Radiaattori on päättynyt

Ohjelmasarja on päättynyt. Vuoden 2012 alusta Radio 1:n tiedeohjelmat kuullaan Tiedeykkösessä tiistaisin ja perjantaisin klo 12.15 - 13.00.

Tämän sivun oikeasta sivupalkista löytyy vielä kuunneltavaksi aiemmin lähetettyjä Radiaattori-ohjelmia.

Mitä mitataan kun mitataan painovoimaa?

Suomalaiset tutkijat mittaavat parastaikaa painovoimaa Etelämantereella. Mittauksia tarvitaan, kun arvioidaan Etelämantereella käynnissä olevia muutoksia, kuten jää- ja lumimassan muutoksia ja maan kohoamista jäämassojen alla.

Geodeettinen tutkimuslaitos tekee jatkuvasti painovoimamittauksia Kirkkonummella. Suprajohtavalla gravimetrilla mitataan painovoimamuutoksia, absoluuttigravimetrilla taas saadaan selville painovoima tietyssä paikassa.

Onko Higgsin hiukkanen pilkahtanut CERNin kokeissa? Ohjeita tähtien valokuvaamiseen.

Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksessa CERNissä Genevessä on havaittu sellaisia signaaleja, jotka saattavat olla merkki Higgsin hiukkasesta. CERN piti erillisen tiedotustilaisuuden aiheesta 13.12.2011.

Tähtiä voi kuvata jo pelkällä pokkarilla mutta parempia kuvia saa järjestelmäkameran avulla. Saturnuksen renkaat tai Jupiterin pinnan yksityiskohdat edellyttävät kameran lisäksi kaukoputken.

Painovoimanmittaajat matkasivat Etelämantereelle. Joulukuun tähtitaivas.

Geodeettisen tutkimuslaitoksen tutkijat matkasivat Etelämantereelle Suomen Etelämanner-asemalle Aboalle matkassaan mittausvälineet painovoiman mittaamiseksi. Mittaustuloksia käytetään lumi- ja jäämäärän muutoksia laskettaessa.

Akateemikko Pirjo Mäkelä kertoo työstään tutkijana ja vaikuttajana

Lääketieteen tohtori ja professori Pirjo Mäkelä nimitettiin ensimmäisenä naisena maassamme tieteen akateemikoksi vuonna 2003. Hän oli varsin merkittävä infektiotautien ja rokotteiden tutkija.

Metsän aluskasvillisuus sitoo merkittävästi hiiltä ilmasta

Vihreät metsät ovat maapallon hiilinieluja, mutta myös metsän aluskasvillisuus kykenee sitomaan ilman hiilidioksidia merkittävästi yhteyttäessään.

Yksittäisen kasvin hiilensidontaa tutkitaan maastossa kasvin päälle asennettavan kammion avulla. Aluskasvillisuuden hiilensidontatietoa käytetään tarkentamaan nykyisiä imastomalleja.

Solut tehtaana: tulevaisuuden kemikaaleja valmistetaan mikrobien avulla

Tulevaisuuden solutehtaassa kemikaaleja ja nestemäisiä polttoaineita valmistetaan mikrobien kuten hiivojen, homeiden, bakteerien ja levien avulla.

Mikrobien aineenvaihduntaa voidaan muokata ja tärkeitä molekyylejä siirtää mikrobista toiseen. Äärimmillään mikrobeista voidaan rakentaa jopa minimalistisia soluja, jotka sisältävät vain aivan välttämättömän määrän sisärakennetta ja aineenvaihduntaa.

CERNissä suunnitellaan jo uutta suurkiihdytintä

Lineaarikiihdytin CLIC saattaa olla ratkaisu CERNin nykyisen rengasmaisen LHCn seuraajaksi 2020-luvulla. CERNissä lineaarikiihdyttimen toimintaa testataan kymmenen metriä pitkällä koelaitteella.
Todellinen kiihdytin olisi lähes 50 kilometriä pitkä, ja se vaatisi rakentamista hiuksenpaksuuden tarkkuudella.

Miten akustiikka toimii konserttisalissa?

Miksi musiikki ei soi Finlandia-talon konserttisalissa ja miksi uusi Musiikkitalo on jo paljon parempi?
Akatemiatutkija Tapio Lokki on Aalto-yliopistossa tutkinut konserttisalien akustiikkaa ja kehittänyt aivan uudenlaisia tutkimusmenetelmiä, esimerkiksi oikeiden soittajien soitosta koostetun virtuaaliorkesterin. Sitä käytetään konserttisalin akustiikan arvioimisessa. Kuuntelutilanteissa akustiikkaa taas voidaan arvioida samanlaisin menetelmin, joilla arvioidaan viinejä aistinvaraisesti.

