Sarja on päättynyt. Vuoden 2012 alusta tiedeohjelmia kuullaan
Tiedeykkösessä tiistaisin ja perjantaisin klo 12.15 - 13.00.
Kinkkurasvaspecial
Tekniikan käsikirja -ohjelmassa sukelletaan kinkkurasvan sekaan. Viemäriin kaadettu kinkkurasva nimittäin kuormittaa viemärijärjestelmää ja puhdistamoja erittäin raskaasti.
Syövän sädehoito
Meistä noin joka kolmas sairastuu elämänsa aikana syöpään. Noin puolet syöpää sairastavista saa joko paranemiseen tähtäävää tai oireita lievittävää sädehoitoa. Mitä sädehoidossa tapahtuu? Miten tämän päivän hoito tehdään?
Digi-tv, HD-tv, mitä vielä?
Mystiset kirjainlyhenteet askarruttavat kansalaisia televisio-ostoksilla. Digi-tv:n kyljessä saattaa lukea HD-ready tai Full HD. Mitä nämä tarkoittavat ja mitä muuta tarvitaan, että televisiokuva on mahdollisimman tarkka?
Miten soitin soi?
Ensimmäinen kantele rakennettiin hauen leukaluusta ja Hiiden olennon hiuksista, ainakin jos Kalevalaa on uskominen. Saako näistä aineksista aikaa soivan soittimen?
MEG:llä paikannetaan aivojen toimintoja
MEG-laitteen avulla on löydetty mm. aivojen peilisolut, jotka ovat olennaisia paitsi toisen liikkeen matkimisessa, myös empatiassa. Mutta millainen laite MEG on, mihin sen toiminta perustuu? Vanhempi tutkija Minna Huotilainen Työterveyslaitokselta kertoo, toimittajana Pirjo Koskinen.
Purjeveneitä, komposiittimailoja ja pellavapuskureita
Kuitujen kesyttäminen syrjäytti puun purjeveneistä ja jääkiekkomailoista - jopa puskureita tehdään nykyään pellavakuidusta. Miten materiaaleista saadaan lujia lasi- tai hiilikuitujen avulla? Palvelupäällikkö Markku Hentinen VTT Service oy:stä kertoo komposiittimuoveista ja muista kuitumateriaaleista, toimittajana Pirjo Koskinen.
Miten lentokoneesta saadaan mahdollisimman kevyt?
Matkustajalentokoneet ovat näyttäneet jo pitkään melko samanlaisilta, vaikka lentokoneet ovatkin kehittyneet paljon. Suunnittelussa tärkeä lähtökohta on saada mahdollisimman paljon painoa pois, mutta samalla niiden pitäisi olla turvallisia, taloudellisia sekä matkustaja- ja ympäristöystävällisiä.
Miten lentokone pysyy ilmassa?
Monta kymmentä tonnia painavat matkustuskoneet lentävät 10 kilometrin korkeudella ohuessa ilmassa yli 500 kilometrin tuntinopeudella. Mutta mihin lentäminen perustuu, miten raskaat lentokoneet pysyvät ilmassa? Laboratorioinsinööri Juha Kivekäs ja Ari Siltavuori Aalto-yliopistosta valottavat lentämisen fysiikkaa tuulitunnelissa, ja sotilaskone Vinkan pienoismallin äärellä. Toimittajana Pirjo Koskinen.
Hyttysen tekniikkaa
Inisevänä parvena iholle hyökkäävä hyttysparvi sekoittaa lomalaisen kesätunnelmat. Harvoin tulee kuitenkaan ajateltua, että itse asiassa hyttysen imukärsä tai lentotaito on mitä hienointa luontoäidin kehittelemää tekniikkaa. Hyttysen hienouksista kertoo hyönteistutkija Juhani Itämies. Toimittajana on Mari Keinänen.
