasti, että iskukoukku oli minun. Mistäkö tunnistin? No, koska olen varmistanut kaikki iskukoukkuni paksulla nailonsiimalla, koska iskukokku kiinnitetään lankaan laukaisuraudasta, joka on yhdellä niitillä kiinnitetty koukkuun. Tuo niittaus usein irtoaa ison hauen iskiessä ja koukku lähtee kalan mukana. Nyt kuitenkin nailonsiima oli kestänyt, mutta hauki oli repäissyt langan poikki ja niellyt iskukoukun. Toissatalvena kalastin sillä järvellä iskukoukuilla ja silloin minulta oli kaksi iskukoukkua lähtenyt kalojen mukaan. Kuva: Erkki Tiura, Heinola

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Löysin 23.9 mökkipihaltani Mäntyharjulta kuolleen pikku-käärmeen. Aiemmin en ole sellaista nähnyt. Väriltään se oli ruskeahko ja sillä oli pelkkä suora raita koko vartalon matkalla, mutta päänlaella se oli levenevä ikäänkuin koko raita olisi lähtenyt kolmiosta. Vatsa oli musta. Netistä illalla kotona löysin yhden kuvan kyystä jolla oli suora raita selässä. Artikkelissa oli maininta, että luonnossa tällaiseen törmää harvoin. Pituutta poikasella oli 9,8 cm. Tontilla olen nähnyt tänä kesänä kolme kertaa mustan kyyn -liekkö ollut aina sama? Onko myös kyyn emo ollut tasaraitainen, vai voiko minkä värinen tahansa kyy saada tällaisen poikasen? Kuva: Sari Jääskeläinen, Kuusankoski

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Ihmettelin loppukesästä, kun karviaismarjat hävisivät totaalisesti kolmesta pensaastamme. Ensi ajatus oli, että linnut olivat olleet asialla, mutta toisaalta vähän epäilytti, kun punaherukoitahan ne yleensä syövät. Siivosin jokin aika sitten marjapensaiden alustoja heinistä, jotta lannoitten levittäminen olisi helpompaa. Kas kummaa, mitähän paljastui punaherukka- pensaan alta? Iso kasa karviaisia, jotka oli kasattu syvään kuoppaan ja ne oli reikiä täynnä ja sisällys oli syöty. Kysymys kuuluu: mikä eläin on ollut asialla? Kuva: Tuula Toropainen, Varkaus

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mistä johtuu ravun sininen väri. Muut ravut samassa järvessä ovat pääsääntöisesti ruskeita. Kuva: Eero Hällfors, Klaukkala

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Rohkea punarinta tavattiin Kiteellä 19.9.2012. Kuva: Juho Kipinoinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuva otettu 1.8. 2012 Kajaanissa parvekkeen ikkunassa. Seurasin siivekkäitä reilut parikymmentä minuuttia. Välillä pienempi löyhytteli siipiään – ihan kuin olisi tyytyväisyyttään hyristellyt. Kuva: Kaija Korhonen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Osaisiko joku kertoa, miksi harmaasieppo (luultavasti) on rakentanut näin moniosaisen pesän. Se oli piharakennuksen räystään alla, otimme sen alas syksyllä ja kuvasimme. Siinä oli vieläkin jäljellä kolme munaa eri pesissä. Kuva ei ole tältä syksyltä. Paikkakunta on Kuhmoisten ja Oriveden rajalla. Kuva: Jouko Aalto

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tuntematon lepakko löytyi asuinrakennuksemme läheisyydestä, Länsiuudeltamaalta. Kuva on otettu 12.09.2012. Kuva: Lumikodin kissala

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvassa pihalla oleva tammi yltyi huimaan vuosikasvuun, joka ennen oli vain muutamia senttejä. Kuva: Rauno Virtanen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Hämmästyneinä saimme seurata pikkukalojen tanssia ja nyt kysynkin, mikä voi aiheuttaa moisen? Paikka on Oulun läänin Pyhäjärvi. Ajankohta 9.syyskuuta. Tapahtuma alkoi pienillä pyrähdyksilla, joita seurasimme mökkirannassa mieheni kanssa hyvänkin aikaa. Tapahtuman jatkuessa useita tunteja hain kameran ja istuin rannalle seuraaman kalojen tanssia. Silloin huomasin veden pinnan oudon käyttäytymisen. Se näytti kiehuvan ja kiehumisesta lähti ritisevä ääni. Ja kalat hyppelehtivät parvina pinnalle. Harmittaa niin kun en saanut isoimmista parvista kuvia tai videota. Suurimmissa pinnalle pyrkivissä parvissa oli ehkä 300-400 kalaa. Tämä tapahtui aika laajalla alueella. Hauskaa mutta hämmentävää katseltavaa. Kuva: Leila Siniketo

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Saunan vesisaavista löytyi siis uiskentelemasta tämmöinen karvainen kaveri. Tunnin kuivattelun jälkeen se lähti siivilleen ja kohti Transsylvaaniaa. Onko Suomessa paljonkin eri lepakkolajeja ja mikä tämä näin karvainen malli mahtaa olla? Ilman avitusta se varmaan ei olisi päässyt pois vedestä. Kuvattu Ruokolahden Torsajärveltä 14.7.2012 Kuva: Ari Ylinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olimme 30.7.2012 Sodankylän Viiankiaavalla pitkospuulenkillä. Kesy kettu söi mättäiltä hillaa ja tuli lopulta aivan vaimoni viereen haistelemaan hillassankoa. Kettu jatkoi taas matkaa ja ilmaantui hetken päästä nuotiopaikalle, jossa olin korjaamassa linnunpönttöä. Vähän se näykki reppua ja tuli katsomaan mitä tein. Lopulta se meni vaimoni luo ja melkein söi hillaa kädestä. Aika erikoinen tapaus. Se vaikutti melko nuorelta, hyväkuntoiselta yksilöltä. Onko ihminen ruokkinut sitä vai eikö nuorukainen vielä ole oppinut pelkäämään ihmistä? Kuva: Tapsa Ahonen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Pihalle ilmestyi tämä erikoinen lintu, muiden ruokittavien joukkoon. Huomiota herätti linnun pyrstöttömyys ja outo tapa ruokailla. Tarkemmin katsottuna nokka on erikoinen, alaosa vääntynyt. Yläosa oikealle pitkäksikiertyen noin 360 astetta, on varmaan vaikea ruokailla. Kuva: Luontoillan kuuntelija