ESA aikoo ratkoa pimeän energian arvoitusta Euclid-hankkeessa. Marraskuun tähtitaivas.

Euroopan avaruusjärjestö kaavailee lähettävänsä vuonna 2019 avaruuteen Euclid-nimisen tutkimusluotaimen, jonka tehtävänä on kerätä sellaista dataa, jonka avulla voidaan päätellä mahdollisen pimeän energian olemassaolo. Samalla saadaan tietoa pimeästä aineesta.

Banaanikärpäsen avulla tutkitaan sokeriaineenvaihduntaa

Kotoisella banaanikärpäsellä ja ihmisellä on paljon yhteisiä geenejä. Niinpä banaanikärpästä tutkimalla opitaan uutta myös ihmisen biologiasta.

Akatemiatutkija Ville Hietakangas sai Euroopan tiedeneuvostolta ERCltä puolitoista miljoonaa euroa banaanikärpäsen sokeriaineenvaihdunnan tutkimiseen.

Syksyisessä ruskassa kasvit leikkivät väreillä ja kemialla

Puiden lämpimät syysvärit, keltainen, oranssi ja punainen ovat merkki siitä, että talvi on tulossa. Ennen lehtien irtoamista puut varastoivat niistä arvokkaita kemikaaleja tulevaisuuden tarpeita varten.

Fysiikan Nobel-palkinto 2011 annetaan kosmologian tutkijoille ja kemian palkinto kidetutkijalle

Tämän vuoden kemian nobelisti sai aikoinaan potkut työpaikaltaan, kun hän kertoi havaitsemistaan kvasikiteistä, jollaisia ei kideoppikirjojen mukaan ollut lainkaan olemassa.

Tämän vuoden kolme fysiikan nobelistia kohahduttivat vuonna 1998 tiedemaailmaa havainnollaan, jonka mukaan maailmankaikkeus laajenee kiihtyvästi. Myöskään näitä havaintoja ei aluksi pidetty todellisina.

Geenitestejä on tarjolla suoraan asiakkaille

Lokakuun tähtitaivaalla loistaa kirkkaana Jupiter-planeetta. Kaukoputken omistaja voi yrittää etsiä yötaivaalta melko himmeän Garrad-komeetan. Myös revontulia saattaa näkyä.

Oulussa toimiva yritys Genecodebook kehittää geenitestejä, joita asiakkaat voivat ostaa suoraan nettisivuston kautta.

Fyysikot ymmällään: kulkevatko neutriinot valoa nopeammin?

Neutriinohiukkasille on mitattu valoa suurempi nopeus. Jos tämä vastikään julkistettu tulos pitää paikkansa, kyseessä on suuri vallankumous fysiikan maailmankuvalle. Tulos olisi suhteellisuusteorian vastainen. Sen mukaan valon fotoneilla on suurin mahdollinen nopeus.

Vaikuttaako kosminen säteily aerosolihiukkasten syntyyn ilmakehässä ja kenties ilmastonmuutokseen?

Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa CERNissä on meneillään CLOUD-koe, jossa selvitetään avaruudesta tulevan kosmisen säteilyn vaikutusta aerosolihiukkasten syntymiseen ilmakehässä.

Kosmista alkuperää olevat hiukkaset pommittavat meitä ihmisiä jatkuvasti

Avaruudesta sinkoutuu ilmakehään jatkuvasti kosmista säteilyä, kosmisia hiukkasia. Niistä on haittaa satelliittien herkille elektronisille laitteille ja sähköisiä häiriöitä havaitaan maanpinnalla asti.

Ovatko CERNin tutkijat nyt Higgsin hiukkasen jäljillä?

Euroopan hiukkastutkimuskeskuksessa CERNissä on saatu mielenkiintoisia tuloksia. Nyt tutkijat pohtivat, näyttäytyykö näissä tuloksissa ensimmäistä kertaa kovasti kaivattu Higgsin hiukkanen.

Higgsin hiukkasta ei ole koskaan vielä havaittu mutta se esiintyy hiukkasfysiikan standardimallissa, jonka on todettu toimivan hyvin. Standardimalli kuvaa aineen hiukkasrakennetta ja hiukkasten välisiä vuorovaikutuksia.

Ohjelman loppupuolella kerrotaan syyskuun tähtitaivaasta.

Karvaan maun ja astringoivuuden salat paljastuvat makututkijoiden hyppysissä

Turun yliopiston makututkijat selvittävät karvaan maistamista, astringoivuutta sekä kotimaisia marjoja ja niiden makuyhdisteitä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vain pieni osa suomalaisista maistaa karvaan maun herkästi. Makuaistimus riippuu myös geeneistä, jotka vastaavat kielen makureseptorien syntymisestä.