Hyttyskarkotuslaitteet
Hyttyset ovat ikäviä kesän kiusankappaleita. Markkinamiehet ovatkin olleet todella kekseliäitä kehitellessään jos jonkinlaisia laitteita, joiden tarkoitus on karkottaa harmilliset inisijät pois. Toinen laitemalli houkuttelee hyttyset luokseen ja tappaa ne. Minkälaisia erilaisia teknisiä vempeleitä hyttysenkarkotukseen on kehitetty? Omista kokemuksistaan kertoo hyönteistutkija Juhani Itämies. Hän on työssään törmännyt lukuisiin hyttyskarkotuslaitteisiin. Toimittajana on Mari Keinänen.
Linnanmäen Ukossa syöksytään 5G:n voimalla
Silmät kiinni ja kirkumaan! Linnanmäen Ukolla pääsee testaamaan, miltä tuntuu yli 5 G:n kiihtyvyys ja satasen nopeus huvipuistolaitteessa. Ukkoa esittelee käyttöpäällikkö Marko Tikkanen Linnanmäeltä, koeajajana Pirjo Koskinen.
Takkuileeko laajakaista?
Jos nettiyhteys takkuilee, voi se johtua sitä että on tehty takkuinen laajakaistatilaus. Mutta mitä eroa eri liittymillä on, ja millaisiin nopeuksiin niillä voi päästä? Entä miten ennustettavia eri laajakaistojen nopeuslupaukset ovat?
Kaupalliset geenitestit hämmentävät
Sylkinäyte purkkiin ja purkki postiin. Rahaa muutama satanen, ja geenitietoa saapuu sähköpostiin muutaman viikon kuluttua. Mutta millaista tietoa on odotettavissa, ja miten tieto syljestä saadaan?
Miten voi purjehtia vastatuuleen?
Purjevenetekniikassa köli on ollut varsin merkittävä keksintö, ilman sitä ei vastatuuleen pääsisi. Mutta miksi se on niin tärkeä, ja millaista purjehtimisen tekniikka muuten on? Purjehtimisen saloista kertoo palvelupäällikkö Markku Hentinen VTT Expert Service Oy:stä, toimittajana Pirjo Koskinen.
Aivosyke mittaa mielen rasitusta
Aivosykkeen avulla mitataan mielen ylikierroksia. Miten herätä ja pysähtyä, ennen kuin burnout iskee tai vakava onnettomuus tapahtuu? Tätä kriittistä pistettä etsitään aivosykkeen avulla. Se voi tulevaisuudessa kertoa rasitustilamme sykemittarin tavoin. Myös muita aivojemme kuormituksesta etsiviä helppokäyttöisiä menetelmiä etsitään Työterveyslaitoksen Aivot ja työ- tutkimusokeskuksessa. Niistä kertoo vanhempi tutkija Minna Huotilainen, toimittajana Pirjo Koskinen.
Miten monta toimintoa mahtuu yhteen kännykkään?
Miten kaikki antennit mahtuvat älypuhelimeen? Kännykässä on omat antenninsa gsm-verkolle, radiolle, televisiolle, internetille ja navigaattorille. Antenni vie kännykän sisältä paljon tilaa, miten tilaongelma ratkaistaan?
Talvikelit vaativat omat renkaat
Talvirenkailla ei kannata ajaa kesällä, vaikka kulutuspinnan urat vielä olisivat riittävät. Kesä vaatii toisenlaiset renkaat, mutta miksi.
Miten toimii polkupyörän vaihteet?
Pyörissä voi olla vaihteita kolmesta kolmeenkymmeneen, tai ei vaihteita lainkaan. Vaihteet voivat olla näkyvissä ulkorattaissa, tai takapyörän navan sisällä. Mutta miten nämä vaihteet eroavat, ja miten voima välittyy polkimista takapyörään ja koko pyörän liikkeeksi? Entä miten toimii hihnavetoinen pyörä, ja kuinka nopeasti pyörää pitäisi polkea? Timo Heikkinen Lahden polkupyörähuollosta kertoo napavaihteiden toiminnasta, toimittajana Pirjo Koskinen.
Pyörä keväthuollossa
Pitääkö pyörälle tehdä talven jälkeen jotakin muutakin kuin täyttää kumit ja kokeilla jarrut? Timo Heikkinen Lahden polkupyörähuollosta kertoo pyörän keväthuollosta. Toimittajana Pirjo Koskinen.