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kyseinen rypäs löytyi Luostolta suon reunamilta 2.8.2012. Myöhemmin löysimme myös toisen samanlaisen, mutta se ei ollut yhtään näin tuuhea. Mikä kasvi on kyseessä? Kuva: A.Riipinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tässä tämä kesäpöydän ruokavieras on. Mikähän ruokailija on kyseessä? (Asiasta keskusteltiin Luonto-Suomen ötökkäillassa 8.8.2012, mutta silloin ei ollut tätä kuvaa käytössä) Vastaus: Se on ristihämähäkkien (Araneidae) heimoon kuuluva yöaktiivinen Nuctenea umbratica. Päivällä se on piilossa kaarnan alla (hyvin litteä takaruumis) tai puutaloseinien raoissa. Yöllä se rakentaa isokokoisen ympyräverkon puiden runkojen väliin. Etelärannikon laji. Niclas Fritzén Kuva: Jari Blomroos, Uusikaupunki

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tällä ötökällä oli mittaa 7-9 cm, ja se oli sudenkorentoa huomattavasti kookkaampi. Lento muistutti jotain kolibrintyyppistä eläjää, mutta kahdet siivet per puoli tiputtivat lintuehdotukset pois. Se ilmestyi meidän tontille kahtena päivänä, molemmat olivat erittäin aurinkoisia päiviä. Sen jälkeen sää taas meni sateiseksi, ja enää ei eläjää enää näkynyt. Uskoisimme, että molempina päivänä kyseessä oli sama yksilö. Kuva: Veli-Matti Sirkka, Kuopio

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kaksi kesää sitten kävimme Kevolla vaelluksella. Erään leiriytymisen yhteydessä ruokailun jälkeen kärpäset esittivät meille paritanssia. Kuva: Lasse Oksanen, Jämsänkoski

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Löytyi oven vierestä sementtiseinästä Oli monta jalkaparia ja piikkimäinen perässä pystyssä. Toukka vai mikä? Kuva: Kirsi Nurminen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sattuupa sopivasti tulemaan tämä Luonto-Suomen ötökköilta, kun törmäsin muutama päivä sitten minulle vieraaseen toukkaan lomaillessani kotipaikallani Pieksämäellä. Toukka oli noin sentin paksuinen ja noin 6cm pituinen maatessaan rullalle kietoutuneena hopeapajun lehdellä. Väritykseltään toukka oli oranssi, sivuilla valkeita ja mustia pisteitä ja keskellä selkää tumma viiva. En ole koskaan aiemmin tavannut vastaavaa, vaikka monenlaisia toukkia on tullut nähtyäkin. Olisi mielenkiintoista tietää minkä lajiseksi eliöksi toukka aikuisena muodostuu? Hyvin sille ainakin on näkynyt maistuneen hopeapajun lehdet, jotka on napsittu kantoineen päivineen, kuten kuvassa näkyy. Kuva: Virpi Arikan, Espoo

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Havaitsin maanantaina, 6.8., tien reunassa ison lehmuksen vieressä satoja kuolleita kimalaisia. Mikä tällaisen aiheuttaa? Lehmus kukkii parhaillaan. Muutama kimalainen oli vielä hengissä ja ryömi pitkin tietä. Kuolleita kimalaisia olivat ilmeisesti muurahaiset paloitelleet ja syöneet. Havaintopaikka on Eurassa. Kuva: Pekka Lähteenoja, Eura

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mikä on kuvassa oleva jättihyönteinen, joka valloitti jokunen vuosi sitten pihalla kahvipöydän. Kuva: Vesa Greis, Helsinki

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Viime vuoden kesäkuun alkupäivillä ilmestyi pienen plutoonan verran eli arviolta noin 150 pikkuisia hämähäkkejä autotallimme viereen. Ne olivat siinä pari päivää vaille kaksi viikkoa paikoillaan. Uskalliammat seikkailivat sinä aikana noin 30 cm päähän tuosta porukasta, mutta pidemmälle kukaan ei uskaltanut lähteä. Kysyisin missä olivat poikasten vanhemmat, kuka tai miten ne ruokkivat itsensä sinä vajaan parin viikon aikana, minkä ne siinä olivat? Mitä hämähäkkilajia nuo mahtoivat edustaa? Kuva: Pekka Pulkkinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mitä tämä hämähäkki tässä mukanaan kuljettaa? Hämähäkki on kiivennyt pehmolelun päälle, mutta hämähäkin keskivartalossa näyttäisi olevan kiinteä pallomainen esine. Mikä lienee? Ja mikähän hämähäkki on kyseessä? Kuva: Laura Fomin

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Havaitsin mökin kuistilla tälaisen avonaisen ampiaispesän. En ole koskaan moista rakennustapaa nähnyt, mistähän lienee kysymys? Kuva: Heikki Mielonen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Käyn juoksuttamassa koiriani vinttikoiraradalla Helsingin Tuomarinkylän kartanolla, enkä ole voinut olla huomaamatta, kuinka siellä on ollut tänä kesänä massoittain todella suurikokoisia etanoita ja paljon tavallista enemmän kotiloita. Ja kuten kuvasta näkyy, ne näyttävät syövän toisiaan. Onko kyseessä joku vieraslaji ja onko tämä kannibalismi tyypillistä etanoille. Kuva: Laura Fomin

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tällainen lintuhavainto Kaakkois-Suomesta 18.7.12 lähtien päivittäin loman loppumiseen asti, ääni oli jotenkin merilintumainen kumea huu-hu, linnun korkeus laiturilla seisoessa useampi kymmenen senttiä ja olemus jotenkin sulava, siipien väli reilusti yli puoli metriä. Lentoonlähdössä ja lennossa siivet liikkuivat melko nopeasti ja hyvin syvään ylös ja alas, vakiintunut lentoasento oli "hornetmainen". Lintu ui melko syvällä siten että vain kaulaa näkyi ja heilutteli siipiään ilmassa useasti kesken uinnin. Kiinnostaisi kovasti tietää, mikä tämä lintu on. Kuva: Tiina Sippula

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Pasi Lensu kuvasi haukia kirkkaassa vedessä. Kuva: Pasi Lensu

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kompostorista pölkkykehikkoon varastoimaani multakasaan on pesiytynyt oheisessa kuvassa näkyvä käärme. Olen mielestäni tunnistanut sen rantakäärmeen värimuunnokseksi. Ihmetystä herättää käärmeen silmien koboltinsininen väri, joka on aina samanvärinen katsoipa sitä mistä kulmasta tahansa. Taivaan sinen heijastumasta ei näin voi olla kyse. Voiko käärme olla sokea, koska se laskee ihmisen noin parin metrin päähän ennenkuin pakenee paikalta? Sitä ennen se lipoo kielellään hajuja lajille ominaiseen tapaan. Kuva: Taisto Ketolainen, Rauma

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Lintu oli lentänyt päin ikkunaa ja kuollut. Mikä laji mahtaa olla kyseessä? Kuva: Anneli Hemilä, Järvenpää

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Meillä on Turussa Linnankadulla kaksi "räystäslokin" poikasta yhdeksännessä kerroksessa. Näin jalkakäytävällä kadun puolella korttelin päässä kuolleen lokinpoikasen. Miten ”räystäslokit” oppivat lentämään ja onko cityhaukka suurempi uhka kuin liian aikainen maailmalle lähtö? Kuva: Jaakko Gävert