Tähtitieteen historiaa: Newton keksi painovoiman teorian

Isaac Newton oli Cambridgen yliopiston matematiikan professori, joka kehitti painovoiman, gravitaation teoriaa. Newtonin teoria selittää planeettojen ellipsinmuotoiset kiertoliikkeet Auringon ympäri.

Newtonin lakien myötä fysiikasta tuli tärkeä ja olennainen osa tähtitiedettä.

Tähtitieteen historiaa: Tyko Brahe teki havaintoja, Johannes Kepler laski ratoja

Tanskalainen tähtitieteilijä Tyko Brahe oli renessanssiruhtinas, joka teki observatoriostaan käsin mittavan määrän erinomaisen tarkkoja havaintoja tähtitaivaan kohteista, ilman kaukoputkea. Hänen apulaisensa, lahjakas matemaatikko Johannes Kepler käytti näitä havaintoja hyväkseen laskiessaan planeettojen ratoja.

Tähtitieteen historiaa: Nikolaus Kopernikus esitti 1500-luvulla vallankumouksellisen ajatuksen: Maa kiertää Aurinkoa

Kopernikaaninen vallankumous, tieteellinen vallankumous jatkui parisataa vuotta. Kopernikus käynnisti radikaalin muutoksen, joka riisti maapallolta sen keskeisen aseman avaruudessa.
Italialainen Galileo Galilei taas teki havaintoja rakentamillaan kaukoputkilla ja tuki Kopernikuksen aurinkokeskistä mallia.

Tähtitieteen historiaa: Muinaiset kansat suuntasivat rakennuksia auringon ja kuun mukaan

Tunnetuin esimerkki on Stonehenge Englannissa ja kuuluisa on myös Carnac Ranskassa. Merkillisiä ovat Nazcan linjat Etelä-Amerikassa.
Vanhimmat tähtitieteelliset merkinnät ajoittuvat jopa yli 30 000 vuoden taakse.

Atomit käyttäytyvät jännästi hyvin alhaisissa lämpötiloissa

Kun joukko atomeja jäähdytetään lähelle absoluuttista nollapistettä, atomit menettävät oman yksilöllisyytensä ja käyttäytyvät kuin kyseessä olisi vain yksi atomi. Bose-Einstein -kondensaatiota voidaan toteuttaa sellaisilla atomeilla, jotka kuuluvat bosoneihin. Sovelluksiakin on väläytelty, kuten tarkkuusmittaukset.

Ohjelman loppupuolella puhutaan probiooteista ja prebiooteista.

Kehitteillä on aivan uudenlainen aine korvaamaan ihmisen luuta

Kyseessä on hiukan samantyyppinen kuitulujitteinen komposiittiaine, jota käytetään autoissakin.

Huokoisuutensa ansiosta aine voi kasvaa oikeaan luuhun kiinni, mistä syystä lopputulos on vahva ja kestävä.

Tiedettä Suomen Turusta: Radiaattori. Karvauden maistaminen on geeneistä kiinni

Jotkut meistä aistivat karvauden hyvinkin herkästi kun taas toiset voivat kärsimättä syödä varsin karvaita makuja. Geenit määräävät senkin, miten maistamme. Makuaistia voi testata aistilaboratoriossa.

Tiedettä Suomen Turusta: Hyvät bakteerit ovat välttämättömiä ihmiselle

Vauva saa turvallisia maitohappobakteereita äidiltä äidinmaidossa. Aikuisen ihmisen suolistossa elää valtava määrä erilaisia bakteereja, joita on tutkittu paljon mutta vielä ei kaikkien bakteerilajien merkitystä tunneta.

Albert Einstein käytti älynystyröitään ja keksi hämmästyttävät suhteellisuusteoriat

Albert Einstein ei tehnyt lainkaan kokeita. Han vain ajatteli ja kirjoitti muistiin paperille ajatuskuvioitaan ja yhtälöitä. Hän toki seurasi myös, mitä muut tutkijat tekivät. Näin syntyivät vallankumoukselliset teoriat, suppea ja yleinen suhteellisuusteoria.

Antoine Lavoisier uudisti kemiaa mutta kuoli giljotiinilla

1700-luvulla elänyt ranskalainen Antoine Lavoisier selvitti, mistä palamisessa oikein on kysymys. Hän kumosi vallalla olleen flogiston-teorian, kehitti kemian nimistöä ja kirjoitti myös kuuluisan kemian oppikirjan.