Miten oluen jälkikäyminen onnistuu kahdessa tunnissa?
VTT:llä kehitettiin 1980-90-luvun vaihteessa oluen jälkikäymistä nopeuttavaa prosessia, joka ristittiin IMMOksi. Siinä käymishiiva immobilisoidaan eli kiinnitetään alustaan jälkikäymisen aikana.
Työ palkittiin vuoden insinöörityöpalkinnolla vuonna 1995.
Sähkön tie kantaverkosta seinässä olevaan pistorasiaan
Tavallinen kotikuluttaja ottaa 230 voltin jännitteen seinässä olevasta pistorasiasta. Se on itse asiassa yksi ns. 400 voltin pienjänniteverkon kolmesta vaiheesta.
Sähkön siirtoverkko
Sähköenergiajärjestelmien professori emeritus Erkki Lakervi kertoo miten sähkö siirtyy voimalaitoksilta loppukäyttäjän ulottuville. Toimittajana Maija Typpi.
Miten säätutka näkee sateen?
Säätutkaa kutsutaan usein sadetutkaksi ja vettä sillä eniten havaitaankin. Sateen määrän lisäksi pystytään pian erottelemaan lumi ja vesi, sanoo vanhempi meteorologi Heikki Pohjola Vaisala Oy:stä. Toimittajana Maija Typpi.
Autonrenkaan valmistus
Auton renkaat ovat arkipäiväinen tuote johon kiinnittää huomion yleensä vain silloin, kun renkaat vaihtaa. Mutta nykyrenkaat ovat oikeastaan korkean teknologian tuotteita, joita valmistajat kehittävät jatkuvasti.
Liikennemelua torjutaan meluesteillä
Suositeltua kovemmalle liikennemelulle altistuu Suomessa noin 800 000 ihmistä. Yksi keino vähentää melua ovat teiden varsille rakennettavat meluesteet, vallit ja seinät.
Valkaisuaineet ja entsyymit parantavat pesutulosta
Pyykinpesuaineen tärkein pesevä ainesosa ovat tensidit, mutta valkaisuaineet ja entsyymit tehostavat pesua.
Pyykinpesuaine pesee tensidien voimalla
Lian poistaminen vaatteista perustuu pinta-aktiivisiin aineisiin, jotka sitoutuvat likahiukkasiin ja kuljettavat ne vesiliuokseen.
Miten maali hajoaa ja miten uudelleenmaalaus tehdään?
Tutkimusjohtaja Seija Varila Tikkurila Oyj:stä kertoo erikoismaaleista, maalien lisäaineista sekä maalin poistamisesta ja uudelleenmaalauksesta. Toimittajana Maija Typpi.
Maali on polymeeri
Maalit ovat polymeerejä, jotka jähmettyvät maalauspaikalla muodostaen pintaan ohuen kalvon. Mitä aineksia maalipurkkiin pannaan, jotta maali on pysyy seinässä riittävän kauan?
Erikoismuovit ja muovien kierrätys
Diplomi-insinööri Vesa Kärhä kertoo erikoismuoveista, lujitemuoveista ja muovien kierrätyksestä. Toimittajana Maija Typpi.
Mistä muovit tulevat?
Muovia on ympärillämme kaikkialla, mutta miten ne syntyvät? Mihin eri muovit soveltuvat ja miten niitä valitaan eri tarkoituksiin? Haastateltavana diplomi-insinööri Vesa Kärhä, toimittajana Maija Typpi.
Painovoimainen ilmanvaihto
Usein ilmanvaihto vanhoissa rakennuksissa ja kaupunkiasunnoissa toimii painovoiman avulla. Korvausilma tulee asuntoon esimerkiksi seinässä olevan säleikön kautta ja poistuu katon rajassa olevasta tuuletuskanavasta suoraan katolle. Toimiakseen järjestelmä ei kaipaa koneita, vaan ainoastaan poistoilmaputken säännöllistä nuohousta.