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tiedetäänkö tapauksia, että hirviemo on käynyt ihmisen päälle ja vahingoittanut? Hylkääkö emä helposti vasan? Kuva: Pasi Rantanen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Ketturepolainen oli avoimesti jäällä keskellä kirkasta päivää. Se havaitsi valokuvia napsineen vaimoni vasta sitten, kun se muutaman kymmenen metrin päässä kuuli kameran rapsahduksia, joista se valpastui. Aika ilmeikkäitä kuvia ehti repolaisesta kameralle tallentua. Kuva: Lähettäjä: Kari Santala

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Saimme viime toukokuusa 2012 Savossa vieraillessamme ilon tavata kaulushaikaran. Haikara vähän säikähti meitä rantaviivaa pitkin hipsineitä ja yritti naamioitua rantapusikkoon. Tällaisen kuvan verran lintua varovasti häiritsimme, jätimme sitten pikapikaa rauhaan. Illalla kuuntelin haikaran valtavaa kuminaa järveltä käsin, hissukseen kajakissa istuen. Olipa hienoa! Kuva: Hanne-Mari Valtonen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Majavan lakisääteinen tauko työmaalla. Kuva: Hannu Nevalainen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kaverini kanssa lähdettiin tätä maakuntalintua ihmettelemään Kinnulassa vuonna 2009 huhtikuussa. Auto pysäytettiin, kun metso näyttäytyi ja se lehahti auton luo tielle ja sitten nokkapellille tallustelemaan. Kohta se kiipesi tuulilasin viereistä pilaria pitkin katolle,oli muuten ISOT varpaat. Katolla metso rapisteli niin että pelättiin kattoon tulevan naarmuja, joten ajettiin hieman, mutta lintu pysyi kyydissä. Pysähdyttiin ja keksittiin heilutella mustaa lumiharjaa ikkunasta, jolloin metso loikkasi alas häätämään "kilpailijaa" pois ja silloin lähdettiin liukkaasti. Kuva: Kari Piispanen, Kinnula

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sammakoita on tänä keväänä (2012) paljon. Ensimmäistä kertaa pääsin todistamaan, kun kurki pyydysti niitä kotimme läheisellä pellolla. Kuva: Eero Pätsi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tukkassotka uiskenteli auringonlaskua kohti Kyyvedellä Mikkelissä 16.5.2012. Kuva: Maisa Laine

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvassa on suurikokoinen n. 15 cm etana, joka tuli vastaan Helsingin keskuspuistossa ulkoilureitillä 11.5.2012. Yritin tunnistaa sitä luontokirjan avulla, mutten onnistunut. Kirjan mukaan ukkoetana ja espanjansiruetana kasvavat näin suureksi, mutta tämän olennon väritys ei täsmää. Mikähän etana tämä voisi olla? Kuva: Kristiina Avela

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Maanantaina 28.5.2012 näkyi komeasti pilvet menevän jonossa Jyväskylässä. Mistä mahtaa moinen ilmiö johtua? Kuva: Jussi Judin

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tuollainen korento oli tässä näkösällä 30.5.2012. Se päästi kännykän ja sen kameran yllättävän lähelle. Kuvasta sitten paljastui, että sillä oli jokin vaurio ilmeisesti "silmässä". Näytti aivan lommolta. Erikoinen tapaus. Kuva: Hannu Huhta-aho, Kangasala

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sammakot olivat Vapunpäivänä 2012 hauen kimpussa ja pitivät sitä tiukasti otteessaan. Kuvaushetkellä hauki oli jo kuollut. Sammakot tuntuivat kilpailevan siitä kuka pääsee puristamaan haukea. Välillä sammakoita oli niin paljon, ettei 30 cm. pituisesta kalasta näkynyt mitään. Onko tavallista, että sammakot käyttäytyvät tällä tavalla. Kuva: Kari Kylliäinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Retkiluisteluretkellä tavattu jäästä ylöspäin "kasvavia" jääpiikkejä. Korkeutta niillä oli n.10 - 15 cm. Pienellä alueella niitä oli 5 kpl. Jään vahvuus n.7 cm, uutta teräsjäätä, siis ei kohvajäätä. Kuvausaika 9.3.2012 12:38, Helsingissä, Villingin eteläpuolella. Tuo uusi jää oli muodostunut viikon 10 pakkasten aikana, varsinkin yöpakkaset olivat luoneet otolliset luisteluolosuhteet. Kuva: Eki Haapomaa

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Näin pari viikkoa sitten krookuksesta kimalaisen, jolla oli jotain omituisia pilkkuja. Kameran läpi tiiraillessa ne alkoivat näyttää punkeilta. Luin jostakin, että kimalaisilla voi olla vapaamatkustajia matkassa. Niitäkö nämä nyt olivat? Kimalainen liikkui vähän siihen malliin, että kyytiläiset vaivasivat. Kuva: Satu Alaoutinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kari Santala lähetti kuvan 5.5.2012 Katsele, kuuntele kevättä -lähetykseen: Meillä on täällä täysi talvi. Lunta on sääasemani mittarissa vielä 45 senttiä. Pakkasta tänä aamuna on -6 astetta ja aurinko paistaa täydeltä taivaalta.

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kari Santala Naruskalta: Eilen (4.5.2012) vieraili lintulaudallamme harvinaisempi vieras. Vihervarpunen pistäytyi siinä noiden normaalien tali- ja hömötiaisten vieraana. Vihervarpunen oli pienestä koostaan huolimatta äreänä tiaisille, eikä suvainnut niitä yhtä aikaa laudalle. Vaimoni näppäsi siitä varmemmaksi vakuudeksi vielä kuvankin. Kovin tottuneelta pähkinänsyöjältä tämä pieni lintu ei vaikuttanut, koska se pitkät ajat istuskeli lintulaudan reunalla sen nokkaan nähden ilmeisen suuri pähkinänpala nokassa.