Galileo Galilei ja kaukoputki mullistivat tähtitaivaan tarkkailun

Hollantilaiset keksivät 1600-luvun alussa sen kaukoputken, josta italialainen Galileo Galilei sai nopeasti vihiä. Hän alkoi valmistaa niitä itse ja teki omilla putkillaan nopeassa tahdissa merkittäviä havaintoja, jotka herättivät valtavasti huomiota ja ärsyttivät kirkkoa.

Saksa luopuu ydinvoimasta

Saksa ei tyhjästä nyhjäissyt päätöstä luopua ydinvoimasta vuonna 2022. Päätöstä on valmisteltu harkiten. Sen taustalla saattaa vaikuttaa laskelma siitä, kuinka energiaa runsaasti kuluttava teollisuus siirtyy vähitellen Aasiaan, pois Saksasta ja Euroopasta. Saksan nykyiset ydinvoimalat tulevat tiensä päähän parinkymmenen vuoden sisällä.

Tuulivoima on mahtavassa nousussa

Yhä merkittävämpi osa sähköstä tuotetaan tulevaisuudessa tuulivoimalla. Kun Saksa on nyt päättänyt luopua ydinvoimasta, tuulivoima saa siellä entistä enemmän nostetta. Myös kiinalaiset rakentavat hurjaa tahtia uusia tuulivoimaloita.

Maapallon kaikkien lajien viivakodit talteen kansainvälisessä hankkeessa

Kanadalainen professori Paul Hebert on koonnut yhteen tutkijoita eri puolilta maailmaa keräämään ja analysoimaan kaikkien eliölajien DNA-tunnisteet, jotka kerätään tietokantoihin kaikkien saataville.

Suomesta toivotaan mallimaata, joka kokoaa tiedot ensimmäisenä, mutta Suomen hanke kaipaa pikaista rahoitusta.

Eliölajit uhan alla kun elinympäristö pirstoutuu

Professori Ilkka Hanski Helsingin yliopistosta kävi pokkaaamassa Ruotsin kuninkaan kädestä arvostetun Crafoord-palkinnon.

Ilkka Hanski on kansainvälisesti tunnettu ekologi, joka on tutkinut muun muassa ympäristön pirstoutumisen vaikutuksia täpläverkkoperhospopulaatioihin Ahvenanmaalla.

Puhdasta energiaa auringosta

Saksassa aurinkoenergiaa käytetään yhä enemmän ja siirtymistä aurinkoenergiaan tuetaan kannustimin. Millennium-palkitun Michael Grätzelin keksintöjen ansiosta aurinkopaneeleita voidaan tehdä aiempaa halvemmalla.

Tähtiä, asteroideja ja säteilyä

Toukokuun vaalenevalla yötaivaalla näkyy vielä Saturnus-planeetta ja tähtikuvioiden kirkkaimmat tähdet.
Kesällä yötaivaalta voi bongata valaisevia yöpilviä ja päivätaivaalta erilaisia pilvilajeja. Ohjelman loppupuolella kerrotaan millisievert- ja becquerel-yksiköistä, joita on käytetty Fukushiman onnettomuuden yhteydessä.

Kolvissa kuplii

Kemian laboratorioissa käytetään yleisesti vielä varsin vanhoja, jopa parisataa vuotta vanhoja työmenetelmiä. Myös uusia menetelmiä on kehitetty. Uudet katalyytit ovat mullistaneet kemiaa. Tieteenä kemia edistyy koko ajan vauhdikkaasti.

Radioaktiivisuus vaikuttaa Fukushiman ympäristössä

Radioaktiiviset aineet ovat saastuttaneet Fukushiman ydinvoimalan ympäristöä. Maanviljelijöiden tuotteet ovat syömäkelvottomia ja kalatkin saastuneita.

Tilanne Fukushimassa

Fukushiman ydinvoimalassa Japanissa tilanne on edelleen vakava. Haasteena on ehkäistä ydinpolttoaineen kuumeneminen ja estää vetykaasun räjähtäminen. Erin konstein on pyritty estämään voimakkaasti radioaktiivisen veden vuotaminen mereen. Fukushiman tilanteesta haastateltavana on ylitarkastaja Riku Mattila Säteilyturvakeskuksesta.

Maanjäristystä, ydinvoimaa ja tähtitaivasta

Miten ydinvoimala toimii ja mikä Fukushiman voimaloissa meni pieleen? Haastateltavana on erikoistutkija Ilona Lindholm VTTstä. Japanin maanjäristys vaikutti hiukan muun muassa Maan pyörimisnopeuteen.
Huhtikuun tähtitaivaalta voi bongata kirkkaan Saturnuksen ja revontulia.