Sillan kestävyys
Usein siltaa ylittäessä ei tule kulkuväylää erikseen pohdittua. Siinä se on, ihan niin kuin eilen ja sitä edellisenä päivänä. Mutta entä jos silta notkahtaa, kuten kävi Turun Myllysillalle maaliskuussa 2010? Ikävä tapahtuma pistää pohtimaan, miten sillat ylipäänsä kestävät käyttöä ja kulutusta.
Miten junan aiheuttamaa tärinää ja runkomelua voi vähentää radanvarrella?
Raideliikenne tuottaa havaittavaa tärinää ympäristöönsä ja tärinä välittyy maan kautta edelleen lähistöllä oleviin rakennuksiin.
Laivan suunnittelussa tärinän ja värähtelyjen estäminen on tärkeää
Maailman suurimman risteilyaluksen Oasis of the Seas värähtelyjen laskeminen ja valmiin laivan värähtelyjen estäminen on ollut vaativa prosessi.
Maailman suurimman risteilyaluksen suunnittelu
Maailman suurimmat risteilyalukset on rakennettu Turussa STX-yhtiön telakalla. 361 metrin pituiset ja rungoltaan 47 metrin levyiset Oasis of the Seas ja Allure of the Seas olivat haastavia kohteita myös suunnittelijoille.
Uusia biohajoavia luiden korjausvälineitä
Elimistössä hajoavat bioimplantit pitävät murtuneen luun koossa niin kauan kunnes luu on korjaantunut. Siinä vaiheessa implantti on liennut pois eikä tarvita enää korjausleikkausta. Professori Pertti Törmälä Tampereen teknillisestä korkeakoulusta palkittiin vuonna 1988 insinöörityöpalkinnolla näiden kehitystyöstä.
Biohajoavilla ruuveilla ja nauloilla voi korjata luunmurtumia
Murtuneiden luiden korjaamiseen käytetään nykyisin myös paikallaan hajoavia muoviruuveja ja nauloja teräsosien sijaan.
Maailman nopein crp-arvon määritys
Vuoden 2009 insinöörityöpalkinnon sai teknologiapäällikkö Juhani Luotola Orion Diagnostica Oy:stä. Hänet palkittiin erittäin nopean analyysilaitteen kehittämisestä. Sillä pystytään määrittämään verinäytteestä esimerkiksi tulehdusta osoittava crp-arvo muutamassa minuutissa.
Miten gps-paikannus pakattiin rannekellon kokoiseen laitteeseen?
Vuonna 2004 insinöörityöpalkinto annettiin työryhmälle, joka oli valmistanut maailman pienimmän gps-paikannuslaitteen. Se mahtui rannekellon kokoiseen laitteeseen, jossa lisäksi oli sähköinen kompassi ja mm. painemittari ilmanpaineen seuraamiseen.
Miten iso-oktaania, bensiinin lisäainetta valmistetaan
Bensiinissä tarvitaan lisäaineita jotta moottori ei nakuttaisi eli että polttoaine palaa sylinterissä oikeassa tahdissa. 80-luvun lopulla käyttöön otettu MTBE aiheutti ongelmia Yhdysvalloissa huonosti hoidettujen säiliöiden vuoksi ja tilalle piti keksiä muuta.
Leijupetikattila
Leijupetikattilassa polttoaine, tuhka ja palamisen lisäaineet kuten hiekka ja kalkkikivi leijuvat ilmassa voimakkaiden puhaltimien avulla. Vuoden insinöörityönä leijukerroskattila palkittiin vuonna 1987.
Miten typenoksidien päästöjä vähennetään hiilivoimalassa?
Vuoden 1999 insinöörityöpalkinto annettiin hiilivoimaloiden typenoksidien päästöjen vähentäneille Imatran voiman insinööreille. Diplomi-insinööri, senioriasiantuntija Pauli Dernjatin Fortum Oy:stä kertoo miten se tapahtui.
Miten oluen jälkikäyminen onnistuu kahdessa tunnissa?
VTT:llä kehitettiin 1980-90-luvun vaihteessa oluen jälkikäymistä nopeuttavaa prosessia, joka ristittiin IMMOksi. Siinä käymishiiva immobilisoidaan eli kiinnitetään alustaan jälkikäymisen aikana.