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olin kesällä 2011 vaeltamassa Käsivarrenlapissa. Törmäsin Munnikurkkiossa, tarkemmin Pikku Melajärven koillispäässä seitissä oleviin toukkiin 15.7.2011 keskipäivällä. Seitti oli kokoa n. 50cm ja oli suonreunassa vaivaiskoivikossa. Toukat olivat seitissä pääsääntöisesti kaikki ns. etelän puolella auringonpaisteessa. Ovatkohan toukat koivunkehrääjän toukkia? Ja kysymys, että onko harvinaista, että löydös on näinkin pohjoisessa? Kuva: Timo Rautio

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kävelyllä Hangon hiekkarannalla (22.3.2012) alkoi vaimoni ihmetellä hiekassa olevia mustia nokitäpliä. Lähemmin tarkasteltuna täplät olivat pieniä mustia toukkia, jotka olivat kuin muurahaisleijonan pyyntikuopan pohjalla. Mistähän lienee kysymys? Kuva: Kari Kaukoranta

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tämä "sikari" löytyi linnunpöntön katonrajasta 9.4.2012. Rakennelman pituus alunperin noin 10 cm, tehty oletukseni mukaan koivun lehdistä mutta enpä ole ihan varma. Pönttö on koivussa. Pöntössä ei ole pesinyt lintuja edellisenä kesänä. Taivasti kokoonkääritty paketti, jonka sisällä jonossa lieriön muotoisia noin 10 mm pitkiä savukkeen filtterin kaltaisia koteloita. Kuvassa yksi kotelo avattuna. Kotelon läpimitta noin "lyijykynä". Kotelot usean erittäin tiiviin lehtikerroksen sisällä ja kuten kuvasta näkyy kotelon kantena tarkasti mitoitetut lehtikerrokset. Keltainen aineksen koostumusta mietin, siitepöly tuli mieleen mutta liekö sitä vai "sitä itseään" eli toukan ulosteita? Jokin pistiäislaji ehkä kyseessä?Sijoitin jäljelle jääneen "sikarin"rakennuksen hirrenrakoon ja odottelen josko sieltä vielä jotain putkahtaisi lentoon kevään kuluessa. Kuva: Jyrki Luukkonen, Ylöjärvi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Lumipyöriä Näätämössä. Tämä ilmiö ei ole mitenkään harvinainen täälläpäin. Yleensä järvien selillä ja tunturissa näkyy joskus runsaastikin. Nyt kuitenkin oli kyseessä hyvin pienellä alalla (1,5 m x 30 m) olevat lumipallot. Olettaisin että ilmiön on aiheuttanut pyörretuuli, ei sentään trombi. Pääsiäisen kelit oli kyllä sopivan aurinkoiset ilmiön muodostumiseen. Paikka on sankan mäntymetsän reunassa. Suurin palloista on halkaisijaltaan noin 30 cm. Kuva: Luontoillan kuuntelija

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mennessämme pitkänäperjantaina Suonenjoella mökillemme huomasimme pihatiellä pulmusen nokkimassa tieltä jotakin. Tätä jatkui koko pääsiäisen ajan. Maanantaina pelmahti pulmusparvi tielle nokkimaan. Luulimme, että ne tulivat hakemaan kaverinsa mukaansa. Parvi häipyi, mutta pulmunen jäi nokkimaan. Sinne se jäi, kun pois lähdimme. Onko lintu sairas, vai miksi se näin käyttäytyy? Kuva: Veikko Salmela

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Maaliskuun 21.päivä Turun Hirvensalossa hiihtoretkellä törmäsin kyyhyn lumisen golfkentän vieressä, kun olin menossa katsomaan kekomuurahaisten heräämistouhuja aurinkoisen metsän laidassa. Kyy oli hyvin ravitun näköinen ja vilkasliikkeinen, mutta pysähtyi hangen rippeille, jos olisi jatkanut matkaansa, olisi kastunut edessä olevassa sulamisvedessä. Antoi rauhassa kuvata itseään. Kuva: Kimmo Mäkinen, Turku

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olin maaliskuussa moottorikelkkasafarilla, jonka käännepisteenä oli käynti jäämeren rannalla. Tullessamme rantaan huomasimme lahdella uivan lintuparven, joka ei poistunut koko sinä aikana, mitä olimme rannalla. Tässä kuva 16.3. Näätämövuonolta Norjasta, paikasta nimeltä Storbukta. Parvessa lie ollut useampi sata yksilöä, uiskentelivat ja sukeltelivat lahdella. Ääntelystä päätellen nämä voisi olla haahkoja, tai näiden lähisukuisia. Kuva: Sauli Salmela, Sodankylä

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Maaliskuun 2012 Luontillassa oli puhetta siitä, syökö orava katajanmarjoja. Viime kesänä orava tai oravat kävivät ruokailemassa kuistimme edessä joka päivä samoihin aikoihin 2-3 viikkoa. Katajanmarjat olivat silloin vihreitä. Orava viipyi pensaassa 10-15 minuttia. Emme ole aiemmin havainneet tätä. Tontilla on kaksi oravan pesää ja kävyn jäänteistä tiedämme, että tontilla on oravia. Ne eivät normaalisti näyttäydy meille. Kuva: Kalevi Mannonen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Oli 25. helmikuuta 2012, leutoa jo joitakin päiviä. Kolasin lunta pihalla ja huomasin, että sinitiaiset hyppelivät puun oksilla soidinkuvioitaan. Äkkiä kaksi niistä makasi kyljellään hangella, sylikkäin ja liikkumatta. Tai niin, toinen värisi hiljaa. Kosketin niitä, ei reaktiota. Hain sisätiloista kameran ja kutsuin muita perheenjäseniä paikalle. Kuvan otettuani hipaisin niitä uudelleen. Silloin ne säntäsivät äkkiä pelästyneinä pakoon. Hetken kuluttua linnut makasivat samalla tavoin hangella vähän kauempana. Näinkö ne lempivät - ja näin varhain? Kuva: Liisa Rautavuori

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sattui tämän näköinen kalanpoikanen vastaan Isollapolvijärvellä Pohjois-Karjalassa, Joensuun kupeessa. Yritin katsella kalaoppaasta tunnistusta, mutta eipä tärpännyt. Liekö kiisken poikanen? Syvyyttä 25m. Kuva: Mikko Kervinen, Viinijärvi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mennessäni lisäämään (tammikuun lopulla) lintulaidalle syötävää koin mukavan yllätyksen kun Hiirulaiset olivat "vallanneet" sen. Viikon verran seurasin niiden toimia, eivät olleet moksiskaan, kun syötin heitä juustolla ym. herkuilla. Vuosikymmenien aikana en ole vastaavaa havainnut, miten yleistä on, että hiiret vierailevat lintulaudoilla? Kuva: Reino Ahtiainen, Naantali

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tässä kuva harvinaisesta tunturipöllöstä. Pöllö oli varmaan tavallisella tähystyspaikallaan kuusen latvasta havainnut jäniksen ja tähtäys oli osuvaa. Taistelu oli ollut rankkaa, koska jänis oli yrittänyt kaivautua lumeen ainakin viiden metrin matkalta, pöllö varmaan oli kiinni koko ajan jäniksessä. Viimeisessä kaivannossa oli sitten verijälkiä, muuta havaintoa jäniksestä ei ollut. Pöllö oli varmaan sulattelemassa saalistaan tien penkalla, koska päästi meidät muutaman metrin päähän ennen kuin nousi siivilleen. Mukavia kohtaamisia viikon ajan kyseisen pöllön kanssa. Kuva: Raija Niemelä

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Helmipöllö on kuvattu Kolarissa Ylläsjokivarressa. Pöllönpojalla pikkulinnun poikanen suussa. Pöllö on pesinyt mökin pihapiirissä vanhassa telkän pöntössä. Kuva: Auvo Vaattovaara

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sunnuntaina 15.5. puolenpäivän jälkeen koin melkoisen yllätyksen kun olin korvasieniä keräämässä. Takaani alkoi kuulua raapivaa ääntä ja ääntelyä, kun katsoin oli karhu n. 40 metrin päässä pystyssä mäntyä vasten. Tuuli tuli karhun takaa ja tästä syystä se ei havainnut minua aikaisemmin. Katsoimme jonkin, noin minuutin, aikaa toisiamme karhu näytti toiminnallaan kiipeäisikö mäntyyn turvaan vai mitä tehdä. Otin kuvan ja soitin petoyhdyshenkilölle jonka aikana karhu lähti pois. Jäljen leveys oli 12 cm. Halutessaan karhu olisi voinut yllättää minut täysin mutta onneksi ei tehnyt niin vaan varoitti pitämällä ääntä. Ei onneksi tarvinnut painia karhun kanssa. Kuva: Olavi Kietäväinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Ohessa Raumalla 12.2.2012 ottamani kuva varpuspöllöstä saaliinsa kanssa. Kuva: Hannu Rinne

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvan käpytikka löytyi kuolleena 6.2.2012 kelopuun kyljestä Nousiaisissa. Lintu oli kynsillään kiinni kolon alareunassa noin kolmen metrin korkeudessa. Löytöaikaan oli suht´ kova pakkaskausi. Mikä pitää kuolleen tikan puussa? Ilmestyykö linnuillakin kuoleman jälkeen kuolonkankeus ja häviääkö se aikaa myöten? Entä pakkasen vaikutus? Olen kerran aiemmin löytänyt kuolleen käpytikan vastaavanlaisessa paikassa - sähkötolpan kyljessä. Onkohan yleinenkin kuolinpaikka? Kuva: Kai Kankare, Rusko

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Löysin hakkuutyömaaltani haaparungon joka lähti maasta kahtena runkona, noin neljän metrin korkeudella se muuttui yhdeksi rungoksi. Tosi sulavasti ilman mitään patteja. Kuulemma aikoinaan runkojen välistä ihminen sopi kulkemaan. Nyt puu on kaadettu metsänomistajan pyynnöstä, mutta ei hätää uusi sijoituspaikka on meillä. Kuva: Erkki Salonen, Nastola

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Lakkaretkellämme Ranualla osui polullemme näin jyhkeä "jäkkijakkara". Ovatko mokomat harvinaisia? Meidän luontoretkillämme ei tällaista ole ennen vastaan tullut. PS. Millaisen ajan kuluessa se muodostuu? Kuva: Sirkka Ihalainen, Kortejoki

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olin jo monena iltana seurannut, kun mäyrä oli käynyt imuroimassa pihasta oravalle tarjottuja pähkinöitä. Niin kuvausiltanakin. Katsoin ikkunasta, kun mäyrä tuli taas pähkinäaterialle, avasin hiljaa oven ja hiivin lähemmäs, toisessa kädessäni digipokkari ja toisessa fikkari. Pääsin noin metrin päähän mäyrästä, kun pensaan läpi lyllersi herkkujen toivossa kaksi lihavaa supikoiraa. Supikoirat jäivät kunnioittavan matkan päähän mäyrästä odottamaan vuoroaan. Ehdin ottaa muutaman kuvan, mutta kun kyykistyin paremman kuvakulman toivossa, otukset säikähtivät. Kuva ei ehkä ole valokuvaustekniikan helmi, mutta siinä tilanteessa ei olisi ehtinyt juuri muuta, ja äkkiä käteen otettava, kevyt pokkarikamera oli tähän tarkoitukseen paras mahdollinen väline. Silmät kiiluvat, mutta haitanneeko tuo. Ilta oli pimeä, mutta valoa kuvaan tuovat kameran salama, fikkari ja takaani tulevat terassin valot. Kuva: Merja Suomela

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olisin kiitollinen, jos kertoisitte mielipiteenne pihani "komistuksesta". Syötän talviaikana lintuja, joilta jokunen herkkupala putoaa myös tämän kaverin ja pesueensa suihin, vaikka pidänkin syöttöpaikan puhtaana ja siirrän yöajaksi osan ruoista pois hiirten ulottuvilta. Onnistuin saamaan otuksesta kuvia valoisan aikaan. Otuksen häntä ei mielestäni ole suomuinen, kuten rotalla kerrotaan olevan. Kokonsa puolesta tämä voisi olla pienehkö rotta tai suurikokoinen metsähiiri. Ulkoilutan kissojani flexin kanssa tällä takapihallani. Onko vaaraa, että ne saavat jonkin tartunnan kulkiessaan näiden jyrsijöiden jälkiä pitkin? Laitan liitteeksi kuvan, jotta näette otuksen mahdollisimman tarkkaan. Kuvat otettu ikkunan läpi, joten laatu ei valitettavasti ole paras mahdollinen. Kuva: Raija Hamu

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Oudon näköinen lehtipuu osui silmääni 11.02.2012 Varsinais-Suomessa pienen joen rannalla. Puun juurella oli lastuja ja kuorenkappaleita ja runkoa oli järsitty. Nähtävästi asialla on ollut rusakko? Asumme niin lähellä taajamaa että metsäjänis se ei ainakaan voi olla. Oudoksi asian tekee se että kyseinen rusakkoyksilö on nähtävästi oppinut kiipeämään puun yläoksille asti Tarzanin tapaan. Osasivatko asiantuntijat kertoa mistä on kysymys. Puun ympäriltä ei löytynyt muita kuin rusakon jälkiä sekä jätöksiä. Tältä samalta paikalta taannoin raportoin naukuvasta oravasta, jota ohjelmassanne silloin aikoinaan kommentoitiin. Kuva: Mika Huhtala

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Oli vuoden viimeinen päivä 2011 ja näimme Sipoon metsässä tällaisen hohtavan valkoisen "karvaisen" kepin. Valkoinen karvoitus oli puun ja kuoren välissä. Kuva: Samuli Ellä

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Punaisia männyn kukkia. Kuva: Antti Helaakoski, Pyhäjoki.