Laktoositon maito
Lehmänmaidossa on maitosokeria eli laktoosia 4-5%. Laktoosi aiheuttaa mahavaivoja monille ihmisille, koska normaalisti laktoosia hajottavan laktaasientsyymin tuotanto loppuu imeväisiän jälkeen.
Herasta tuli tekniikan avulla arvokas raaka-aine
Juuston valmistuksessa syntyvä hera kelpasi vuosisatojen ajan lähinnä kotieläinten rehuksi. 1970-luvulla heraa syntyi Suomessa yli 600 000 miljoonaa kiloa ja siitä oli tullut lähes ongelmajäte.
Taajuusmuuttaja
Taajuusmuuttajalla ohjataan ns. oikosulkumoottoria, joka on nykyisin teollisuudessa ylivoimaisesti yleisin sähkömoottori. Tällainen moottori pyörii siihen syötetyn vaihtovirran taajuudella, joten taajuutta muuttajalla voidaan kätevästi säätää moottorin pyörimisnopeutta.
Kuvapuhelin
Kuvapuhelimen idea esitettiin heti äänipuhelimen keksimisen jälkeen, mutta tekninen toteutus oli paljon vaikeampaa. Vuoden 1990 insinöörityöpalkinto annettiin kuvapuhelimen kehittäneelle VTT:n teletekniikan työryhmälle. Tästäkään ei tullut kuluttajatuotetta suurista odotuksista huolimatta, mutta oppia siitä saatiin.
Kiihtyvyysanturi
Piistä valmistettu muutaman millimetrin kokoinen kiihtyvyysanturi tunnistaa mm. auton liikkeitä ns. ajonvakautusjärjestelmissä eli ESC-järjestelmissä. Piistä valmistetun anturin idea on 1970-luvulta Yhdysvalloista mutta Suomessa näistä on kehitetty maailmanlaajuisesti merkittävää bisnestä.
Kännykkämaksaminen
Tekniikkana kännykkämaksaminen on jo täysin mahdollinen vaihtoehto, mutta käytännössä se ei vielä onnistu. Ideana on se, että kassalla kännykällä kosketetaan maksulaitetta ja näin maksu on hoidettu. Kaupat tai pankit eivät ole ottaneet tekniikkaa omakseen.
Puheäänen tunnistava tekniikka
Tietokoneohjelma voi tunnistaa puhujan vertaamalla ääninäytettä tietokannassa oleviin esimerkkeihin. Puheäänen tunnistamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi rikosten selvittelyssä sekä erilaisissa tilanteissa, joissa henkilö täytyy tunnistaa.
RFID-teknologian käyttö terveydenhuollossa
RFID:n eli radiotaajuisten tunnisteiden käyttö on yleistynyt esimerkiksi julkisten liikennevälineiden maksukorteissa ja rahtiliikenteen hallinnassa. Mutta miten sama tekniikka voisi sopia terveydenhuollon käyttöön? Aiheesta kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Antti Lahtela. Toimittajana Mari Keinänen.
Kansalaisten tietopalvelut verkossa
Tulevaisuudessa asiointi viranomaisten kanssa onnistuu yhä useammin netissä. Sähköiset palvelut helpottavat esimerkiksi Lapissa asuvia, joilla voi olla satojen kilometrien matka lähimpään viranomaisten palvelupisteeseen. Paperista luopuminen tarjoaa myös mahdollisuuden kustannussäästöihin.
Muistitikku
Vielä kymmenen vuotta sitten muistitikulle mahtui sujuvasti tekstinkäsittelytiedostoja. Nyt samanlaisille laitteille voi tallettaa jo huomattavasti isompia tietomääriä, kuten videoita. Muistitikkujen kehitystä kertaa Tampereen teknillisen yliopiston tietotekniikan laitoksen yliassistentti Erno Salminen. Toimittajana Mari Keinänen.
Vastamelukuulokkeet
Tavalliset kuulokkeet on tuttu juttu, mutta vastamelukuulokkeiden toimintaperiaatetta harvempi tuntee. Vastamelukuulokkeiden idea on poistaa häiritsevät äänet pois. Näin kuuntelussa oleva hyötyääni vahvistuu.
Tulevaisuuden polkupyörä
Polkupyörän tekninen kehitys on ollut sata vuotta lähes pysähdyksissä. Nyt uudenlaisia pyöriä suunnitellaan. Uskotaan, että sähkö ja tietotekniikka yleistyvät voimakkaasti polkupyörien osana. Lapsiperheille ja ostoksia kuljettaville kehitellään omia pyörämallejaan.
Askelmittarit
Lähes jokaiselta kuntoilijalta löytyy askelmittari. Pieni laite mittaa jokaisen askeleen. Miten askelmittari toimii, sitä selvittää UKK-instituutin tutkimusjohtaja, tekniikan tohtori Harri Sievänen.
Korujen ultraäänipesuri
Kello- ja kultaliikkeen takahuoneesta kuuluu sirisevää ääntä. Siellä korut puhdistuvat ultraäänipesulaitteessa. Laitteet eivät ole enää pelkästään ammattilaisten käytössä, vaan samalla periaatteella toimivia pesureita myydään myös kuluttajille kotikäyttöön. Miten ultraäänipesuri toimii? Entä mitä eroa on ammatti- ja kotikäytössä olevilla pesulaitteilla?
Ma 9.8.2010 klo 11.40, toinen lähetys ke 11.8. klo 17.50
Induktioliesi
Induktioliesiä löytyy yhä useammasta keittiöstä. Tämän nopean ja tehokkaan ruoanlaittotekniikan mahdollistaa 1800- luvulla tehty havainto sähkön ja magnetismin liitoksesta.
Puurakennusten konservoinnista
Rakennuskonservaattori Risto Holopainen Museovirastosta kertoo millaista puuta kannattaa käyttää puurakennusta konservoitaessa. Toimittajana Maija Typpi.
Lasinpuhaltaminen
Lasinpuhaltaminen on noin 2000 vuoden ikäinen menetelmä jota edelleenkin käytetään lasiesineiden valmistamiseen. Lasinpuhaltajamestarit Taisto Sundell ja Eelis Kankainen sekä lasinpuhaltajien kouluttaja Sara Hulkkonen Nuutajärveltä kertovat miten sitä tehdään. Toimittajana Maija Typpi.
Polkupyörän käsijarrut
Polkupyörän käsijarrujen moitteeton toiminta liikenteessä on toisinaan jopa elintärkeää. Mistä osista tämä pieni, mutta sitäkin tärkeämpi vauhdin hidastaja koostuu? Minkälaisia erilaisia käsijarruja on olemassa?
Ulkoiluvaatteiden pintamateriaalit
Ulkoiluvaatteet pitävät vettä ja tuulta, mutta silti hengittävät liikkujan hien ulos. Sadevaatteiden tuotekehittelyn aloittivat intiaanit. Nykyään materiaaleissa käytetään hienostunutta teknologiaa.Toimittajana Hannamari Luukkanen.
Kurkistuksia tekniikan kiehtovaan maailmaan.
Tekniikan käsikirjan uusimmat kuunneltavat
- Tekniikan käsikirja: Kinkkurasvan kirot
- Tekniikan käsikirja: Pyykkikone, katastrofin partaalla
- Tekniikan käsikirja: Pelastuspuku pitää vettä ja hengittää
- Tekniikan käsikirja: Magneettikuvaus, liki absoluuttisen nollapisteen tekniikkaa
- Tekniikan käsikirja: Radio tekee tietomurron
- Tekniikan käsikirja: Maalämpöpumppu tulistaa muutamasta asteesta polttavan kuumaa
- Tekniikan käsikirja: Lämpöpumppu on lähes ihme
- Tekniikan käsikirja: Kallio muuttuu tuhkaksi ilmanpaineen ja timantin voimalla
- Tekniikan käsikirja: Tekniikan käsikirja
- Tekniikan käsikirja: Tekniikan käsikirja