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Juttelitte 14.12.2011 lumikon ravinnosta ja valokuvaamisesta. Pihapiiriimme muutti asustelemaan kyseinen veijari luonnonkivikasan onkaloihin tämän syksyn syys-lokakuussa. Aikaisemmin tapasimme vuonna 2006 jolloin se vietti koko talven, kiitäen kerstehangella hiirulainen/myyrä suussaan. Silloin bongasin pesäkolon aukkoja peltotienpenkassa/lehti-risukasassa, joihin meni suoranainen jälkien 'highway'. Eipä tarvinnut kaveria syöttää, löysi itse ravintonsa, seurasimme että 5-10 'kauppareissua' jonka jälkeen painui koloon, eikä näkynyt päiviin jälkeäkään. Peto, mutta pyydystää ilmeisesti sen mitä kuluttaa, ei hamstraa, vai kerääkö ns. talvi/huononkelin varastoo? Laitan tältä syksyltä kuvan, kun seurasin kaveria kivikasan vieressä n.3 metrin etäisyydeltä puolisen tuntia, sain paljon kivoja kuvia, oli muuten melko utelias ja peloton. Nyt kun meillä on täällä Päijänteen itäpuolellakin lunta, näyttäis asustelevan ja pyydystelevän edelleen pihapiirissämme ja jäljet johtavat kivikasaan. Kuva: Tapsa

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Minulla ja puolisollani on ollut ilo jo toista talvea peräkkäin ruokkia kahta metsäkaurista tässä ihan asutusalueella Paltamon keskustan tuntumassa. Meistä tuntuu, että on kyse samasta pariskunnasta kuin viime talvenakin. Olemme ristineet ne Paavoksi ja Railiksi . Ne ovat kesyyntyneet melkoisesti, koska voimme pihassa touhuta ihan vapaasti ja ne ruokailevat tekemästämme kaukalosta kaikessa rauhassa noin 15 metrin päässä . Olen seurannut niiden ruokailua ja ihmettelen suuresti niiden vaihtelevaa käytöstä ruokapaikalla: toisinaan ne syövät sulassa sovussa toinen kaukalon toisessa päässä ja toinen toisessa päässä. Joskus kuitenkin tämä Paavo on hyvin äreä eikä päästä Railia kaukalolle ollenkaan, vaan siinä suorastaan sarvet ojossa ajetaan Raili pois. Kysymys kuuluu, mikä moisen käytöksen saa aikaan? Onko antamassani ruuassa joskus sellaista herkkua, että Paavo haluaa nälissään omia sen kokonaan vai onko kyse vain siitä, että Paavo on noussut niin sanotusti väärällä jalalla. Raili toimii yhtä äreästi silloin, jos jänis erehtyy kaukalolle yhtäaikaa. Meillä on puolison kanssa ollut hyvin hauskoja hetkiä seuratessamme tätä luotonäytelmää. Kuva: Sirpa Heikkinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olen ruokkinut peltopyitä varmaankin 17 vuotta kauranjyvillä muiden lintujen ruokinnan ohessa ja hyvin ovat jyvät kelvanneet. Talvessa menee ehkä noin 100-150 kg kauraa. Onpa niitä kyllä muitakin lintuja syömässä harakoista lähtien. Parhaimmillaan pihalla on ollut kahdessa parvessa yhteensä 23 peltopyytä. Kuva on otettu helmikuussa 2011. Tänä talvena parhaillaan on ollut 12 lintua syömässä. Kuva: Pekka Eronen, Oulainen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Ensilumi majavalammella 2011. Kuva: Hannu Nevalainen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Meillä on mökki Mäntyharjussa. Olen kaatanut rannalta muutamia haapoja ja huomannut, että monen puun tyvessä on onkalo, joka on 0,5-1 m syvyinen ja halkaisijaltaa 10-15 mm.. Onkalon pohjalla on aivan kuin kuivaa heinää. Mikähän toukka siellä on asustanut? En ole nähnyt eläintä. Tässä on kuva siitä onkalosta. Kuva: Luontoillan kuuntelija

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kalajoella vesi nousi suositulle Leton mökkeilyalueelle Tapaninpäivänä 2011. Meri tulvi tielle ja pysäköintialueelle. Kuva: Maritta Hakola

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuva otettiin 25.9.2010 Joensuun Tuupovaarassa.Valo oli vähissä,joten kuva on hieman epätarkka. Onko kysymyksessä mahdollisesti jonkun lahottajan itiöemät, vai mistä on kysymys. Pallerot olivat haapapöllin päässä ja ne kestivät lumentuloon saakka. Kuluneena syksynä niitä ei enää ilmestynyt. Kuva: Raimo Kitunen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Lähetän vedenalaisiltaan liittyvää kuvamateriaalia Suomen luonnosta. Kuva: Eero

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Lähetän kuvan erikoisesta ampiaispesästä, jota kuvasin 4.7.2011 Tohmajärven Onkamossa. Pesä oli rakennettu klapikatoksen kattoon ja erikoista siinä oli se, että pesän rakenteeseen kuului n. 30 cm pitkä putki, joka tuli pesän alareiästä suoraan alaspäin. Asukkaat eivät käyttäneet putkea kulkemiseen, vaan liikenne tapahtui putken ja varsinaisen pesärakennelman väliin jätetyn raon kautta. Mielestäni ampiaiset poikkesivat "tavanomaisista" ampiaisista ensiksi siten, että niiden siivet eivät olleet vartaloa vasten vaan sojottivat hieman vartalosta ulospäin, toiseksi näyttivät hieman pienemmiltä. Viikkoa, kahta myöhemmin putki oli pudonnut ja pesän koko kaksinkertaistunut. Mikä tuon putken merkitys mahtoi olla, onko harvinainen ja olivatko tavallisia ampiaisia? Jaakko Kullberg vastaa: Kyseessä on pensasampiaisen pesä, joka alkuvaiheessa on varustettu vastaavalla putkirakenteella. Miksi tuo putkirakennelma on pesässä ei ole minulle täysin selvää. Mahdollisesti kyseessä saattaa olla pienen pesän lämpötalous, koska pesät sijaitsevat usein tuulisella paikalla eikä pieni pesä vielä pysty säätelemään työläisvoimin lämpötilaa, kuten myöhemmässä vaiheessa. Työläiset ovat itseasiassa samankokoisia tai hiukan suurempia kuin tavallisella ampiaisella, mutta selvästi tummempia. Kuningatar taas muistuttaa hiukan herhiläisen työläisiä, sillä se on selvästi punertava. Siipien levälläänpito viittaa siihen, että ampiaiset ovat aktiivisia ja valmiina puolustautumaan. Kuva: Ahti Laasonen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuukkeli popsii kärpässientä. Tämä tapahtui heinäkuussa Pakasaivolla Muoniossa. Kuva: Raimo Västilä

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Elokuun loppupuolen iltapäivänä sudenkorento laskeutui laiturin tolppaan ja taivutti peräpäätään vesirajaan, kiinni veden alle jatkuvaan puutolppaan. Korento oli paikoillaan useita minuutteja, lennähti sitten toiseen tolppaan ja sama jatkui. Vaikutti, että se munii, mutta mitään näkyväää se ei saanut aikaan. Mikä oli siis jutun juoni? Kuva: Pirkka Jokinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Törmäsin metsässä tämän näköisiin haapoihin, joissa juuret näyttivät koivulta. Itse en ole vastaavaa aiemmin nähnyt. Kuva: Johnny Dollar

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mielenkiinnolla seurasin digikuvailtaa 2.11. ja päätin laittaa tämän kuvan näytille. Sekä digipokkarilla että -järkkärillä saa tosi upeita otoksia, kunhan on oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja on sinut luonnon ja kameran kanssa. Kuva: Timo Huokonen, Kangasala

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Orava nauttii kevätauringosta. Kuvattu keväällä 2009 Helsingissä Maunulassa. Kuva: Rainer Wahrlroos

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Viime vuoden kesäkuun alkupäivillä ilmestyi pienen plutoonan verran eli arviolta noin 150 pikkuisia hämähäkkejä autotallimme viereen. Ne olivat siinä pari päivää vaille kaksi viikkoa paikoillaan. Uskalliammat seikkailivat sinä aikana noin 30 cm päähän tuosta porukasta, mutta pidemmälle kukaan ei uskaltanut lähteä. Kysyisin missä olivat poikasten vanhemmat, kuka tai miten ne ruokkivat itsensä sinä vajaan parin viikon aikana, minkä ne siinä olivat? Mitä hämähäkkilajia nuo mahtoivat edustaa? Eräänä aamuna, kun olin taas menossa katsomaan niitä, niin ristinsieluakaan ei enään ollut paikalla. Kuva: Juha, Turku

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Harrastajakuvaajan lottovoitto. Kuva: Luontoillan kuuntelija

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Luontoiltaan (19.10.2011) soittanut henkilö tarkoitti varmaankin tätä sientä, ihmettelin sitä itsekin muutama viikko sitten. Kuva: Toni Palmroos

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sumuisena aamuna otettu kuva jäkälästä. Kuva: K.Kuoppala

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Voiko lepakko selvitä ulkosaunassa talven yli, vaikka siellä joskus saunotaan? Kuva: Tuomo Törmänen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Laudan päälle oli ilmaantunut tällaisia varrellisia, onko ne munia vai sieniä? Kuva: Hannu Pöntinen, Sysmä

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tällainen siili tuli vastaan pyöräilyreittimme varrella Kouvolan Anjalassa. Onkohan tämä jonkun karannut lemmikkisiili vai onko tällaisia valkoisia luonnossa? Kuva: Satu Huovinen, Anjala

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Huomasimme lokakuussa 2011, että tällainen mehiläisyhdyskunta oli muuttanut jossain vaiheessa vanhan navettamme maitohuoneeseen Kerimäen Anttolan kylässä. Lattialla oli paljon kuolleitakin mehiläisiä. Kennot olivat täynnä hunajaa. Jo aiemmin kännykkäkameraan saatiin taltioitua pieni leike, kun mehiläiset etsivät talvisijaa navetan ulkopuolella isona surisevana parvena. Kuva: Tuula Lavonen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvasin sunnuntaina 16.10. pihallani Kirkkonummella männyn juurella sammalessa kasvavan punakukkaisen mansikan, tai siltä se ainakin näyttää. Se on kukkinut nyt muutaman viikon ajan. Kukat ovat saman kokoisia kuin ahomansikalla ja ympärillä kasvaa runsaasti ahomansikkaa, mutta mitkään muut niistä eivät kuki tähän aikaan, enkä koskaan kesällä ole huomannut punakukkaista muotoa. Hauska yllätys tähän aikaan vuodesta. Mistähän moinen värimuutos johtuu? En ole löytänyt mistään tietoa. Täytyy ensi kesänä tarkkailla kukkiiko jo kesällä punaisia kukkia. Olisi hauska kuulla onko tällaisia löytynyt muualta päin. Kuva: Seija Wilen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Haluaisin tietää, mikä sieni on kuvassa? Sieni on täysin punainen ja kasvoi Joensuussa Aavarannan lähellä olevassa metsässä polun vieressä. Kuva: Hilla Romppanen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvasin ilveksen laiturilta. Olin ehkä 20 metrin etäisyydellä. Zoomi kuvatessa täpöllä ja kuvasta leikkasin vielä reunoja pois. Kulkusuunnasta päätellen arvelen sen uineen noin 300m viereisestä saaresta meidän saareemme. Se rantautui kaislikon läpi uimalla, minusta noin 30m päässä. Kuva: Seppo Lehto

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Uudenkaupungin edustalla Koiviston aukossa keskellä selkää uiva kaurispukki kesäkuussa. Kuva otettu puhelimella. Kuva: Pete, Uusikaupunki

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mikä perhonen tämä on? Kuva: Suhonen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Syyskuun 18. päivä Espoossa, Nöykkiössä, kadulla käveli vastaan (sivuttain) aivan käsittämätön näky, tällainen iso RAPU, jota en ole ikinä Suomessa ennen nähnyt. Liekö karannut jonkun keittiöstä, terraariosta? Ari Saura vastaa: Kuvassa on villasaksirapu. Alunperin Aasian itärannikolta peräisin oleva laji on levittäytynyt laivaliikenteen mukana Eurooppaan. Suomessa sitä tavataan säännöllisesti, pääasiassa Suomenlahden rannikolla.Villasaksirapu elää suurimman osan elämästään makeassa vedessä joissa tai järvissä, mutta vaeltaa kutemaan meriin. Lisääntyminen edellyttää vähintään 26 promillen suolapitoisuuden, joten Suomen merialueilla (suolapitoisuus korkeintaan 10 promillea) se ei pysty lisääntymään. Pystyy muiden taskurapujen tavoin liikkumaan pitkiä matkoja myös kuivalla maalla. Teoriassa rapu on voinut mönkiä Espoonlahteen laskevaa puroa pitkin Nöykkiöön ja jalkautunut kuivalle maalle, mutta todennäköisemmin se on jäänyt Espoonlahdessa jonkun nöykkiöläisen kalamiehen verkkoon ja kuljetettu Nöykkiöön, jossa se vikkelänä otuksena on karannut tai tarkoituksellisesti vapautettu. Kuva: Petra Wager

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Törmäsimme tähän kasviin retkeillessämme Sallan alueella. Kasvikirjoista emme löytäneet kuitenkaan tälle nimeä. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä tämä on. Kuva: Juha Järvinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Elokuun 2. päivänä onnistuin kuvamaan karvattoman oravanpoikasen. karvoja oli päässä sekä hännässä. En ole nähnyt tätä oravaa uudestaan. Mistä tälläinen johtuu. Paikalla oli muitakin isompia oravia ja tämä orava sai olla rauhassa, mutta katosi melko pian. En saanut kuin yhden kuvan ja kuvauspaikka oli Keravalla. Kuva: Leif Ekblom

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Koskeloiden kiihdytyskisat. Kuva: Heikki Kinnunen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Pihallamme Lahden Jalkarannssa kasvaa kymmenkunta jalkapallon kokoista jättikuukusta. Olen kuullut, että ovat melko harvinaisia. Onko näin? Kuva: Markku Aaltonen, Lahti

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuvan mukainen sieni löytyi Nuuksiosta 22.8 sieniretkellä. Kaunis katsella, mutta jätimme sen paikoilleen. Menetimmekö suuren makunautinnon? Mustia torvisieniä löytyi viisi kiloa, ei turha retki. Kuva: Risto Jokinen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Mikä on sienen nimi? Ennen en ole tuollaista nähnyt. Kuva: Kari Honkaharju

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Sienen koko kerättäessä noin 10cm, harmaa ja lokeroinen. Tuoksu ei ole korvasienen tuoksu, vaan vaikkapa jonkin formaliinin tyyppistä, ei kuitenkaan epämiellyttävä ja väri ei täsmää. Sienellä ei myöskään ole "jalkaa" edes siinä määrin kuin korvasienellä, vaan koko sieni näkyy (kuva) kasvavan salaatinomaisesti "kantapisteestä". Kuivaa sientä maistettaessa ei erotu erityistä makua tai pistävyyttä. Kasvupaikka on nurmikko rantatontilla. Kuva: Jukka-Pekka Sepperi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Heinäkuun loppupuolella rantakäärme loikoili ulkoterassimme viereisessä katajassa noin tunnin ja piti myös ukkossadetta. Tämä tapahtui Lohjanjärvellä Helperin saaressa. Kuva: Irma Boman

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Olin heinäkuussa 2011 kuvailemassa Iisalmessa pienen metsälammikon elämää. Kuvatessani huomasin, että lammikon pinnalla vilisee hämähäkkien ja vesimittareiden lisäksi joitain pieniä olioita. En yrittänyt niitä sen kummemmin kuvata, mutta tässä oheisessa hämähäkkikuvassa tällaisia olioita kuvassa näkyy. Väriltään ne ovat punaisia ja ulkonäkö muistuttaa etäisesti nallekarkkia, pituutta niillä on n. 2 mm. Lisäksi niillä näyttäisi olevan jonkinlaiset tuntosarvet ja jalkoja. Osaisitteko kertoa, mitä nämä pienet oliot ovat? Kuva: Janne Nieminen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kalan tunnistus ei ole selvinnyt etsinnöistä huolimatta. - väri kuten kuhalla - ei suomuja - pinta niljakas / lievästi limainen - pää ruma ja pelottava - pituus n. 30cm - lihan väri punainen - on vielä mökkini pakastimessa Kala oli tarttunut 35mm:n siikaverkkoon keski- Päijänteellä heinäkuun puolivälissä 2011. Kuva: Tapio Tanninen

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Isossakyrössä pohjanmaalla on tällainen kaveri pihapiirissä ja ollut jo pari kesää. Onko tämä yleistä vai harvinainen laatuaan? Pitääkö paikkaansa, että "normioravat" hylkivät tällaista valkoista yksilöä , koska pihapiirissä olevat kolme "normioravaa" ovat yhdessä, mutta tämä on yksin? Kuva: Anna-Leena Lehtola

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat "Lentomuurahainen" rakentaa hiekasta kekoja, joiden pohjalla on kulkureikä. Kekoja on mökin saunapolulla useita satoja. Kekojen halkaisia on noin 5 cm. Itse ötökkä on noin sentin pituinen. Mikähän ötökkä on kyseessä? Onkohan maan alla kokonainen kaupunki jossa muurahaiset asuvat? Kuva: Jari Suokivi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tässä kuva viime kesältä Jaalan Ruuhasjärveltä. Kyyn uintimatka yli järven, souturetkellä kuvattuna. Kuva: Miia Mustonen, Kouvola

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Kuva otettu Kangasniemellä kauppilan kylässä. Oletan että tämä on vaskitsa, jonka pitäisi olla aika harvinainen täällä päin. Ei ole ainakaan 20 vuoteen tullut vastaan. Kuva: Erkki Drischenko

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Tervehdys täältä Lapinkeskuksesta. Mökimme sijaitsee Ranualla 45 km. Rovaniemeltä Ranualle päin Välijoentien varessa. Siellä pyöränselästä hoksasimma tien vieressä mielenkiintoisia kukkia. Tikankontteja oli rinteessä paljon enemmänkin. Näkymää voisi sanoa ihan orkideaniityksi. Olemme muinakin vuosina nähneet muutamia, mutta tänä vuonna kukkia on runsaasti. Onko tällainen esiintymä kuinka tavallinen täällä Lapinperukoilla? Kukat olivat komioita ja mielestämme varsin kookkaita n. 30-40cm korkeita. Kuva on otettu 7-8. kesäkuuta. Kuva: Arja Remes, Kemi

Kuuntelijoiden lähettämät kuvat Löytyi verkosta - kaksi yksilöä. Selvästi erottuva pää. Mitta suunnilleen näkyy kuvassa. Merikarvialla 28.5.2011. Mikä on kuvassa? Kuva: Heikki Hulkkonen

Kuuntelijoiden aikaisemmin lähettämiä luontokuvia

Lapset toivat pihasta löytämänsä erikoisen voikukan sisälle tarkasteltavaksi. Kasvissa on ehkä noin kymmenkunta kukintoa nauhamaisesti peräkkäin. Kaikilla kukinnoilla on yhteinen litteä ja ontto varsi. Kuinka yleinen tuollainen kukka on? En ole itse ainakaan aiemmin samankaltaista nähnyt

Kasvit ja maisemat

päivitetty 15.2.2012 klo 15:31

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Kuvassa pihallamme käydyt siilien kosiomenot 6.5.2011.
Sulho on pienempi ja morsian suurempi siili. Tosin tässä tarinassa kävi niin, että ruokailu-ajan koittaessa sulho valitsikin morsiamen sijasta maistuvan ilta-aterian.

päivitetty 15.2.2012 klo 15:38

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Ampiainen kaiveli terassin kuivaa puuta pesäaineeksi.

Selkärangattomat

päivitetty 15.2.2012 klo 15:28

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Tällainen komistus ilmestyi pihapiiriimme huhtokuun alussa 2011. Seurasi touhujamme koko päivän muutaman metrin päästä ja kulki perässämme. Kävi jopa patiollakin. Oli erittäin rauhallinen yksilö ja asteli ylväästi. Söi välillä vuorimännyn neulasia ja pensastuijan lehviä, ottipa päälle "ruokaperäisetkin". Yöaikaan oli jatkanut omille teilleen. Tuleeko useinkin metso pihapiiriin ja onko tämä korpimetso vai?

päivitetty 15.2.2012 klo 15:29

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Ulkorakennuksemme eteläseinustalla loikoili yhteensä 9 rantakäärmettä, joista osa alkoi kiivetä ruusukehikkoa pitkin seinää ylös. Ne livahtivat vuorilaudoituksen taakse seinän väliin. Osa pudottautui sieltä taas maahan. Kuinka tyypillistä tällainen käyttäytyminen on? Onko mahdollista, että naaras munii seinän väliin?

Kalat ja matelijat

päivitetty 15.2.2012 klo 15:33

Kuuntelijoiden lähettämiä kuvia

Muualla Yle.fi:ssä

Pikku Kakkonen